Uutiset

Lypsylehmien kunnollisen laiduntamisen järjestäminen vaatii hieman asiaan tutustumista ja työtä, mutta onnistuessaan sen avulla voidaan mm. parantaa lehmien hyvinvointia ja pystytään ruokkimaan lehmät edullisella nurmella.
Kuuntele tallnne  18.9.2025 pidetystä webinaaristamme ja poimi ajatuksia ja ideoita seuraavien laidunkausien laiduntamisen suunnitteluun .
Webinaarissa laiduntamisen hyödyistä ja toteutustavoista keskustelivat Luken erikoistutkija Auvo Sairanen ja eläinlääkäri, maatalousyrittäjä Jonna Nieminen MaitoRantalan tilalta.
Kuunneltuasi tallenteen vastaa myös kyselyymme:<a href="https://forms.office.com/e/Sn3EjJBsW4" target="_blank" rel="noopener"> https://forms.office.com/e/Sn3EjJBsW4  </a>Kysely on avoinna 30.9. saakka.
&nbsp;

Lypsylehmien kunnollisen laiduntamisen järjestäminen vaatii hieman asiaan tutustumista ja työtä, mutta onnistuessaan sen avulla voidaan mm. parantaa lehmien hyvinvointia ja pystytään ruokkimaan lehmät edullisella nurmella.
Tervetuloa mukaan webinaariimme torstaina 18.9. klo 11:00 alkaen. Webinaarissa laiduntamisen hyödyistä ja toteutustavoista ovat keskustelemassa Luken erikoistutkija Auvo Sairanen ja eläinlääkäri, maatalousyrittäjä Jonna Nieminen MaitoRantalan tilalta.
Webinaari on maksuton, avoin kaikille eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.
<a href="https://teams.microsoft.com/dl/launcher/launcher.html?url=%2F_%23%2Fl%2Fmeetup-join%2F19%3Ameeting_MmM4NzYxNWItMjdhZS00MGQzLWIwMjgtMzhkNzgwZDUzNzVk%40thread.v2%2F0%3Fcontext%3D%257b%2522Tid%2522%253a%2522774a0c78-41e4-4004-ac35-43f17b15f164%2522%252c%2522Oid%2522%253a%2522400f2841-db8d-47d6-a20a-541287c5520e%2522%257d%26anon%3Dtrue&amp;type=meetup-join&amp;deeplinkId=064506e5-017d-46a2-99d2-3983a1daa4bc&amp;directDl=true&amp;msLaunch=true&amp;enableMobilePage=true&amp;suppressPrompt=true" target="_blank" rel="noopener">Liity mukaan tästä linkistä.</a>

Geno25- genomitestituki on saavuttanut suuren suosion. Tukeen oikeuttavia lypsyrotujen genominäytteitä on saapunut tähän mennessä jo yli 8000! Lypsyrotujen näytekiintiö tulee täyttymään syyskuussa, joten nyt on aika lähettää genominäytteet Fabalabiin, mikäli haluatte hyödyntää Geno25- tuen.
Näytteiden tulee olla Fabalabissa viimeistään 22.9.2025.
Genomitestituki voidaan hyvittää vielä syyskuun laskutuksessa oleville genominäytteille. Fabalabista lähtee syyskuun viimeinen näytepaketti laboratorioon viikolla 39. Tämän jälkeen saapuville lypsyrotujen näytteille ei ole enää mahdollista saada Geno25-genomitestitukea. Uusia lypsykarjatiloja ei oteta enää hankkeseen mukaan.
Kiitos osallistumisestanne Geno25- genomitestitukihankkeeseen!
Kaikissa genomitestausta koskevissa kysymyksissä voi ottaa yhteyttä: Fabalab-palvelut, puh. 043 825 1003, <a href="mailto:fabalab@faba.fi" data-cke-saved-href="mailto:fabalab@faba.fi">fabalab@faba.fi</a>
Lisätietoja Geno25-genomitestituesta: <a href="mailto:pirkko.tauren@faba.fi" data-cke-saved-href="mailto:pirkko.tauren@faba.fi">pirkko.tauren@faba.fi</a>

