<h2>Tulostettavat lähetteet ja ohjeet</h2>
<ul>
<li><a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/12/Tautigeenit_Ohje.pdf" target="_blank" rel="noopener">Näytteenotto-ohje</a></li>
<li><a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/12/Saatelomake_Lypsykarjan-DNA-maaritykset.pdf" target="_blank" rel="noopener">Näytelähete</a></li>
</ul>
<h2>Lisätietoa</h2>
<ul>
<li><a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/dna-maaritykset/nautojen-perinnolliset-sairaudet/">Nautojen perinnölliset sairaudet</a></li>
</ul>

Lypsykarjan DNA-määritykset

Tällä sivulla on esillä ne DNA-määritykset, jotka voidaan tehdä myös sellaisille lypsyroduille, joita ei voida tällä hetkellä genomitestata. Lisäksi tässä on esillä ne DNA-määritykset genomitestattaville roduille, jotka eivät sisälly genomitestiin. Lisätietoja genomitestiin kuuluvista DNA-määrityksistä löydät<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/"> täältä.</a> Tutkimus kestää 4 – 5 viikkoa. Tulokset ilmoitetaan kirjallisesti tilaajan valinnan mukaan joko sähköpostilla tai kirjeenä. Näytteenottotarvikkeet sisältävän määrityspaketin voi tilata Fabalabista sähköpostilla tai puhelimitse.
Lisätietoja testattavien sairauksien ja ominaisuuksien taustoista, sekä periytymisen perusteista voit lukea <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/dna-maaritykset/nautojen-perinnolliset-sairaudet">täältä</a>.
Lisätietoja ja tarkemmat tautikuvaukset löydät <a href="https://www.nordicebv.info/fi/ntm-and-breeding-values/genetic-traits/">NAV:n kotisivuilta.</a>
<ul>
<li>Beta-kaseiini (Kaikki lypsyrodut, myös risteytykset) sisältyy genomitestaukseen</li>
<li>BY (Holstein)</li>
<li>FMO3 eli nk. katka-geeni (ayrshire)</li>
<li>Kappakaseiini (Kaikki lypsyrodut, myös risteytykset) sisältyy genomitestaukseen</li>
<li>Nupous (Kaikki rodut, myös risteytykset) sisältyy genomitestaukseen</li>
<li>RP1 (Kaikki rodut, myös risteytykset) sisältyy genomitestaukseen</li>
</ul>

Fabalab yhteydenottolomake

Faban edustajisto kokoontui syyskokoukseen 26.-27.11. Helsinkiin. Kokouksessa tutustuttiin Faban vuoden 2026 toimintasuunnitelmaan sekä tytäryhtiöiden tilanteeseen ja tulevaisuuteen.
Edustajisto valitsi uudeksi edustajiston puheenjohtajaksi Niina Kivelän, maitotilayrittäjän Kokkolasta. Varapuheenjohtajana toimii Katri Karvinen.
Pitkäaikainen Faban hallituksen jäsen Joel Puhakainen jättäytyy pois hallituksesta ja uudeksi hallitusjäseneksi edustajisto valitsi Mikko Kemppaisen Kiuruvedeltä.
Faban hallituksessa jatkavat Anna Lappalainen, Andreas Johansson, Paavo Karhu, Sanna Ahonen, Jari Loponen ja Juha Nuutila.

Mitä punaiselle lypsyrodullemme kuuluu, mikä on sen tilanne rotuvertailussa. Kuuntele ja katso 27.11.2025 pidetyn webinaarin tallenne, jossa  kerrotaan ayrshiren vahvuuksista verrattuna holsteiniin. Tällä kertaa näkökulmana on rodun kannattavuus. Webinaarin lopussa esitellään myös ajankohtaiset vinkit VikingRed sonnien valintaan.
Kuunneltuasi tallenteen vastaa myös kyselyymme: <a href="https://forms.office.com/e/qWxqdJkGFG" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/qWxqdJkGFG</a> Kysely on avoinna 17.122025 saakka.
&nbsp;

