Genomitestin yhteyteen on liitetty jälleen uusia tautigeenimäärityksiä. Uusina genomitestauksen yhteydessä automaattisesti julkaistaviin tuloksiin on maalis-huhtikuun vaihteessa liitetty BLIRD (holstein), JNS (jersey), PR eli protoporfyria (limousin ja blonde A&#8217;quitaine) ja TP eli trombopatia (simmental). Tuloksia on julkaistu takautuvasti jo aikaisemmin genomitestatuille eläimille. Tuloksia pääsee tarkastelemaan Minun Maatilani -palvelun kautta.
Trombopatia- ja protoporfyria-tulosten julkaisu aloitettiin simmental ja limousin roduille jo lihakarjan genomihankkeen aikana. Tuolloin julkaisu tapahtui erillisjärjestelyiden kautta indeksilaskentojen yhteydessä. Jatkossa nämä tulokset julkaistaan automaattisen julkaisun kautta samaan aikaan muiden DNA-tulosten kanssa. Blondeille protoporfyria-tuloksia julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.
&nbsp;
Lisätietoja tautigeeneistä:
&nbsp;
BLIRD (Bovine Lymphocyte Intestinal Retention Defect)
<ul>
<li>BLIRD on holsteinilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka heikentää ruuansulatuselimistön immuunipuolustusta. Sairaat vasikat ovat alttiimpia suolistotulehduksille ja loisille. Sairaiden vasikoiden kasvu on noin 27 % keskimääräistä heikompaa ja niiden kuolleisuus / karsinta vasikkana on 10 % keskimääräistä yleisempää.</li>
<li>BLIRD:n kantajien osuus testatuista eläimistä on tällä hetkellä 7,8 %. Sairaiksi on todettu 0,16 % testatuista eläimistä. Sairaiksi todettujen eläinten omistajiin tullaan ottamaan erikseen yhteyttä.</li>
<li>Tuloslyhenteet: LRF (vapaa)/ LRC (kantaja)/ LRS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
JNS (Jersey Neuropathy with Splayed Forelimbs)
<ul>
<li>JNS on jerseyllä esiintyvä resessiivinen tautigeeni. Sairaat vasikat syntyvät elossa ja näyttävät terveiltä, mutta niillä esiintyy neurologisia ongelmia, lihasjäykkyyttä pään ja niskan alueella sekä eturaajojen jäykkyyttä ja tunnottomuutta. Vasikat eivät yleensä pysty seisomaan ja ne on lopetettava.</li>
<li>Tuloslyhenteet: JNSF (vapaa)/ JNSC (kantaja)/ JNSS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
TP (Trombopatia)
<ul>
<li>Trombopatia on simmentalilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka aiheuttaa häiriöitä veren hyytymistekijöihin.</li>
<li>Tuloslyhenteet: TPF (vapaa)/ TPC (kantaja)/ TPS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
PR (Protoporfyria)
<ul>
<li>Protoporfyria on limousin ja blonde d&#8217;Aquitaine roduilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka aiheuttaa valoyliherkkyyttä. Sairaat eläimet usein välttevät suoraa auringonpaistetta ja niillä voi ilmetä karvattomuutta, haavaumia tai ihottumaa etenkin kohdissa, joissa karvapeite on ohut (selkä, turpa).</li>
<li>Tuloslyhenteet: PRF (vapaa)/ PRC (kantaja)/ PRS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
Tulokset tullaan lisäämään mahdollisimman pian myös tautigeenien rotukohtaiseen tilastoon. Tilastoja pääsee tarkastelemaan <a href="http://www.faba.fi/fi/nautojen-perinnolliset-sairaudet">tästä</a>.
&nbsp;
Genomitestaukseen ja tautigeeneihin liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä Fabalab-palveluihin.
Fabalab-palvelut 
fabalab@faba.fi 
puh. 043 825 1003