Vuonna 2021 Roosa ja Kosti tulivat yrittäjiksi KoposWarmi Oy:hyn, jossa mukana myös Kostin vanhemmat. 
Yritys on toiminut Oy:na jo vuodesta 2011. Tilan pihattonavetoissa on 235 holstain nautaa, joista lypsylehmiä on 135. Lypsylehmät ja ummikot ovat samassa navetassa. Lehmiä lypsää 2 lypsyrobottia. Nuorkarja ja hiehot ovat 400 metrin päässä omassa pihatossa. Tilalla on aperuokinta ja lehmille tehdään kerran päivässä apetta ja ummikoille joka toinen päivä. Vuoden verran tilalla on tehty vasikka- apetta 2 viikon annos kerrallaan. Tilan vasikka- ape sisältää olkea, rypsiä, viljaa, kivennäisiä ja nestemäistä sokerirehua.
KoposWarmi Oy:llä on peltoviljelyssä 50 % nurmella ja loput pelloista on ohralla, kauralla ja herneellä. 
Tila on käyttänyt puoli vuotta nyt 150 litraista MilkTaxia täysmaidon lämmittämiseen ja jakamiseen. Aikaisemmin maito siirrettiin vasikoille sankoissa ja lämmitys tapahtui sauvalämmittimellä. Kaksi kertaa päivässä sankkojen kanto ja maidon lämmitys pienissä erissä kävi raskaaksi. Yrittäjät olivat kuulleet MilkTaxin käytöstä karjanomistaja kollegoilta. Roosa ja Kosti halusivat helpottaa päivittäistä työtaakkaa MilkTaxilla. Lypsyroboteilta on rakennettu erillinen linjasto maidonsiirtoon MilkTaxia varten. Pastörointi jäähdytysvesi voidaan johtaa juomavedeksi lehmille.
”Aikaisemmin meni 2 tuntia vasikoiden juottoon ja nyt Milktaxin avulla sama työ hoituu 20 minuutissa” Roosa kertoo. MilkTaxi on helppokäyttöinen ja yksinkertainen käyttää. Lomittajat pystyvät myös käyttämään MilkTaxia. Maidon lämpötila ja annokset ovat samanlaisia vasikoille jakajasta riippumatta. Maidon juoton hygienia on myös hyvää MilkTaxi käytössä. Milktaxin käyttöönotto sujui sujuvasti ja käyttöohjekirjan luku suomeksi kerralla jäi mieleen. Ongelmia ei ole ollut käytössä. 
KoposWarmi Oy:n MilkTaxin lisävarusteita ovat: 
Pumpun kaukosäädin, Pastörointi, Ajoveto, SmartMix, Traktorikuvio renkaat ja Maitoastioiden kuljetusteline.
”Traktorikuviorenkaat ovat ehdoton varuste tilan iglujuotossa” Roosa kertoo 
”Pumpun kaukosäädin nopeuttaa ja helpottaa merkittävästi maidon jakoa igluvasikoille” Kosti toteaa 
Roosa ja Kosti suosittelevat MilkTaxia vasikoiden juottoon, kun lämmitetään maitoa isoja määriä kerralla ja viedään maito vasikoille igluihin tai vasikkaloihin juotavaksi.
Pariskunta oli pohtinut MilkTaxin hankintaa jo pidemmän aikaa. Mutta totesivat sitten, että asia joka tehdään 2 kertaa joka päivä, niin työajan säästö 2 tunnista 20 minuuttiin tuo aikaa tehdä jotain muuta vuorokaudessa. Ja kun tämä aika kerrotaan vuoden päivillä, niin aikaa jää todella paljon muuhun tilan kehittämiseen ja perheelle.
Teksti ja kuvat: Juha Kauranen
Kuvassa: Roosa Vetoniemi ja tytär Milma