Maidontuotannossa ajatellaan usein, että suuri maitomäärä merkitsee parempaa kannattavuutta. Todellisuudessa tilan talouteen vaikuttavat kuitenkin monet muut tekijät – erityisesti eläinten terveys, rehunkäyttö ja tuotannon tehokkuus. VikingGeneticsin, Faban ja Simherdin yhteistyössä toteuttamassa tuoreessa tutkimuksessa verrattiin kahden yleisimmän lypsykarjarodun, holsteinin ja ayrshiren, taloudellista kannattavuutta suomalaisissa olosuhteissa.
Tutkimus perustui laajaan tuotosseuranta-aineistoon vuosilta 2021–2024. Mukana oli lähes 300 karjaa ja yli 56 000 lehmää. Aineisto sisälsi tiedot eläinten tuotoksista, poikimisista, terveydestä ja poistoista. Tulokset analysoitiin SimHerd Basic -ohjelmalla, jolla mallinnettiin kummankin rodun tuloja, kuluja ja riskejä eri tuotantoskenaarioissa.
Tulokset osoittivat, että vaikka holstein tuotti enemmän maitoa, ayrshire ylsi kokonaiskannattavuudessa vähintään yhtä hyvään – ja joissain tapauksissa jopa parempaan – tulokseen. Ayrshiren etuina olivat pienemmät rehu- ja hoitokustannukset: rodun pienempi koko ja parempi terveys näkyivät merkittävinä säästöinä. Keskimääräisellä maidonhinnalla ayrshire-karjan tulos oli noin 90 euroa parempi per lehmä vuodessa kuin holsteinilla, ja kokonaiskulut noin 70 000 euroa pienemmät 250 lehmän karjassa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rodut ovat taloudellisesti hyvin tasaväkisiä. Ayrshiren vahvuudet korostuvat erityisesti silloin, kun terveys, hedelmällisyys ja rehunkäyttö ovat hyvällä tasolla. Lopulta voidaan kysyä: onko säästetty euro yhtä arvokas kuin tienattu euro? Tämän tutkimuksen perusteella vastaus on kyllä – ja ayrshirelle jopa hieman enemmän.
Aiheesta keskustellaan tarkemmin Faban webinaarissa 27.11.2025 klo 11:00, jonka otsikkona on “Mitä kuuluu ayrshirelle?” Tulokset esitellään lisäksi Maataloustieteen päivillä 8.–9.1.2026.
Lisätietoja:
VikingGenetics 
Reetta Keisalmi 
<a href="mailto:rekei@vikinggenetics.com">rekei@vikinggenetics.com</a>
&nbsp;
Kaavio 1. Tärkeimpien kuvaavien ominaisuuksien vertailu rotujen välillä.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-406282" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/11/Rotujen-valisten-ominaisuuksien-vertailu.png" alt="" width="800" height="430" />
Kaavio 2. Rotujen välinen taloudellinen vertailu kahdella maidonhinnalla. Keskimääräisenä hintana 48 snt/l ja korkeampana hintana 53snt/l
&nbsp;
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-406287" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/11/rotujen-taloudellinen-vertailu.png" alt="" width="800" height="336" />
&nbsp;
&nbsp;

Black Weeks tuo mukanaan mustia hintoja marraskuun loppuun asti! Verkkokaupasta saa nyt huippuluokan sonneja jopa 14 eurolla ja tarjouksessa on myös sukupuolilajiteltuja annoksia.
Ayrshire-sonneista tarjouksessa esimerkiksi VR Ferrix, VR Bastard, VR Halcro ja VR Enjac ja näistä löytyy sukupuolilajiteltua siementä hintaan 22 euroa/annos.
Holstein-sonneja saa nyt edulliseen 15 euron hintaan mm. VH Samuksen, VH Sandelsin, VH Lavatamatin annoksista. Ja näitä löytyy myös sukupuolilajiteltuna hintaan 24 euroa /annos.
Eikä tässä vielä kaikki! Tarjouksessa on myös mielenkiintoisia jersey-sonneja sekä SpermVital-annoksia. Tarjoussonneja on rajoitettu määrä, joten kannattaa toimia nopeasti. Tutustu kaikkiin mustiin tarjouksiin täällä: <a href="https://faba.fi/fi/blackweeks">https://faba.fi/fi/blackweeks</a>
&nbsp;
&nbsp;
&nbsp;