robots

Faba » Genomitestiin mukaan uusia tautigeenejä Comments Feed

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

Perinnölliset edistymistrendit eri maissa kertovat karua kieltä siitä, miten tärkeät ominaisuudet voivat heiketä, jos niistä ei kerätä tietoa. Vielä 1990-luvulla Pohjoismaat olivat likimain ainoat, jotka keräsivät tietoa sonnien tytärhedelmällisyydestä ja laskivat tietojen perusteella sonneille arvostelut. Muut maat keskittyivät jalostamaan vain tuotosta ja rakennetta. Koska tuotoksella on negatiivinen perinnöllinen yhteys tytärhedelmällisyyteen, johti yksipuolinen valinta hedelmällisyyden nopeaan heikkenemiseen maailmanlaajuisesti. Vasta 2000-luvun alussa holsteinjalostuksen suurvalta USA sai rakennettua oman hedelmällisyysarvostelunsa. 2004 tytärhedelmällisyys tuli mukaan myös  Interbull-arvosteluun. Tämän jälkeen perinnöllinen trendi on ollut toivotun suuntainen.
Mielenkiintoinen trendimuutos on tapahtumassa myös holsteinin koossa. USA:n asetettua kokonaisjalostusarvossaan negatiivisen painokertoimen eläinten koolle, on lehmien koon kasvu tasaantunut selvästi. Muutos liittyy tietysti nykyisiin kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin. Mitä suurempi elopaino, sitä suurempi ylläpitoenergian tarve ja sitä kautta suuremmat kasvihuonekaasupäästöt. Tuotosominaisuuksia ei myöskään kannata jalostaa lehmän koon kautta, vaan suoraan tuotosta mittaamalla eli kuulumalla tuotosseurantaan.
Kansainvälisen tuotosseurannan kattojärjestön ICAR:in alaisuudessa toimii Interbull-keskus, jonka tehtävänä on laskea kansainväliset jalostusarvostelut lypsyrotuisille sonneille. Vuoden 2023 joulukuun arvostelussa oli mukana 33 maata tai maaryhmittymää. Arvostelut laskettiin kuudelle rodulle kahdeksassa ominaisuusryhmässä. Sonnien Interbull-arvostelut pohjautuvat niiden eri maissa saamiin tytärarvosteluihin. Holsteinin osalta on myös mahdollista toimittaa Interbulliin genomitestattujen sonnien arvostelut.
Tiivistelmä Jukka Pösön puheenvuorosta ProAgrian järjestämässä Maidontuotannon tulosseminaarissa. 21.3.2024. Pösö toimii Fabassa ja NAVissa tutkimusagronomina vastuualueenaan jalostusarvolaskenta.

Faba » Tärkeät jalostettavat ominaisuudet heikkenevät, jos niistä ei kerätä tietoa Comments Feed

