Nautojen perinnölliset sairaudet

Perinnöllisiä sairauksia esiintyy kaikilla nautaroduilla. Rodun yleisyys, tutkimusten määrä ja sairauden vakavuus vaikuttavat oleellisesti siihen, mille sairauksille tai ominaisuuksille ryhdytään kehittämään DNA-testejä. Oirekuvauksiin, DNA-määrityksiin ja tutkimusten tilaamiseen voit tutustua tutkimusten omilta sivuilta: Lypsykarjalle / Lihakarjalle.

Tulostilastot roduittain: Tautigeenit  /  Nupous  / Kaseiinit

Lisätietoja ja tarkemmat tautikuvaukset löydät NAV:n kotisivuilta.

Periytymisen perusteet

Naudoilla, kuten esimerkiksi ihmisilläkin, on jokaista geeniä kaksi kappaletta. Jälkeläinen perii toisen geenin isältään ja toisen emältään. Yhdellä geenillä on usein monia vaihtoehtoisia muotoja eli nk. alleeleita. Jälkeläisen vanhemmiltaan perimästä alleeliparista riippuu, että miten jälkeläinen kyseessä olevaa ominaisuutta ilmentää.

AMC (nk. Curly Calf, Arthrogryposis Multiplex)

Anguksella AMC on lähtöisin suositusta jalostussonnista GAR Precision 1680, joka on mm. Connealy Foundation 426:n isänisä. Näiden sonnien jälkeläisiä on myös suomalaisissa angus-karjoissa.

Ayrshirella AMC on lähtöisin jalostussonnista Peterslund 43002.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

Angus:   A1F = vapaa      A1C = heterotsygootti kantaja      A1S = homotsygootti kantaja eli sairas
Ayrshire:   A2F = vapaa      A2C = heterotsygootti kantaja      A2S = homotsygootti kantaja eli sairas

Ataksia eli PA (Progressive Ataxia)

Charolais-rodulla ataksia on ollut tunnettu sairaus rodun alkuperämaassa jo noin 30 vuoden ajan. Ranskassa suositellaan, että kaikki astuja- ja keisosiemennyssonnit DNA-testataan ataksian suhteen ennen kuin niitä käytetään jalostukseen. Ranskassa on vuoteen 2017 mennessä testattu 2800 jalostuseläintä, ja niistä 75 % on ollut vapaita ataksian suhteen, 24 % on ollut kantajia ja 1 % sairaita. Ranskalaisen siemenmyyjän Evolutionin kaikki keinosiemennyssonnit ovat tällä hetkellä vapaita ataksian suhteen. Tunnettuja, Suomessakin käytössä olleita, kantajia ovat ainakin Russ 81920, Necessaire 81910, Pinay 81912, Impair 81626, Vittoz 81981 ja Eastwood 81952. Jatkossa kaikki Suomeen tuotavat keinosiemennyssonnit testataan ataksian suhteen ja homotsygootteja kantajia ei oteta käyttöön.

Lihakarjan jalostusvaliokunta on kokouksessaan 31.3.2020 päättänyt suosittaa charolais-rodulle seuraavia toimia ataksian suhteen Suomessa:

• Ataksiaa kantavia sonneja tai lehmiä ei tule myydä eikä valita uudistuseläimiksi omassa karjassa. Suosituksen perustana on, että sairaus on vakava ja saattaa aiheuttaa homotsygoottina ongelmia jo ennen teurasikää.
• Mikäli karjassa on sonni tai lehmä, joka on ataksia-kantaja, tulee kaikki sen jälkeläiset testata ataksian suhteen ennen kuin jälkeläisiä valitaan tai myydään ns. eloeläimiksi. Eläinvalinnoissa tulee aina suosia vapaaksi testattuja eläimiä.
• Ostajia tulee aina tiedottaa, mikäli myytävä eläin on minkä tahansa sairauden tunnettu kantaja.
• Paritussuunnitelmissa tulee aina välttää kantaja x kantaja -parituksia.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

PAF = vapaa      PAC = heterotsygootti kantaja      PAS = homotsygootti kantaja eli sairas

HUOM! Tuloslyhenteet on päivitetty uuteen yhteispohjoismaiseen muotoon marraskuussa 2020. Aikaisemmin käytössä olivat lyhenteet: ATF / ATC / ATS.