Krypton oireet ihmisillä muistuttavat hyvin paljon noroviruksen oireita, mutta voivat olla paljon voimakkaammat. Yleisimpiä oireita ovat vesiripuli, voimakkaat kramppimaiset vatsakivut, pahoinvointi sekä oksentelu. Parhaimmassa tapauksessa tulee vain lievää vatsakipua. Oireet ilmenevät tavallisesti noin viikon kuluessa tartunnasta ja niiden kesto on yksilöllistä, muutamasta päivästä viikkoihin.
Tartuntaa voi ehkäistä käyttämällä suojavarusteita. Vasikoiden kanssa työskenneltäessä on suositeltavaa käyttää erillisiä työvaatteita ja jalkineita. Käsihygieniasta voi pitää huolta pitämällä hanskoja sekä pesemällä paljon käsiä. Käsien kautta tauti leviää helposti.
Jos kryptosporidioosi voidaan riittävällä todennäköisyydellä osoittaa johtuvan työympäristössä esiintyvästä Cryptosporidium-alkueläimestä, se voidaan korvata ammattitautina. Yleensä riittää, että työskentelytilan eläimillä on havaittu tartunta.
<h3>Vältä puhelimen käyttöä navetassa</h3>
Puhelimen käyttöä navetassa ei suositella, sillä se voi kuljettaa taudinaiheuttajia navetan ulkopuolelle. Puhelimen pinnalle voi joutua roiskeita, joissa on ookystia. Ookystat voivat siirtyä käyttäjän käsiin – ja edelleen silmiin tai suuhun. Vaikka navetassa käyttäisi hanskoja, navetan ulkopuolella puhelimeen koskee paljain käsin.
Jos puhelinta on välttämätöntä käyttää navetassa, se kannattaa suojata muovipussilla, kuten Minigrip-pussilla, jonka läpi kosketusnäyttö toimii. Lisäksi puhelin on hyvä pyyhkiä desinfiointiliinoilla käytön jälkeen.
<figure id="attachment_6432" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6432"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6432 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Infoboksi_Kannykka1.png" sizes="auto, (max-width: 420px) 100vw, 420px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Infoboksi_Kannykka1.png 420w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Infoboksi_Kannykka1-300x241.png 300w" alt="Kännykkä muovipussissa" width="420" height="338" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Infoboksi_Kannykka1.png" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Infoboksi_Kannykka1.png 420w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Infoboksi_Kannykka1-300x241.png 300w" data-sizes="(max-width: 420px) 100vw, 420px" /><figcaption id="caption-attachment-6432" class="wp-caption-text">Hyvä keino suojata kännykkä navetassa on sulkea se Minigrip-pussiin.</figcaption></figure>
<h3>Lomittajat ohjeistetaan tautiturvalliseen työhön</h3>
Lomittajien tilalta toiselle siirtymisten yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota hygieniaan. Työvaatteet puhdistetaan ja desinfioidaan jokaisen tilan välillä, mutta erityistä huomiota on tähän kehotettu kiinnittämään kryptotilojen jälkeen.
Tietoisuuden lisääminen lomittajille on yksi merkittävimmistä tekijöistä taudin torjuntaa ajatellen.  Lomittajille järjestetään säännöllisiä koulutuksia tarttuvista taudeista, myös kryptosta. Eläinlääkäripäivillä käsitellään ajankohtaisia aiheita ja tarjotaan lisätietoa tautien leviämisestä, hallinnasta ja torjunnasta.
Lomituspalvelut näkevät tarpeelliseksi säännöllisen tiedottamisen tarttuvista taudeista sekä tiloille, että lomittajille. Olosuhdekartoitusten yhteydessä pyritään myös muistuttamaan, että esimerkiksi tautisulut eivät ole kalliita ratkaisuja torjuntaa ajatellen.
Tilallisten ja lomittajien välistä viestintää olisi kuitenkin hyvä vielä parantaa, jotta tieto tartuntataudeista kulkisi ajoissa ja mahdollisimman tehokkaasti. Tilallisia rohkaistaan ilmoittamaan jo tartuntaepäilyistä lomituspalveluiden suuntaan. Tällöin mahdollisesta tartuntataudista tai sen riskistä ollaan tietoisia ajoissa.