Kurikassa sijaitsevalla Porre Oy:n tilalla on navetan automatisoinnista saatu helpotusta arkeen.
Kun lanta jäätyy vuoreksi navetan lattialle, sen kanssa vielä pärjätään, mutta kun kaikki automatiikka jumittuu, eivätkä lehmät saa ruokaa ja vettä, ei naurata. Näin toteaa Porren tilan emäntä Satu Sillanpää Porre paukkupakkasten jälkeen.
Kurikan Säntinkylässä elohopea putosi tammikuussa jopa 36 miinusasteeseen ja pysähtyi hirmulukemiin yli viikoksi.
Moista pakkasjaksoa ei ole koettu koko tilan historian aikana. Satu kuvailee kylää ”banaanilaaksoksi”, jossa kylmä kyllä viihtyy, mutta käväisee yleensä ”vain” noin 25 miinusasteessa.
”Pyöritämme tätä tilaa kahdestaan Vesan (isäntä Vesa Porre) kanssa, ja jotta homma toimisi ilman ulkopuolista työvoimaa, navetta on pitkälle automatisoitu. Robotit hoitavat ruokkimisen, lypsämisen ja lannan siirtämisen, eikä käsityötä kauheasti normaalipäivänä ole. Mutta eihän mikään kone toimi, jos pakkanen pysyy alle 30 asteessa yli viikon”, Satu huokaisee.
Automaattinen aperuokkija piiputti jo toisena pakkasyönä, mikä tarkoitti, että Vesa vietti koko yön navetassa.
”Vector on ollut meillä vuoden, eikä sen pitänyt jäätyä. Aikansa kun sen kanssa leikittiin, ruokintapöydät tyhjenivät ja piti lopulta hakea naapurista apevaunu lainaan. Se oli sitten yhtä appeenpyöritystä.”
Kun navetassa on 130 lehmää ja nuorkarjan kanssa yhteensä 200 päätä ruokittavana, käsityön ja huolen määrä on hirmuinen. Porret tekivät kaiken voitavan ennen pakkasia, mutta se ei riittänyt.
”Lehmät kyllä tykkäsivät kylmästä, eivätkä lantakasat niitä haitanneet. Mutta siitä ne eivät tykänneet, kun pöytä oli tyhjänä.”
Myös poikimiset sujuivat arktisessa kelissä mallikkaasti. Vasikat pysyivät lämpiminä takkien alla.
Kun automatiikka alkoi taas toimia, isäntäväki sai huokaista helpotuksesta, ainakin hetkeksi. Seuraava operaatio kun odottaa päärakennuksessa vuonna 2015 rakennetun pohjalaistalon eteisessä: lattialämmitys ei kestänyt rajua lämpötilavaihtelua.
<h3>Yhdessä eteenpäin</h3>
Porren tilaa on kehitetty määrätietoisesti aina, mutta varsinkin viime vuosikymmenen aikana.
Vesan ja Sadun yhteinen tarina alkoi, kun ProAgrialla neuvojana ja kouluttajana työskennellyt Satu saapui tilalle kuntoluokittamaan lehmiä kesällä 2012.
”Siinä todennäköisesti kuntoluokitettiin myös isäntä”, nauraa Satu, joka työkeikan päätteeksi sai yllättävän treffikutsun. He olivat molemmat 37-vuotiaita sinkkuja. Vesa hoiti tilaa tuolloin yhdessä iäkkään isänsä kanssa.
Tilalla oli robottinavetta ja 60 holstein-rotuista lypsävää. Robotti alkoi olla jo elinkaarensa päässä ja navettakin kaipasi remonttia.
”Pähkäilimme robotin vaihtamista. Ensin ajateltiin, että jatketaan yhdellä, kunnes todettiin, että navetassa pitää olla kaksi robottia, jotta molemmat voisi saada tästä elannon. Päätimme jatkaa vanhaa navettaa.”
Poika Wiljami syntyi samana vuonna, kun navettaa rakennettiin. Nyt nuori-isäntä on ekaluokkalainen ja innolla mukana navettahommissa.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-389728" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_nuortakarjaa.png" alt="" width="494" height="400" />
Vaikeuksien kautta takaisin normiarkeen
Karjan EKM-tuotos ylsi viime vuonna 11 518 kiloon. Parhaimmillaan se oli yli 12 000 kiloa, kunnes odottamattomat vastoinkäymiset romahduttivat tuotoksen kolme vuotta sitten. Kävi nimittäin niin, että lehmiä alkoi kuolla oudolla tavalla.
Kuolemien syytä etsittiin pitkään.
”Ne rupesivat makaamaan ja sitten kuolivat. Yhden viikon aikana alkoi mennä kahta tai kolmea lehmää. Ensin niitä hoidettiin halvauksina, sitten epäiltiin säilörehusta saatua botulismia. Lopulta selvisi, että kyse onkin Clostridium perfringens -bakteerista”, kertoo Satu ja kiittää eläinlääkäreitä, jotka onnistuivat selvittämään, mistä oikein on kyse sekä tukemaan ja lohduttamaan vaikeuksien keskellä.
Bakteeri halvaannutti lehmien suoliston ja se tappoi ison osan parhaiten tuottavista yksilöistä. Viimeinen sairastunut lehmä oli silloinen elossa ollut satatonnari. Lehmä avattiin ja sen mahasta löytyi violetiksi värjäytynyt suoli, varma merkki tappavasta bakteerista.
Lämpimässä ja kosteassa itävä bakteeri paikallistettiin rankkipöntön pohjaan. Lehmät, jotka sattuivat saamaan pöntöstä viimeiset rankkierät, sairastuivat.
20 prosenttia lehmistä kuoli, mikä tarkoitti, että myös tuotos putosi 20 prosenttia.
”Mietittiin, että jos tästä selvitään, sitten selvitään mistä tahansa. Oli se sellainen vuosi! Sittemmin meitä on kyllä koeteltu lisää, sillä bakteerin myötä eläinten vastustuskyky huononi ja epidemiat seurasivat toistaan.”
Rankin käyttö ruokinnassa lopetettiin varmuuden vuoksi, kun ei voitu olla varmoja, saadaanko bakteeria pois pöntöstä.
Tuotos on nyt onnistuttu nostamaan lähelle entisiä lukemia, ja navetassa on taas yksi uusi satatonnari.
