Faban ilmoituskanava

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Käytössämme olevan väärinkäytösten ilmoituskanavan kautta voit ilmoittaa Faba osk:n toimintaan liittyvästä, työssäsi havaitsemastasi väärinkäytösepäilystä tai väärinkäytöksestä.

Voit tehdä ilmoituksen omalla nimelläsi tai täysin anonyymisti. Epäilysten tueksi ei tarvitse olla todisteita, mutta ilmoitukset pitää tehdä hyvässä uskossa. Suhtaudumme vakavasti kaikkiin vilpittömässä mielessä tehtyihin väärinkäytösepäilyihin.

Tietoisesti totuudenvastaisten ilmoitusten jättäminen palveluun on kiellettyä ja saattaa johtaa oikeudellisiin toimenpiteisiin.

Mihin tätä ilmoituskanavaa käytetään?

Ilmoituskanava on tarkoitettu ainoastaan väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen. Ilmoituksen aiheita ovat esimerkiksi eturistiriidat, lahjonta, ihmisoikeusrikkomukset, kilpailulainsäädäntöä vastaan tehdyt rikkomukset, taloudelliset väärinkäytökset, ympäristörikkomukset, syrjinnän tai ahdistelun muodot.

Ilmoituskanavaan lain mukaan kuuluvat ilmoitusaiheet on lueteltu lain 2 §:ssä (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221171 ).

HUOM! Väärinkäytösten ilmoituskanavaan eivät kuulu tavanomaiset asiakaspalautteet, häiriöilmoitukset, osoitteenmuutokset ja reklamaatiot. Voit ilmoittaa niistä kotisivujemme asiakaspalautelomakkeen kautta.

Erimielisyyksissä ja ongelmatilanteissa rohkaisemme sinua ottamaan yhteyttä ensisijaisesti asiasta vastaavaan asiantuntijaan tai esihenkilöön.

Kuka voi ilmoittaa?

Ilmoituksen voi tehdä Faba osk:n nykyinen tai entinen työntekijä, työnhakija, luottamushenkilö tai yhteistyökumppani.

Miten ilmoituskanava toimii?

Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti ja sovitun prosessin mukaisesti.

Väärinkäytösten ilmoituspalvelu on ulkopuolisen tahon tarjoama, ja alusta on salattu ja salasanasuojattu. Metadataa ei tallenneta eikä IP-osoitteita voi jäljittää. Nimetöntä ilmoittajaa on näin ollen mahdoton tunnistaa.

Kun lähetät ilmoituksesi, saat ruudulle tunnuksen ja salasanan. Tallenna ne turvalliseen paikkaan. Voit sen jälkeen kirjautua palveluun ja lukea saamasi viestit. Ilmoittajalle vastataan kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Lisää tietoja tiedonkeruusta ja käsittelystä löydät tietosuojaselosteesta. (https://faba.fi/fi/tietosuoja ).

Ilmoituskanavaa hallinnoi Juuriharja Consulting Group Oy.

Käsittelijät

Ilmoituksia käsittelee neljä erikseen nimettyä henkilöä. Ilmoituksia ei näe kukaan muu kuin niitä käsittelemään nimetyt ja asiaa selvittävät henkilöt. Kaikkia heitä sitoo salassapitovelvoite. Ilmoituskanavaan pääsevät vain ilmoitusten käsittelijät. Käsittelijä ei ole tekemisissä sellaisten ilmoitusten kanssa, jotka koskevat häntä tai joihin hänellä on yhteys, joka voi vaarantaa asianmukaisen käsittelyn.

Ilmoituksista raportoidaan kootusti vuosittain Faba osk:n johtoryhmälle. Näistä raporteista ei käy esille ilmoitusten yksityiskohtia.

Ilmoitusten vastaanottaminen

Kaikkiin vilpittömässä mielessä tehtyihin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti.

Käsittelijät voivat pyytää lisätietoa tai kysyä täydentäviä kysymyksiä ennen kuin ilmoituksen jatkotoimenpiteistä päätetään. Käsittelijät päättävät eteneekö asia selvitykseen vai hylätäänkö se. Ratkaisua on aina tekemässä vähintään kaksi käsittelijää, jotka eivät ole esteellisiä asian käsittelyyn. Käsittelijät voivat hylätä ilmoituksen, jos on ilmeistä, että:

• saatavilla ei ole riittävästi tietoa, jotta lisätutkimuksia voidaan tehdä
• asia on jo ratkaistu
• asia ei kuulu kanavassa käsiteltävien asioiden piiriin
• ilmoitusta ei ole tehty vilpittömässä mielessä tai se on tehty vahingoittamistarkoituksessa

Tutkinta

Tutkintaan siirtyvistä väärinkäytösepäilyistä ja poikkeamista tehdään selvitys. Selvityksen tekijät voivat olla yhteydessä ilmoituksen tekijään ilmoituskanavan kautta. Kukaan ilmoituksen käsittelyyn tai selvitykseen osallistuva ei millään tavalla pyri tunnistamaan ilmoituksen tekijää, ellei hän itse halua jättää tunnistetietojaan. Jos ilmoitus tehdään nimellä, nimi tulee vain  asiaa käsittelevien henkilöiden tietoon.

Sellaiset henkilöt, joita epäily koskee tai joilla on yhteyksiä siihen, eivät ole tekemässä selvitystä. Rikoksista syytettäessä ilmoittajan henkilöllisyys voidaan joutua paljastamaan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin yhteydessä, mikäli henkilöllisyys on tiedossa. Tästä ilmoitetaan aina väärinkäytösepäilyn ilmoittajalle.

Tutkinnasta laaditaan raportti. Tutkinnassa saatujen tietojen perusteella määritellään jatkotoimenpiteet. Jatkotoimista päättää tutkinnan kohteesta vastaava esihenkilö. Ilmoittajalle kerrotaan ilmoitusta koskevista tuloksista kolmen kuukauden kuluessa. Tiedonannossa huomioidaan yksityisyys sekä muut tietosuojaan liittyvät asiat.

Mitä tarkoittaa ilmoittajan suojelu?

Ilmoittajansuojelulaki (laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta) edellyttää väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelua. Laki perustuu EU:n ns. whistleblowing-direktiiviin. (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX:32019L1937).

Ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen. Vastatoimien kielto koskee kaikkia yrityksiä ja työnantajia riippumatta siitä, onko ilmoitus tehty yrityksen sisäiseen ilmoituskanavaan, Oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn viranomaisen ilmoituskanavaan tai julkisuuteen. Ilmoitus on aina tehtävä ensisijaisesti yrityksen sisäiseen ilmoituskanavaan, jos sellainen on.

Ilmoittajan suojelulle on kolme yleistä edellytystä:

• Ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa.
• Rikkomista koskeva tieto kuuluu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
• Ilmoittaja ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.

Väärien tietojen ilmoittaminen tahallaan on rangaistavaa, ja siitä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.