Beta-kaseiini

Beta-kaseiineihin lukeutuu kaikkiaan 13 erilaista proteiinia. Nämä proteiinit jaetaan edelleen kahteen ryhmään, A1- ja A2-ryhmään, niiden rakenteen perusteella. Jokainen ko. geenin alleeli tuottaa eriproteiinia. Jälkeläinen perii alleelinsa suoraan vanhemmiltaan ja ilmentää niitä molempia. Jos lehmä on siis perinyt saman beta-kaseiinialleelin molemmilta vanhemmiltaan, tuottaa se maitoonsa vain yhtä beta-kaseiineihin lukeutuvaa proteiinia. Jos lehmä on perinyt vanhemmiltaan kaksi eri alleelia, tuottaa se maitoonsa kahta eri beta-kaseiineihin lukeutuvaa proteiinia.

Beta-kaseiinitestissä selvitetään, että kuuluvatko lehmän tuottamat proteiinit A1- vai A2-ryhmään. Kirjallisuuden mukaan A1- ja A2-proteiinit kattavat lähes 90 % beta-kaseiinin geneettisestä vaihtelusta eläinten välillä. Jos eläin saa siis tuloksen A2, on eläimen tuottama proteiini todennäköisimmin A2-proteiini.

Tulokset tallennetaan kantaan seuraavasti:    A1/A1    A1/A2    A2/A2
Jos tulos on A2/A2, eläin tuottaa ainoastaan ryhmän A2-proteiineja.

BLAD (Bovine Leucocyte Adhesion Deficiency)

Suomeen on tuotu kahta tunnettua kantajasonnia, Lincoln 90078 ja Hubert 90081. Kaikki Suomessa todetut BLAD-tapaukset ovat olleet näiden sonnien jälkeläisiä. Suomessa käytössä olevat keinosiemennyssonnit testattu tautigeenin suhteen jo vuodesta 1992 eikä kantajia oteta käyttöön.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

BLF = vapaa      BLC = heterotsygootti kantaja      BLS = homotsygootti kantaja eli sairas

Blind eli RP1 (Retinitis Pigmentosa 1)

Tunnettuja Suomessa käytössä olleita sairauden heterotsygootteja kantajia ovat mm. CHA-sonnit Epsom 81541, Unitaire 81994, Castor 81993, Voltaire 81971, Eastwood 81952, Lynch 81997, Fleetwood 81959, Best 81935, Onero, Necessaire 81910 ja VB Hero 81977. Lisäksi käytössä olleista sonneista sairaaksi eli homotsygootiksi tautigeenin suhteen on todettu sonnit Gabriel 81966 ja Voimo 81957. Jatkossa kaikki Suomeen tuotavat keinosiemennyssonnit testataan tautigeenin suhteen ja homotsygootteja kantajia ei oteta käyttöön.

Blindin, kuten sairautta yleisesti kutsutaan, aiheuttava mutaatio sijaitsee geenissä nimeltä Retinitis pigmentosa -1 eli RP1. Tautigeeniä esiintyy useissa eri nautaroduissa, mutta sairauden yleisyys eri rotujen sisällä vaihtelee. Yleisesti sairautta esiintyy charolais-rodun lisäksi holsteineilla. NAV:ssa sairauden lyhenteeksi on holsteineilla rekisteröity jo aikaisemmin lyhenne RP1 geenin nimen mukaisesti. Yhteneväisyyden vuoksi kaikkien rotujen kohdalla käytetään samaa lyhennettä tulosten julkaisussa.

Lihakarjan jalostusvaliokunta on kokouksessaan 31.3.2020 päättänyt suosittaa charolais-rodulle seuraavia toimia blindin eli RP1:n suhteen Suomessa:

• RP1-kantajia voi myydä tuotantoeläimiksi, mikäli niiden kaikki jälkeläiset ohjataan teuraskasvatukseen.
• Mikälikarjassa on sonni tai lehmä, joka on RP1-kantaja ja josta halutaan jättää ns. eloeläimiä, tulee jälkeläiset testata RP1:n suhteen. Eläinvalinnoissa tulee aina suosia vapaaksi testattuja eläimiä.
• Ostajia tulee aina tiedottaa, mikäli myytävä eläin on minkä tahansa sairauden tunnettu kantaja.
• Paritussuunnitelmissa tulee aina välttää kantaja x kantaja -parituksia.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

RP1F = vapaa      RP1C = heterotsygootti kantaja      RP1S = homotsygootti kantaja eli sairas

BY (Brachyspina)