<h3>Tiedonkulku ja yhteistyö avainasemassa</h3>
Lomituspalveluiden kokemuksen mukaan tilalliset unohtavat ajoittain ilmoittaa kryptosporidioosista. Syynä voi olla joko tarpeettomaksi koettu maininta tai häpeä. Lomittajien näkökulmasta on tärkeää saada tieto tartuntatautitilanteesta etukäteen, jotta he voivat valmistautua asianmukaisin suojavarustein ja huolehtia tautisuojauksesta tehokkaammin.
– On ollut tilanteita, että tieto tartunnasta tulee vasta lomittajalta, kun hän saapuu tilalle ja huomaa tilanteen, Pohjois-Savon lomituspalveluista kerrotaan.
Tiedonkulun parantamiseksi lomituspalvelut ovat lisänneet viestintää tilallisten kanssa ja korostaneet, että ilmoittaminen ei johda ongelmiin, vaan auttaa kaikkia osapuolia. Viesti tilallisille on selvä: pienikin tieto on hyödyllistä ja auttaa ennaltaehkäisyssä.
Lomituspalvelut toivovatkin tiloilta avoimuutta ja aktiivista tiedottamista tartuntataudeista. Krypto ei estä lomitusta, mutta tilannekuvan ymmärtäminen auttaa lomittajia varautumaan ja suojautumaan paremmin.
Tilojen ja lomituspalveluiden tiivis yhteistyö on avainasemassa tartuntojen hallinnassa. Lomittajilta saatu palaute voi auttaa tiloja kehittämään tautisuojatoimiaan, ja reaaliaikainen tieto helpottaa lomittajien työtä ja turvallisuutta. Yhteiset käytännöt, kuten selkeät ohjeistukset ja hygieniatoimien noudattaminen, edistävät sujuvaa yhteistyötä ja vähentävät tautiriskiä.
<figure id="attachment_6429" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6429"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6429 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Tautisuojaus.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Tautisuojaus.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Tautisuojaus-300x233.jpg 300w" alt="Haalarit naulakossa" width="709" height="550" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Tautisuojaus.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Tautisuojaus.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Tautisuojaus-300x233.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6429" class="wp-caption-text">Osalla tiloista on käytössä lomittajille omat työvaatteet, jotka jätetään tilalle lomitusjakson päätyttyä. Lomituspalveluissa tämän käytännön toivotaan yleistyvän.</figcaption></figure>
<h3>Lomittajien suojautuminen ja ohjeistus</h3>
Lomittajien työturvallisuus on keskeinen osa krypton parissa työskennellessä.
Kryptosporidioosi on herkästi tarttuva tauti, joka leviää erityisesti vasikoiden ulosteen välityksellä. Tämä antaa omat haasteensa lomittajien työhön, sillä monet työtehtävät liittyvät vasikoiden hoitoon.
Lomituspalveluilla on käytäntö, että työvuorolistassa on erikseen maininta, jos tilalla on kryptoa. Tämän avulla lomittajat osaavat varautua tilalle asianmukaisesti. Tartuntahuomautus ei aseta tilaa millään tavalla huonompiarvoiseen asemaan, vaan tarkoituksena on puhtaasti taudin leviämisen rajaus.
Lomittajien käyttöön on jaettu suojaimia, kuten kertakäyttökäsineitä ja hengityssuojaimia. Osalla tiloista on käytössä lomittajille omat työvaatteet, jotka jätetään tilalle lomitusjakson päätyttyä. Lomituspalveluissa tämän käytännön toivotaan yleistyvän. Se vähentää niin krypton kuin muidenkin tautien leviämisen riskiä tilalta toiselle.
Lomittajia on myös ohjeistettu kiinnittämään erityistä huomiota työvaatteiden pesuun. Heille on esimerkiksi jaettu pesupusseja, joissa vaatteet voi pestä erikseen ja hygieenisesti ilman, että ne joutuvat kosketuksiin muiden vaatteiden kanssa.
&nbsp;
Teksti: Jenna Repka ja Elisa Lappalainen 
Kuvat: Jenna Repka, Sanna Mäkinen ja Sanna Lohenoja