<div id="attachment_389730" style="width: 639px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-389730" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-389730" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_automaattinen-aperuokkija.png" alt="" width="629" height="400" />Porren tila on mahdollisimman pitkälle automatisoitu. Satu Sillanpää Porre pyörittää 130 lypsävän holsteinkarjaa kahdestaan yhdessä puolisonsa Vesa Porren kanssa. Aikaa jää myös muuhun, kuten Faban edustajiston jäsenen tehtävään.</div>
Asiantuntijat apuna
Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu Sadun mukaan myös Faballe, joka on tärkeä yhteistyökumppani karjan kehittämisessä. Jo noin kuuden vuoden ajan tilalla on käytetty paljon Faban palveluita, kuten rakennearvostelua, <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/">genomitestausta</a>, <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/alkiot/alkiosiirto/">alkionsiirtoa</a> sekä <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/tarvikkeet/siemennys-ja-alkionsiirto/siemennys/">siemennyksiä.</a> Satu hoitaa siemennykset pääosin itse, mutta esimerkiksi loma-aikana apuun tulee Faban seminologi.
”Siirryimme kokonaan Faban kautta tilattaviin sonneihin, kun omat rahkeet eivät enää riittäneet seuraamaan kaikkia mahdollisia listoja ja valitsemaan sonneja ja tiloja sieltä ja täältä. On myös selkeämpää, kun lasku tulee yhdestä paikasta ja ostoista saa<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/post/2024/01/bonusta-ja-lisahyvitysta-tulossa/"> bonusta</a>. Kuten kaikessa muussakin, myös tässä olemme halunneet yksinkertaistaa toimintaa.”
”Toki jalostaminen on itsellekin mieluista ja hauskaa puuhaa, mutta kun tällaista palettia pyörittää, ei ole järkevää käyttää omia paukkuja tekemiseen, johon on olemassa asiantuntijat”, Satu toteaa.
Erityisen tyytyväinen hän on mutkattomaan genomitestaukseen.
”Ei tarvitse kuin lyödä merkit korvaan ja lähettää genomitestit. Ne tulevat sieltä automaattisesti ja tiedot ovat kaikkien saatavilla.”
Tilan asiakkuusvastaavana toimii Miia Hietaharju. Hän tekee<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/jalostus/lypsykarjasonnit/jalostussuunnittelu/"> jalostussuunnitelma</a>t seminologeille sekä <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/rakennearvostelu/">rakennearvostelut</a>.
”Palvelu toimii todella hyvin ja joustavasti. Jos tarvitaan vaikka <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/tarvikkeet/suojavarusteet/suojakasineet/">hanskoja</a>, Viitalan Reeta pudottaa niitä meille ohikulkumatkalla.”
Lehmät saavat olla lehmiä 
Noin sadan metrin pituisessa navetassa on lypsyrobottien lisäksi monia muitakin työtä helpottavia ja eläinten hyvinvointia lisääviä ratkaisuja. Ympäristövastuullisuuskin on huomioitu: navetan uudella puolella lietelanta separoidaan kuivikkeeksi, ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä.
Ruokintarobotti hankittiin noin vuosi sitten. Siihen asti Vesan isä huolehti appeen teosta.
Imettäjälehmät helpottavat isäntäväen arkea niin ikään.
”Kolme lehmää imettää neljää vasikkaa per turpa. Imettäjiksi kelpuutetaan ne, joista tulee tarpeeksi maitoa. Jos vasikoita on vähemmän, imettäjät voivat olla myös vähemmän tuottavia loppukauden lehmiä. Tämä on meille helpompaa, sillä lehmä tietää, miten paljon vasikka tarvitsee maitoa ja lämmintä maitoa on tarjolla aina niin paljon kuin jaksaa juoda.”
<div id="attachment_389729" style="width: 652px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-389729" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-389729" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_Satu-ja-nuorisoa.png" alt="" width="642" height="300" />Tilalla käytetään imettäjälehmiä, mikä helpottaa arkea ja vasikat kasvavat hyvin.</div>
Vasikat kasvavat niin hyvin, että välitysautoon pujahtaa jättikokoisia, ruuhka-aikoina jopa satakiloisia ternivasikoita.
”Tykkään, kun lehmät saavat olla mahdollisimman paljon lehmiä ja elää laumassa. Me vain yritetään luoda olosuhteet, jotta ne voivat tuottaa omien rahkeidensa mukaan”, Satu toteaa.
Työnjako toimii siten, että Vesa hoitaa rehut ruokkijalle sekä selvittää koneiden viat ja vaikeudet. Myös itse tehtävät peltotyöt ja talouspuoli ovat isännän heiniä.
”Navetalla Vesan vastuulla on nuorkarja. Minä taas hoidan robotti- ja lehmäpuolen, jalostukset, reseptit ruokkijalle ja lehmiin liittyvän kirjanpidon.”
Molempien on tilan strategian mukaisesti hallittava silti kaikki työt, sillä sekä isännälle että emännälle kuuluu kahden päivän viikoittainen navettavapaa.
”Kolme päivää ollaan yhdessä ja tehdään kuivitukset. Neljä muuta päivää toinen hoitaa navettaa yksistään.”
Vapaapäivinä on aikaa harrastaa liikuntaa ja osallistua oman alan luottamustehtäviin. Vesa hiihtää ja pyöräilee, Satu harrastaa ryhmäliikuntaa ja on mukana latino show -tanssiryhmässä.
”Sitä ei ajattele paskannakkelua, kun on kisat tulossa ja yrittää saada koreografiat kuntoon”, emäntä nauraa.
&nbsp;
Teksti: Pirjo Latva-Mantila / Kuvat: Krista Luoma. Juttu on julkaistu Faba-lehdessä 1-2024
&nbsp;

