Pysy kartalla isossakin karjassa

Suuressa karjassa ei ihmisen havaintokyky enää välttämättä riitä kaikkeen, vaan avuksi tarvitaan teknologiaa. Ovatko eläimet pysyneet terveinä, mitkä lehmät ovat tänään kiimassa, miten löytää eläinlääkärille nopeasti tutkittavat eläimet isosta ryhmästä? Muun muassa näihin pulmiin löytyy apua karjan monitorointijärjestelmästä. Kantoniemen tilalla Nedap Cow Control tuo varmuutta eläinten seurantaan ja hoitoon.

Nedapin karjanseurantajärjestelmä on ollut Kantoniemi Oy:n maitotilalla Ähtärissä käytössä tämän vuoden maaliskuusta lähtien, haastatteluhetkellä suunnilleen kolmen kuukauden ajan. Tilalla on 300 lypsävän karja, joten tarvetta eläinten seurantajärjestelmälle todella on.

”Meillä oli aiemmin vuonna 2014 käyttöön otettu korva-antureihin perustuva seurantajärjestelmä, jossa oli paikannus lehmille. Järjestelmän tuki loppui viime vuoden joulukuussa, jolloin kartoitimme muita vaihtoehtoja”, kertoo tilan nuori isäntä Joonas Kantoniemi. 

Joonas kertoo, että markkinoilta löytyi kaksi vaihtoehtoa, joissa oli mukana eläinten paikannus. ”Pidämme sitä hyvin tärkeänä ominaisuutena meidän ison karjakoon takia. Varsinkin tilan nuorempi sukupolvi ei enää yksittäisiä lehmiä oikein ulkoa muista ja tunnista.”

Nedap oli Kantoniemen tilalla jonkin verran tuttu merkki jo ennakkoon. ”Se kiinnosti, ja kun meillä oli ennestään vähän huonoja kokemuksia korva-antureista, niin kaula-anturit oli yksi pointti, joka puhui valinnan puolesta”, Joonas kertoo.

Suurimmat odotukset uuden järjestelmän suhteen kohdistuivat käytön helppouteen ja toiminnan yksinkertaisuuteen. ”Aiemmin meillä oli käytössä kaksi eri järjestelmää, lehmien aktiivisuutta ja terveyttä seurattiin siis eri laitteistoilla. Odotus oli, että kun päästäisiin käyttämään vain yhtä järjestelmää, se säästäisi työaikaa ja helpottaisi päätöksentekoa. Toinen odotus oli, että märehtimisen seurantaan saataisiin lisää luotettavuutta”, Joonas kertoo.

Hyvät alustavat käyttökokemukset

Alku uuden järjestelmän käytössä on ollut lupaava, vaikka tietysti pieniä alkuvaikeuksia on ollut ja uutta on saanut opetella. ”Nedapin käyttöliittymä on kuitenkin varsin suoraviivainen”, Joonas kiittelee.

”Kun kelit lämpenevät, odotamme innolla, että miten tarkkaan järjestelmän kiimanseuranta toimii. Ainakin terveydenseurantapuoli on toiminut lupaavasti, on pystytty aiempaa nopeammin reagoimaan yksittäisiin ongelmiin.”

Joonas kertoo, että pääsääntöisesti Nedapin antamat hälytykset ovat olleet oikeita ja aiheellisia. ”Järjestelmän hyvä puoli on, että hälytystasoja pystyy määrittämään erikseen eri lypsyryhmille. Meilläkin kun on kahdeksan eri ryhmää, niin periaatteessa voidaan tehdä kaikille ryhmille omat säädöt”, isäntä kuvailee ja jatkaa, että esimerkiksi vastapoikineista ja korkean tuotoksen lehmistä halutaan nopeammin ja pienemmällä kynnyksellä tietoa. Loppulypsykauden eläimillä on sitten perussäädöt.

”Toki kaikki hälytykset tsekataan läpi, mutta etenkin kaksi korkeinta hälytystasoa katsotaan aina ihmisen toimesta, että mikä siellä on. Hyvin suurella todennäköisyydellä jonkinlaista ongelmaa sitten onkin ollut eläimellä”, Joonas toteaa.

Eläimen paikannus navetan sisällä on järjestelmän lisävaruste, joka Kantoniemen tilalla koetaan erittäin hyödylliseksi.

”Paikannus helpottaa, kun eläimiä siirretään ryhmästä toiseen, ja myös eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnillä siitä on iso apu, Joonas kertoo ja toteaa paikannuksen nopeuttavan huomattavasti yksittäisen eläimen löytämistä 80 lehmän ryhmästä, etenkin jos ei tunne kaikkia eläimiä ulkonäöltä.

Joonas kiittelee myös Nedapin käyttöliittymää. ”Se on todella helppokäyttöinen, ja järjestelmää voi käyttää sekä kännykällä että tietokoneella, käyttöliittymä on sama kaikissa. Kaikki on järjestelty loogisesti ja toimintoja pystyy muokkaamaan myös omiin tarpeisiin sopiviksi. Kyllä tätä osaa käyttää, vaikkei olisi juurikaan ohjelmien kanssa pelannut”, Joonas vakuuttaa.

