Kankaan maidon strategia toimii

Kankaan Maito Oy:ssä on panostettu perinnöllisen edistymisen maksimointiin käyttämällä ainoastaan sukupuolilajiteltua lypsyrotuista siementä sekä runsaasti lihasonnia.

Toimintatapa tuli tilalle tutuksi vuonna 2016, kun eläinmäärää lähdettiin kasvattamaan tulevaa laajennusta varten. ”Silloin oli käytännössä niin, että kaikki muut meni sukupuolilajitellulle, paitsi yksi lehmä”, Ari Kangas muistelee naurahtaen. Uusi, kahden robotin navetta otettiin käyttöön vuonna 2019, mutta lajitellusta siemenestä ei silloin haluttu luopua, vaan päädyttiin kasvattamaan lihasonnin osuutta.

Sukupuolilajitellun ja liharotusiemenen käyttö vaatii intensiivisen eläinvalinnan jalostussuunnitteluvaiheessa. Ryhmäjaossa hyödynnetään sekä fenotyyppistä että genotyyppistä tietoa. Kaikki eläimet genomitestataan ja rakennearvostellaan. Ryhmäjako tehdään aina jalostussuunnittelukäynnin yhteydessä neljäksi kuukaudeksi kerrallaan.

”EKM-tuotos, toimiva ja kestävä rakenne sekä lypsynopeus ovat tällä hetkellä tärkeimmät kriteerit ryhmäjaossa”, Katariina Kangas kertoo. Hiehoissa katsotaan emälinjaa ja genomituloksia. ”Ensin katsotaan kokonaisjalostusarvoa, sen jälkeen osaindeksejä”, Ari täydentää.

Suunnitelmassa on aina varaa siihen, että kaikki eivät tiinehdykään ajatellusti tai joku poistuu kesken kauden. Nyrkkisääntönä tilalla on, että kaikkia sukupuolilajitellulla aloitettavia siemennetään kahdesti lajitellulla. Huippueläimet siemennetään vielä kolmannen kerran lajitellulla, mutta sitten viimeistään siirrytään lihasonniin. Jalostussuunnitelman tukena käytetään aktiivisesti eläinvirtaennustetta, jonka avulla nähdään ryhmäjaon ennustettu toimivuus.

Revontuli on sonnin VH Fiini emä.

Parasta näin pitkälle suunnitellussa jalostusstrategiassa on Kankaiden mukaan suunnitelmallisuus. ”Tiedetään jo paljon etukäteen, minkä verran lehmävasikoita on syntymässä, eikä ole huolta siitä, että sonnibuumi sotkisi suunnitelmat”, Katariina toteaa. Sukupuolilajitellusta siemenestä on heidän laskujen mukaan syntynyt alle yksi sonnivasikka vuodessa, joten sille ei tarvitse laskea varaa.

Syntyvät lehmävasikat ovat myös kaikki toivotuista yhdistelmistä; hyvistä, tarkoin valituista emistä ja toivottuja. ”Jalostus menee kovaa vauhtia eteenpäin ja hyvä niin”, Ari toteaa.

Alkuun toimintatapa tuntui tilan väestä ankaralta, mutta nykyisin valinnat on helppo tehdä. Lihalle siirtämiseen on aina peruste, jos ei yksilön ominaisuudet niin sitten tiinehtyvyys. Siemennyksiä per poikiminen on tällä hetkellä karjassa hieman yli 2 ja poikimaväli on n. 400.

”Siemennyksiä per poikiminen voisi olla matalampi erilaisella strategialla, mutta tilaston tuijottamisen sijaan nautimme tämän strategian tuomista eduista”, Katariina sanoo.

Teksti ja kuvat: Eeva Harhala

Kirjoitus on julkaistu aiemmin  Fabafuture Sonnit -katalogissa syyskuussa 2025