Faba » Pitää olla muutakin elämää kuin työ Comments Feed

Faba tukee asiakaskarjojensa osallistumista Farmarin karjanäyttelyihin kaikkien rotujen osalta. Maksamme VG-sonnien tyttärien osallistumismaksun näyttelyn lehmäluokkiin (näyttelyluokat 9.-13). Ensimmäisestä kolmesta osallistuvasta eläimestä maksetaan 90 € + alv ja seuraavista 60 € + alv.
Karjanomistaja varaa näyttelyohjeen mukaan eläinpaikat 15.4.2024 mennessä näyttelyn ilmoittautumislomakkeella ja ilmoittaa eläintiedot näyttelynjärjestäjälle 27.5.2024 mennessä. Näyttelyn kaikki tiedot löytyvät Farmarin nettisivuilta: <a href="https://www.farmari.net/naytteilleasettajalle/karjanayttelyt" target="_blank" rel="noopener">https://www.farmari.net/naytteilleasettajalle/karjanayttelyt</a>
Lisätietoa Farmarin karjanäyttelyyn osallistuvien eläinten ja karjojen terveysvaatimuksista:
<a title="https://www.ett.fi/elainnayttelyt/" href="https://www.ett.fi/elainnayttelyt/" target="_blank" rel="noopener" aria-label="Linkki https://www.ett.fi/elainnayttelyt/">https://www.ett.fi/elainnayttelyt/</a>
<a title="https://www.farmari.net/uploads/m.bovis_farmari_ohje_2024_ett.pdf" href="https://www.farmari.net/uploads/M.bovis_Farmari_ohje_2024_ETT.pdf" target="_blank" rel="noopener" aria-label="Linkki https://www.farmari.net/uploads/M.bovis_Farmari_ohje_2024_ETT.pdf">https://www.farmari.net/uploads/M.bovis_Farmari_ohje_2024_ETT.pdf</a>
<a title="https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2019/07/mycoplasma-bovis-vastustusohjelma.pdf" href="https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2019/07/Mycoplasma-bovis-vastustusohjelma.pdf" target="_blank" rel="noopener" aria-label="Linkki https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2019/07/Mycoplasma-bovis-vastustusohjelma.pdf">https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2019/07/Mycoplasma-bovis-vastustusohjelma.pdf</a>
Osallistumismaksujen laskutus Fabalta:
Karjanomistaja laskuttaa näyttelyssä olleiden eläinten osalta Fabalta VG-sonnien tyttärien osalta osallistumismaksut näyttelyn jälkeen ja viimeistään 31.8.2024.
Karjanomistajan tulee merkitä laskuun
<ul>
<li>Maksajan viite: ’Markkinointi/ Farmari 2024’.</li>
<li>Laskun tietoihin osallistuneiden eläinten nimet ja kantakirjanumerot.</li>
</ul>
Laskut toimitetaan osoitteella:
<ul>
<li>Verkkolasku: 003721226113, operaattori: BAWCFI22</li>
<li>Sähköpostilla pdf-muodossa: laskut.faba@bscs.basware.com</li>
<li>Paperilaskut: Faba osk, PL 908, 00026 BASWARE</li>
</ul>
Kysy lisätietoa ja vinkkejä näyttelyeläinten valintaan eläinaineksen asiantuntijoiltamme.