BY havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2007, kun Hollannissa ja Tanskassa syntyi neljä samalla tavalla epämuodostunutta vasikkaa. Kaikkien vasikoiden suku johti Sweet-Haven Tradition -nimiseen sonniin ja sen poikaan Bismay Tradition Cleitukseen. Viime vuosina testattujen BY:n kantajien taustalta on löytynyt useimmiten joko T Funkis FFF 92349 B tai Ramos FFF 93616 B.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

BYF = vapaa      BYC = heterotsygootti kantaja      BYS = homotsygootti kantaja eli sairas

CVM (Complex Vertebral Malformation)

Geenivirhe löydettiin Tanskassa kesällä 2000.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

CVF = vapaa      CVC = heterotsygootti kantaja      CVS = homotsygootti kantaja eli sairas

DD (Developmental Duplication)

Tunnettu, Suomessa laajassa käytössä ollut keinosiemennyssonni Design Plus on todettu DD:n kantajaksi. Kaikki eläimet, joilla on Design Plus sukutaulussaan ovat siis sairauden potentiaalisia kantajia. Myös alkiotuontien sukutauluissa saattaa olla todettuja kantajia.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

DDF = vapaa      DDC = heterotsygootti kantaja      DDS = homotsygootti kantaja eli sairas

FMO3 (nk. katka-geeni)

Katka on Uppsalan yliopiston tutkijoiden vuona 2002 löytämä geenivirhe, joka aiheuttaa kalamaista hajuvirhettä raakamaitoon. Geenivirhettä onkin kutsuttu myös katkarapugeeniksi ja kalanhajutaudiksi. Hajuvirheen aiheuttaa normaalissa aineenvaihdunnassa syntyvä trimetylamiini, joka ei hajoa elimistössä. Jos lehmä on homotsygootti virheellisen geenin suhteen, puuttuu siltä entsyymi, joka hajottaa trimetylamiinin. Heterotsygoottien eli geenin kantajien maito on aivan normaalia. Makuvirhe häviää kun maitoa käsitellään eli ominaisuudella ei ole taloudellista merkitystä.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

FMF = vapaa      FMC = heterotsygootti kantaja      FMS = homotsygootti kantaja

Hypotrikoosi

Suomessa käytetyissä hereford-sonneista hypotrikoosin kantajiksi on todettu Jr Nick the Butler, Tex Prime Time ja WNH Fortress. Myös aivan viime vuosina käytetty Big Northern on sairauden kantaja.

Hypotrikoosista on olemassa myös muunlaisia taudin ilmenemismuotoja, joita esiintyy muilla roduilla. Osa ilmenemismuodoista aiheuttaa vain puutteellista karvapeitettä rungon eri osissa, mutta osa on jopa kuolemaan johtavia.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

HYF = vapaa      HYC = heterotsygootti kantaja      HYS = homotsygootti kantaja eli sairas

Kappakaseiini

Tulokset tallennetaan kantaan seuraavasti:    AA  AB  AE  BB  BE  EE

Kitalakihalkio

Limousin sonni Jensuisin 86009 on todettu olevan kitalakihalkiota aiheuttavan geenivirheen kantaja ja periyttävän kitalakihalkiota jälkeläisilleen keskimääräistä useammin. Ranskassa on todettu, että puolet Jensuisin jälkeläisistä on geenivirheen heterotsygootteja kantajia. Ongelmia on esiintynyt erityisesti, jos Jensuisia on käytetty emoille, joiden sukulinjat johtavat seuraaviin sonneihin: Armoric, Chatelain, Damona, Dieunordic, Louis 16 PP, Neuf, Tigris ja Vulpian. Näistä sonneista Armoric 85962, Chatelain, Damona 85988, Dieunordic, Louis 16 PP ja Vulpian ovat vahvistuneet kitalakihalkion heterotsygooteiksi kantajiksi. Jensuis on siirretty vain risteytyskäyttöön eikä sen siementä tuoda enää Suomeen.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

CPF = vapaa      CPC = heterotsygootti kantaja      CPS = homotsygootti kantaja eli sairas

Mannosidoosi (tyyppi 2)

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

MA2F= vapaa      MA2C= heterotsygootti kantaja      MA2S = homotsygootti kantaja eli sairas

MD (Mandibulofacial Dysostosis)

MD:n kantajaksi on tähän mennessä todettu ainakin ks-sonni NJW Hometown 10Y 4365, jota on tuotu Suomeen alkioissa. Lista Pohjois-Amerikan tunnetuista MD:n kantajista löytyy Amerikan Hereford yhdistyksen kotisivuilta. Alkiotuojia suositellaan tutustumaan listaukseen.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

MDF = vapaa      MDC = heterotsygootti kantaja      MDS = homotsygootti kantaja eli sairas

MH eli nk. Culard (Muscular Hypertrophy)

MH:ta aiheuttavia mutaatioita tunnetaan useita ja eri mutaatiot vaikuttavat MH:n ilmenemiseen eri roduilla eri tavoin.