Tiedonsiirto ja yhteydet pelaavat

Laitteiston asennuksesta tilalla huolehti F Tekniikka. Asennus vei viikon verran ja sujui hyvin suoraviivaisesti. Paikannusantenneja asennettiin useita sisälle ja ulos.

”Alkuun vähän mietitytti, kun meillä on lypsyasema ja lypsetään kolme kertaa päivässä, että miten näin monen paikannusantennin asennus sujuu ja miten paljon navetan elämä häiriintyy. Mutta asentajat selkeästi olivat tottuneet eläinten kanssa pelaamaan eikä isompaa hämminkiä ollut. Asennusjälki oli siistiä ja kaikki toimii”, Joonas kertoo.

Palvelu on pilvipohjainen. Kantoniemen tilalla yhteydet ovat pelanneet hienosti, eikä Joonaksen mukaan ainakaan tiettävästi kertaakaan ole ollut katkosta yhteydessä.

”Jos vain netti omassa puhelimessa tai muussa laitteessa toimii, niin Nedapiin saa kyllä aina yhteyden.”

Eräs järjestelmän eduista on tiedonsiirto Minun Maatilaani. Siemennys- ja poikimatiedot siirtyvät kaksi kertaa päivässä automaattisesti ohjelmien välillä.

”Ehkä suurin kehityskohde tällä hetkellä on, että saataisiin myös osastointitiedot siirtymään automaattisesti, eli kun tehdään osastointi Minun Maatilasta, niin se siirtyisi suoraan Nedapiin. Nyt se tehdään käsin kumpaankin ohjelmaan erikseen”, Joonas toteaa.

Eniten isäntä antaa kiitosta järjestelmän joustavuudelle. Lisäksi hänen mielestään on hyvä, ettei yrityksessä olla sidoksissa esimerkiksi tiettyyn lypsykonemerkkiin, vaan eläinten seurantajärjestelmä on itsenäinen.

”Nedapin käyttö ei rajaa tulevaisuudessakaan eri vaihtoehtoja, siis että pitäisi olla tietty lypsykonevalmistaja millä mennään.”

Joonas toteaa, että saa paremmin yönsä nukuttua, kun tuntuu että voi luottaa järjestelmän antamiin tietoihin.

”Jos Nedap sanoo, että jokin eläin ei ole märehtinyt, niin siltä se myöskin vaikuttaa.”

Kantoniemen tuottoisa karja

Kantoniemen tilalla on lypsyssä noin 300 lehmää, yhteensä eläimiä on noin 500. Lähes kaikki lehmät ovat holstein-rotua, mutta navetasta löytyy myös muutama montbeliarde- ja ayrshire-lehmä. Karjan keskituotos viime vuonna oli noin 13 400 kg EKM. Maitoa tuotetaan Juustoportille.

Lehmät lypsetään kolmasti päivässä 2 x 10 lypsyasemalla. Sonnivasikat menevät välitykseen, nuorkarja kasvatetaan itse. Tilalla on myös oma erillinen rakennus vasikoille, hiehopihatto sekä umpilehmille pressuhalli.

Vanhempi lypsykarjapihatoista on valmistunut 2005 ja uudempi 2011. Molemmissa on visiiriruokintapöydät. Tilalla on täysaperuokinta, lypsäville jaetaan ape kerran päivässä.

Faban jalostussuunnitelma tehdään neljästi vuodessa, siemennykset hoidetaan tilalla omin voimin. Jalostustavoitteita ovat muun muassa lypsettävyys, tasakokoisuus, hyvä keskiside ja tasakokoiset vetimet.

Kantoniemen Tila Oy

• Tila yhtiöitetty 2014, neljä osakasta: Juha ja Kirsi Kantoniemi, Joonas Kantoniemi sekä Ville Korhonen. Joonas ja Ville ovat serkuksia ja tilalla on käynnissä asteittainen sukupolvenvaihdos.
• Tilalla työskentelee osakkaiden lisäksi 8 kokoaikaista ja 4 osa-aikaista työntekijää.
• Lypsyssä noin 300 lehmää, lypsyasema 2 x 10, lypsy 3 kertaa päivässä
• Keskituotos 13 400 kg EKM (2024)
• Nurmea noin 280 ha, lisäksi syysvehnää noin 75 ha ja nurmen uudistamiseen tarkoitettua ohraa 60 ha
• 2013 perustettu kahden muun tilan kanssa yhteistyöyritys, joka hoitaa käytännössä kaikki peltotyöt, lukuun ottamatta ruiskutusta, puintia ja lietteen ajoa, jotka teetetään muilla urakoitsijoilla

 

Juttu on julkaistu aiemmin Faba-lehdessä 3/2025. Teksti ja kuvat: Juha Kauranen