Faba » Faba tukee VG-sonnien tyttärien osallistumista Farmarin karjanäyttelyyn. Comments Feed

Geno24-genomitestituki on Faban lanseeraama tuki, jolla tuetaan genomitestausta vuoden 2024 aikana. Tukea voivat hakea sekä lypsy- että emolehmätilat. Tukea rahoitetaan Maa- ja metsätalousministeriön yleisavustuksella. Tuen myöntämisen edellytyksenä on allekirjoitettu tuensaajan ilmoitus, jolla tilallinen vakuuttaa annetut tilan tiedot paikkansapitäviksi. Tukea ei voida myöntää takautuvasti jo laskutetuille näytteille.
Tukea myönnetään lähetettyjen näytteiden mukaisesti ja se huomioidaan laskutuksessa eläinkohtaisina hyvitysriveinä. Näytteet tulee toimittaa Fabalab-palveluihin vuoden 2024 aikana. Tuen suuruus vuonna 2024 on:
Lypsyrodut (AY, HOL, JER, LSK): 
7,5 € (alv 0 %) / näyte
Liharodut (AAN, CHA, HER, LIM, SIM): 
15 € (alv 0 %) / näyte
Tuen näytekiintiöt ovat lypsykarjalle 12 000 näytettä ja lihakarjalle 5000 näytettä. Tukea maksetaan vuoden loppuun tai niin kauan kuin näytekiintiötä on jäljellä. Faba pidättää oikeuden muuttaa näytekiintiöiden suhdetta, mikäli tuotantosuuntakohtainen kiintiö ei täyty.
&nbsp;
Tila- ja eläinkohtaiset kriteerit Geno24-genomitestituen hakemiseksi
Lypsyrodut:
<ul>
<li>Tuensaajan ilmoitus koskien tilan tietoja on palautettu allekirjoitettuna.</li>
<li>Tilan tulee kuulua tuotosseurantaan.</li>
<li>Eläimen, isän ja emänisän tulee olla samaa rotua.</li>
</ul>
Liharodut:
<ul>
<li>Tuensaajan ilmoitus koskien tilan tietoja on palautettu allekirjoitettuna.</li>
<li>Tilan tulee kuulua emolehmätarkkailuun tai FabaIndeksi-palveluun.</li>
<li>Eläimen ja sen vanhempien tulee olla jotakin mainituista roduista.</li>
</ul>
Geno24-genomitestitukea ei voida myöntää yrityksille, jotka ovat vakavissa vaikeuksissa tai joilta ollaan perimässä takaisin sääntöjen vastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta tukea. Lisätiedot tuensaajan ilmoituksen liitteenä.
Geno24-genomitestitukea voi hakea täyttämällä hakulomakkeen alla olevan linkin kautta. Hakulomakkeen täyttämisen jälkeen hakijalle toimitetaan sähköpostilla ohjeet tuensaajan ilmoituksen sähköistä allekirjoittamista varten noin viikon kuluessa.
<a href="https://bit.ly/geno24-genomitestituki">Hae Geno24-genomitestitukea tästä.</a>
&nbsp;
Lisätietoja
Genomitestaaminen: <a href="http://www.faba.fi/fi/genomitestaus">www.faba.fi/fi/genomitestaus</a> 
Pirkko Taurén, pirkko.tauren@faba.fi / Geno24-genomitestituki yleisesti 
Fabalab-palvelut, fabalab@faba.fi / Tuen hakeminen, genomitestien tilaaminen, laskutus