Lisätietoja ja eri mutaatioiden tuloslyhenteet tulossa.

MSUD (Maple Syrup Urine Disease)

MSUD:n kantajiksi on tähän mennessä todettu Suomessakin käytössä olleet ks-sonnit Axa Golden Oak Xceed 88939 ja Golden Oak Fusion 3s 4594.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

MSUF = vapaa      MSUC = heterotsygootti kantaja      MSUS = homotsygootti kantaja eli sairas

NH (Neuropathic Hydrocephalus)

NH on yhdistetty keinosiemennyskäytössä olleisiin sonneihin Connealy Foundation 426, CA Future Direction 5321 ja GAR Precision 1680. Eläimet, joiden suvusta löytyy näitä sonneja, suositellaan testaamaan ennen kuin eläintä käytetään jalostukseen.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

NHF = vapaa      NHC = heterotsygootti kantaja      NHS = homotsygootti kantaja eli sairas

Nupous

Nupous-määrityksessä selvitetään kantaako nupo (sarveton) eläin nupouden geeniä perimässään homo- vai heterotsygoottisena. Nupous periytyy dominoivasti. Nupous-määritys onnistuu kaikilla näytetyypeillä ja se voidaan tehdä kaikille naudoille rodusta riippumatta.

Jos tutkittava eläin on homotsygootti nupousgeenin suhteen, periyttää se nupouden kaikille jälkeläisilleen. Jos kyseessä on nupousgeenin suhteen heterotsygootti yksilö, voivat sen jälkeläiset olla ilmiasultaan joko nupoja tai sarvellisia.

Luonnollinen nupous on edullinen ominaisuus, joka vähentää nupoutusten aiheuttamaa työmäärä ja lisää niin työturvallisuutta kuin vasikoiden hyvinvointia. Nupous on dominoiva ominaisuus, joten sen saa yleistymään karjassa helposti kiinnittämällä huomiota sonnivalintoihin ja testaamalla jalostukseen käytettäviä eläimiä. Nupojen sonnien lista löytyy Viking Geneticsin kotisivuilta.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

POF = sarvellinen      POC = heterotsygootti kantaja, nupo      POS = homotsygootti kantaja, nupo

Protoporfyria

Protoporfyrian kantajaksi on tähän mennessä todettu limousin-rotuinen ks-sonni Jovial av Utgårdströen 86027.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

PRF = vapaa      PRC = heterotsygootti kantaja      PRS = homotsygootti kantaja eli sairas

RC-geenitesti

Punaisuutta aiheuttaa tavallisesti nk. RC-geeni, joka periytyy resessiivisesti. Punaisuutta aiheuttaa kuitenkin myös resessiivisesti periytyvä Telstar-geeni. Jos eläin on homotsygootti Telstar-geenin suhteen, on eläin syntyessään musta-punainen. Eläinten väri kuitenkin muuttuu ensimmäisten elinkuukausien aikana ja normaalisti väritys on muuttunut mustavalkoiseksi 6 kk ikään mennessä.Jos eläin on Telstar-geenin kantaja, on eläimen väritys rodunmukaisesti mustavalkoinen. Telstar-geenin määritys sisältyy RC-geenitestiin.

Joissakin maissa punavalkoisia yksilöitä jalostetaan omana rotunaan. Suurin osa holstein-kantakirjoista pitää molempia värityyppejä samassa kantakirjassa. Suomessa yleisessä käytössä olleista sonneista ainakin Lancelot FFF 93612 B ja V Elo FFF 93820 B kantavat Telstar-geeniä, eli niiden jälkeläiset voivat syntyä punaisena.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

RDF = vapaa      RDC = heterotsygootti kantaja      RDS = homotsygootti kantaja (punainen)

Trombopatia

Trombopatian kantajaksi on tähän mennessä todettu simmental-rotuinen ks-sonni Phs Bank Roll 86574.

Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:

TPF = vapaa      TPC = heterotsygootti kantaja      TPS = homotsygootti kantaja eli sairas