Luomuliitto palkitsi keskiviikkona 5.11. Etelä-Pohjanmaalla toimivan Ville Karin ja Tiina Peltosen maitotilan Vuoden luomuyrittäjä -palkinnolla. Tilalla on 70 lypsävää. Liitto kiitteli tilan väkeä vahvasta osallistumisesta alaa koskevaan keskusteluun eri organisaatioiden ja yhdistysten kautta.
– Luomu jää ruokakeskustelussa helposti uusien trendien, kuten hiiliviljelyn jalkoihin, vaikka luomussa on aina käytetty aivan samoja menetelmiä, Peltonen muistuttaa.
<h3>Toinen luomusukupolvi</h3>
Alajärven Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla tilalla on pitkät perinteet luomun parissa. Ville Karin Urho-isä viljeli jo 60-luvulla luomun periaatteiden mukaan ja silloin oppia piti hakea usein ulkomailta. Urho olikin seudun ensimmäisiä luomulaisia.
Nykyiset yrittäjät jatkavat Urhon jalanjäljissä. Virallisesti tila siirtyi luomuun vuonna 1995.
– Meillä luomu on elämäntapa, ei pelkkä tuotantosuunta, Peltonen tiivistää.
<figure id="attachment_6438" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6438"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6438 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Luomupalkitut-1_netti.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Luomupalkitut-1_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Luomupalkitut-1_netti-300x220.jpg 300w" alt="Luomupalkinnon saajat ja jakajat tilaisuuden esiintymislavalla" width="709" height="520" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Luomupalkitut-1_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Luomupalkitut-1_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Luomupalkitut-1_netti-300x220.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6438" class="wp-caption-text">Tämän vuoden luomupäivillä oli tavallista enemmän juhlavuutta, sillä Luomuliitto on nyt 40-vuotias. Liiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu (vas) ja toiminnanjohtaja Susann Rännäri palkitsivat vuoden luomuyrittäjät Ville Karin ja Tiina Peltosen.</figcaption></figure>
<h3>Lypsyasema jo 70-luvulla</h3>
Urho Kari oli edistyksellinen isäntä monella tavalla. Hän hankki lypsyasemalla varustetun pihaton jo vuonna 1974. Seuraava polvi rakensi kylmäpihaton sonneille vuonna 2000. Tämän jälkeen tehtiin toinen kylmäpihatto sekä lypsynavetta robotilla. Ville Kari perustelee lehmänpitoa sillä, että se toimii hyvin luomuna. Nautoja laidunnetaan ahkerasti.
− Laidunnus tekee hyvää eläinten hyvinvoinnille ja luonnon monimuotoisuudelle. Laiduntavat eläimet ovat myös ilo silmälle, Tiina Peltonen muistuttaa.
Tilalla pyritään mahdollisimman suureen rehuomavaraisuuteen ja toimivaan kiertokulkuun. Pääosa pelloista tuottaa nurmea eläimille. Tilalla kasvaa myös viljaa ja rypsiä. Peltoa on viljelyksessä vuokramaineen nyt noin 300 hehtaaria.
Teksti ja kuvat: Lasse Lähteenmäki

Kuuntele ja katso 6.11. pidetyn webinaarin tallenne, jossa käsitellään suurpetovahinkoja, niiden korvauksia sekä niiltä suojautumista. Asiantuntijoina ovat Teemu Lamberg Suomen Riistakeskuksesta ja Merene Hovilainen FarmComp Oy:stä.
Kuunneltuasi tallenteen vastaa myös kyselyymme:<a href="https://forms.office.com/e/bYA4pnXpFz" target="_blank" rel="noopener"> https://forms.office.com/e/bYA4pnXpFz</a> Kysely on avoinna 26.11. saakka.
&nbsp;

Lypsykarjan DNA-määritykset

Aiheet

Toiminnot

Ajankohtaista

Tulostettavat lähetteet ja ohjeet

Lisätietoa