Faba » Hae Geno24-genomitestitukea vuodelle 2024! Comments Feed

Karjan terveys ja hyvinvointi on nykyisessä aikakaudessa entistä tärkeämpää, kun kuluttajat ovat yhä tietoisempia eläinten eettisestä kohtelusta, ja vaatimukset ruoan korkealle laadulle ovat kasvaneet.
Suomessa on oltu jo pitkään karjan terveyden ja hyvinvoinnin edelläkävijöitä. Tilavat ja siistit eläinsuojat, vapaa eläinliikenne, laidunnus, automaattilypsyn yleistyminen, laadukas säilörehu, puhdas vesi ja antibioottien vähäinen käyttö ovat Suomessa lähes itsestäänselvyyksiä. Ne ovat tuotannon osa-alueita, joilla ei ainoastaan paranneta eläinten terveyttä ja hyvinvointia, vaan myös lopputuotteen laatua. Ei tarvitse mennä kauas Suomesta, kun asiat ovat hyvin eri tavalla. Voimme syystäkin olla ylpeitä, että meillä tuotantoeläimet voivat hyvin ja tuottamamme ruoka on puhdasta ja laadukasta.
Eläinaineksen kehittämisellä eli karjan jalostamisella luodaan vahva perusta karjan terveydelle ja hyvinvoinnille. Kestävät jalostuskäytännöt eivät ainoastaan edistä karjan pitkäikäisyyttä ja tuottavuutta, vaan myös ylläpitävät geneettistä monimuotoisuutta. Faballa eläinaineksen kehittäminen nojaa Pohjoismaiseen jalostusyhteistyöhön, VikingGeneticsiin, jonka jalostusvaliokunnissa on vahva viljelijäedustus. Pohjoismailla on pitkä perinne jo 80-luvun alkupuolelta jalostaa tuotoksen ja rakenteen lisäksi terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksia. Pitkällä tähtäimellä tämä on havaittu kestävämmäksi periaatteeksi, kun monissa kilpailijamaissa eläinten koko on karannut käsistä tai hedelmällisyys kärsinyt maitolitrojen kustannuksella. Kun tarkasteluun otetaan eläinten kestävyys ja elinaikaistuotto, ei lyhyen aikavälin maitotuotos ole paras mahdollinen mittari kannattavalle tuotannolle.
Osaamisemme perustuu tutkimustietoon ja karjatiloilta saatuun kokemukseen. Olemme valinneet valikoimiimme tuotteita ja kehittäneet palveluita, joilla karjan hoito ja pitkän aikavälin kehittäminen helpottuvat. Toimivat ratkaisut näkyvät karjanomistajilla viivan alla. Terve ja hyvinvoiva karja on myös taloudellisesti tuottava karja.
Susanna Vuotikka 
myynti- ja liiketoimintajohtaja 
Faba osk

Faba » Terve ja hyvinvoiva karja on suomalaisen tuotannon perusta Comments Feed

Mikä on karjasi perinnöllinen taso ja miten se on kehittynyt? Faban Lypsyrotujen jalostusarvo-moduuliin <a href="https://www.minunmaatilani.fi/">Minun Maatilassani</a> on lisätty uusi ominaisuus: Karjan perinnöllinen edistyminen. Nyt on mahdollista seurata eri ominaisuuksien kehitystä ikäluokittain.
Ominaisuus avautuu 4.3.2024 kaikille Minun Maatilani Maito Pro-paketin käyttäjille.
Löydät &#8220;Perinnöllisen edistymisen&#8221; -graafit Minun Maatilani yläreunasta Faba-valikon alta. Linkki avaa oletusnäkymän, johon tulostuu karjan 8 keskeisimmän jalostusindeksin kuvaajat 15 vuoden ajalta. Voit valita tarpeen mukaan samaan kuvaajaan eri ominaisuuksia, vaihtaa ajanjaksoa tai lisätä vertailuun kansallisen tai NAV-maiden tason. Ikäluokkakohtaisten keskiarvojen lisäksi on mahdollisuus vertailla hajontaa ikäluokan sisällä.
Lisätietoja Tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén, pirkko.tauren@faba.fi

