Lihakarjan jalostuksen kehitys jatkuu - Faba

Kun katson taaksepäin kulunutta kymmentä vuotta, en voi olla tuntematta ylpeyttä siitä, miten pitkälle suomalainen lihakarjan jalostus on tullut. Kun aloitin Faban hallituksessa, olimme monessa asiassa tienhaarassa. Nyt moni niistä teistä on kasvanut vahvaksi, kannattavaksi ja tulevaisuuteen katsovaksi lihakarjatilaksi – ja Faba on kulkenut rinnalla rakentamassa jalostuksen, neuvonnan ja tiedon pohjaa, jolle tulevaisuus voidaan rakentaa.

Lihakarjan jalostuksessa on viime vuosina otettu merkittäviä askeleita niin sonnien arvioinnissa, eläinaineksen tehokkuudessa kuin tietopohjan laadussa. Geenitestauksen ja genomiarvostelujen käyttöönotto ovat tuoneet aivan uuden tarkkuuden jalostusvalintoihin. Emme enää puhu vain rakenteesta ja silmämääräisestä arvioinnista – puhumme numeroista, jotka kertovat kasvunopeudesta, lihakkuudesta ja poikimaominaisuuksista tavalla, josta kymmenen vuotta sitten vain haaveiltiin.

Kaikki liharodut ovat kehittyneet määrätietoisesti omiin vahvuuksiinsa. Poikimavaikeuksien vähentäminen, sonnien lihaksikkuuden ja kasvun parantaminen sekä emolehmien pitkäikäisyyden korostaminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita – ja niissä on onnistuttu. Jalostusohjelmien ja keinosiemennyksen yhdistäminen tuottajien omaan valintaan on tuonut jalostustyöhön uutta dynamiikkaa.

Emolehmien eläinaines on vahvistunut

Erityisen ilahduttavaa on ollut seurata, miten koko Suomen emokarjakanta on kehittynyt. Eläinaineksen laatu on noussut selvästi – ei vain yksittäisillä tiloilla, vaan koko maassa. Emot ovat tänä päivänä rakenteeltaan parempia, tuottavampia ja ennen kaikkea toimintavarmempia kuin vielä vuosikymmen sitten.

Poikimahelppoudet ovat parantuneet, vasikat lähtevät elinvoimaisina liikkeelle, ja emojen hoitovietti sekä maidontuotanto ovat tasaisempia. Tämä ei ole sattumaa, vaan määrätietoisen jalostustyön tulosta. Faban, rotuyhdistysten ja tuottajien yhteistyö on tuonut tulosta – geneettisesti parempia eläimiä, mutta myös osaavampia kasvattajia, jotka ymmärtävät eläinainesvalintojen pitkäaikaisen merkityksen.

Suomalainen emolehmien eläinaines kestää nyt paremmin vaativissa olosuhteissa, hyödyntää rehun tehokkaammin ja tuottaa laadukasta vasikkaa pienemmillä tuotantopanoksilla. Tämän kehityksen merkitys on valtava: se näkyy parempana kannattavuutena, parempina eläinten hyvinvointilukemina ja ennen kaikkea elinvoimaisempina karjoina.

Yhteishenki on vahvistunut

Jos jotain muuta kehitystä olen erityisesti ilolla seurannut, niin sitä, että vastakkainasettelu tuottajien välillä on vähentynyt. Muistan vielä hyvin ajat, kun esimerkiksi Ikaalisten emolehmäpäivillä saattoi syntyä varsin värikästä sanailua eri rotujen kasvattajien kesken. Silloin saatettiin väitellä tosissaan siitä, mikä rotu on ylivertainen ja kuka tekee asiat “oikein”. Nyt sitä muistelee jo hymyillen.

Tuntuu, että tuottajien välinen ymmärrys ja yhteishenki ovat kasvaneet. Ehkä meitä on yhdistänyt se, että taloudellisesti tiukilla ollaan kaikki – samat kustannukset, samat markkinapaineet ja samat tavoitteet: terve, tuottava ja kestävä karja. Ja vaikka jokainen saa edelleen tehdä omanlaisiaan valintoja – niin kuin pitääkin, sillä eihän meitä mikään ketjuohjaa – on ilmapiiri silti kannustavampi ja avoimempi. Onko se sitten hyvä vai huono asia, se ketjuohjauksen puute, siihen en nyt ota kantaa: suomalainen tuottajakenttä on kypsynyt ja kasvanut yhteen, ei toistensa ohi.

Faba hallituksen työ lihakarjan eteen

Hallitustyössä on ollut ilo nähdä, miten lihakarjapuolen ääni on kuulunut ja näkynyt Faban sisällä. Lihantuotanto ei ole vain maidon sivutuote, vaan oma strateginen kivijalkansa suomalaisessa karjataloudessa. Tämän eteen on tehty työtä – niin rakenteellisesti, viestinnällisesti kuin käytännön kehityshankkeissa.

Olemme saaneet lihakarjalle oman jalostuslinjan, selkeämmät tavoitteet ja pitkäjänteisen kehityspolun. Faba Beef -ohjelman ja sonniarvostelujen kansainvälisen yhteistyön kautta olemme nousseet pohjoismaisella tasolla varteenotettavaksi toimijaksi.

Moni asia, joka tuntui aluksi kaukaiselta – kuten genominen valinta lihakarjalle, sähköinen paritussuunnittelu tai digitaalinen jalostusneuvonta – on nyt osa arkea. Se kertoo paitsi teknologian kehityksestä, myös ihmisten asenteiden muutoksesta: halusta oppia, kehittyä ja tehdä asiat entistä paremmin.

Kiitollisuus ja tulevaisuuden usko

On ollut etuoikeus saada olla mukana tässä kehityksessä – ja tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka eivät pelkää tarttua toimeen. Hallitustyö on antanut paljon: näkökulmia, ystävyyksiä ja ennen kaikkea vahvan uskon siihen, että suomalainen karjatalous löytää kyllä tiensä myös tulevaisuuden paineissa.

Kuten Pentti Linkola osuvasti kirjoitti: “Ravinnontuottaja-ammatit eivät ole ammatteja muiden joukossa. Maatalous ei ole vain elinkeino muiden elinkeinojen joukossa. Ne ovat kaikkien muiden, valinnanvaraisten elämänalojen edellytys.”

Tätä ajatusta olen kantanut mukanani hallitustyössä – ja se sopii hyvin myös Faban tehtävään: varmistaa, että suomalainen karjatalous voi hyvin ja kehittyy, koska sen varaan rakentuu koko ruokajärjestelmämme perusta.

Matka jatkuu

Vaikka oma hallitustaipaleeni päättyy, en jää sivusta seuraamaan. Jalostus ei lopu hallituskauteen, eikä kehitys jää pöytäkirjoihin. Se elää joka päivä pelloilla, navetoissa ja niiden ihmisten mielissä, jotka uskovat tulevaisuuteen.

Kiitos Faballe, kiitos kollegoille ja ennen kaikkea kiitos kaikille lihakarjatiloille, jotka jaksavat kehittää omaa työtään vuodesta toiseen. Te olette tämän tarinan todellisia päähenkilöitä.

Joel Puhakainen
Faban hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu lyhyempänä versiona Faba-lehdessä 4/2025