1.12.2023 alkaen 50-tonnarikantakirjaus muuttuu<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-387504" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2023/11/Intra-Nayttokuva-tonnarikunniakirja-Grano-2023-11-30-105458.png" alt="" width="663" height="526" />
Kantakirjattu lehmä, jonka elinikäistuotos on vähintään 50 000 kg maitoa, voidaan kirjata 50-tonnariluokkaan. Kantakirjakorotus maksaa jatkossa 13,20 e + alv.  50-tonnarius näkyy erilaisilla tulosteilla, ohjelmissa ja raporteissa siten, että kantakirjanumeron eteen tulee merkintä 50-. Sama merkintätapa on myös 110-, 150- ja 200-tonnareilla. Näille kaikille tonnareille saa myös digitaalisen diplomin MinunMaatilani-ohjelman eläinkortilta. Tätä diplomia voi jakaa esim. sosiaalisessa mediassa.
Pahvinen 50-tonnarikunniakirja kotiinkuljetettuna muuttuu maksulliseksi. Kun 50-tonnarilehmälle haluaa painetun ja postin kautta kotiin kuljetetun kunniakirjan, niin se maksaa jatkossa 13,10 e + alv.
Tee 50-tonnaritilaukset karjasi omalta <a href="https://faba.fi/fi/yhteystiedot">eläinaineksen asiantuntijaltasi</a> tai asiakaspalvelu@faba.fi
&nbsp;
Lisätietoja Pirkko Taurén, pirkko.tauren@faba.fi

Faba » Muutoksia tonnareissa Comments Feed

MinunMaatilani-ohjelmiston eläinkortilla on jatkossa ”tonnari”-painike, josta saa ”tonnari”-diplomin lehmille, mikäli se on kantakirjattu joko 50-, 100-, 150- tai 200-tonnariluokkaan.
<img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-387500 alignnone" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2023/11/TonnaridiplminappulaMM.png" alt="" width="40" height="38" />
Tätä diplomia voi jakaa esim. sosiaalisessa mediassa. Diplomin voi jakaa suoraan MinunMaatilani-ohjelmasta Facebookiin, kun muihin medioihin diplomi pitää tallentaa kuvana ja jakaa sitten haluamiinsa kanaviin. <img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-387499" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2023/11/FBnappi-tonnarituunaus-2023-Kalle-Karjanomistaj.png" alt="" width="484" height="555" />

Faba » Uusi tonnaridiplomi MinunMaatilani-ohjelmassa Comments Feed

Hyväkuntoiset sorkat ovat yksi lehmän tärkeimmistä ominaisuuksista. Kivun ja ontumisen takia lehmän päivätuotos voi tippua 5 – 35 % ontuman vakavuudesta riippuen. Kuuntele siis webinaaritallenne  Terveet sorkat kannattelevat tuottavaa lehmää, jossa käydään läpi keskeisimpien lattiatyyppien merkitystä sorkkaterveyteen ja talouteen sekä keskustellaan hiehojen sorkkahoidosta ja sekä sorkkaensiavusta.  Tarttuvia sorkkasairauksia ja niiden välttämistä ei myöskään unohdeta. Webinaarissa saat myös vinkkejä miten korjata sorkkaolosuhteita.
Asiantuntijoina eläinlääkäri Hertta Pirkkalainen (ETT), sorkkahoitaja Tanja Helisten (Suomen sorkkahoitajien yhdistyksen pj) sekä eläinaineksen asiantuntija Katja Tulppo (Faba) ja Lauri Ketola (Faba)

Aihe: lypsykarja

Artikkelit