NAVin (Nordic Cattle Genetic Evaluation) liha x lypsyrotu-eli NBD-indeksi on paras mahdollinen työkalu, kun valitaan liharotusonneja lypsykarjakäyttöön. Hyvä, risteytyskäytössä toimiva sonni on tarkkaan valittu huippu, jonka jälkeläiset syntyvät helposti, ovat elinvoimaisia ja kasvavat hyviin teurastuloksiin. Pelkät helpot poikimiset tai hyvät teurastulokset eivät siis riitä, vaan kokonaisuuden on oltava kunnossa.
NBDI on kokonaisjalostusarvo, joka kuvaa parhaiten liharotusonnin arvoa risteytyskäytössä lypsykarjan kanssa siten, että koko naudanlihantuotannon ketju on huomioitu. NBDI:t lasketaan NAVin toimesta pohjoismaisella tasolla, joten dataa kertyy paljon, mikä nostaa arvostelujen luotettavuuden nopeasti erittäin hyvälle tasolle. Näiden asioiden vuoksi NBDI on valtavan tärkeä työkalu! 
NBDI ja sen osaindeksit ovat myös tilakohtaisessa liharotusonnin valinnassa keskeisessä roolissa, sillä hyvän sonnin vasikat ovat arvokkaampia. Se, milloin ja miten ne vaikuttavat vasikan hintaan, jää nähtäväksi. Olipa kiikarissa välitysvasikka- tai teurastili, voi tilipussia kasvattaa todella monessa karjassa myös lisäämällä y-lajitellun siemenen käyttöä liharotusiemennyksissä.
Y-Vik-siemenellä syntyy 93 % todennäköisyydellä sonnivasikka. Faban käyttölistalla on y-lajiteltua liharotusiementä tarjolla joka rodusta. Y-Vik-siemenen käytön lisääminen on perusteltua niin tilan, koko naudanlihantuotantoketjun kannattavuuden kuin myös ympäristötehokkuuden näkökulmasta.

Kryptosporidioosi, eli tutummin krypto, löydettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1907. Se on Cryptosporidium parvum -alkueläimen aiheuttama zonoottinen tartuntatauti.
Tänä päivänä krypto on jo levinnyt monelle isolle suomalaiselle maitotilalle. Tiedon lisääminen ja vertaistuki olisi erityisen tärkeää tiloilla, joilla tautia ei ole vielä havaittu.
<h3>Tauti leviää herkästi</h3>
Kryptosporidioosi esiintyy tyypillisesti 1-2 viikon ikäisillä vasikoilla, yli 5 viikon ikäisillä sitä todetaan vain harvoin. Tartunnan lähteenä ovat ookystat, jotka erittyvät kantajan ulosteeseen täysin tartuntavalmiina. Tartunta voi levitä vasikasta toiseen suoraan, mutta myös välillisesti esimerkiksi ihmisten, saastuneen veden tai ympäristön kautta.
– Ympäristö saastuu herkästi, ja tartunta leviää nopeasti, ellei toimenpiteisiin ryhdytä ajoissa. Tartunnan voi saada myös ihminen, mikä tekee taudista myös työterveyden näkökulmasta riskin, A-Tuottajien eläinlääkäri Tuomas Herva kertoo.
Kryptosporidioosin tilanne on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Erityisesti suuremmat tilakoot ovat luoneet taudille suotuisan ympäristön. Isommilla tiloilla syntyy jatkuvasti uusia vasikoita, mikä mahdollistaa taudin leviämisen tehokkaammin. Pienemmissä karjoissa tartuntaketju voi helpommin katketa, koska syntyvien vasikoiden määrä on alhaisempi.
– Yhden lypsyrobotin ja sitä suurempien tilojen kannattaa varautua siihen, että krypto voi olla omalla tilalla, sekä selvittää, onko krypto ongelma ja miten se saadaan pidettyä hallinnassa, Herva toteaa. Hän painottaa, että vaikka taudin alkuperän jäljittäminen on käytännössä mahdotonta, oleellista on keskittyä taudin hallintaan.
<figure id="attachment_6246" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6246"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6246 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva3_Vasikka.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva3_Vasikka.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva3_Vasikka-300x231.jpg 300w" alt="Pikkuvasikka makaa" width="709" height="546" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva3_Vasikka.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva3_Vasikka.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva3_Vasikka-300x231.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6246" class="wp-caption-text">Tautipaniikin sijaan krypton puhkeamista voi ajatella oppimistilanteena, jossa huomataan omat parannuskohteet.</figcaption></figure>
<h3>Ohjeistukset ja käytännöt taudin hallintaan</h3>
Esimerkiksi A-Tuottajat ja Eläinten terveys ETT ry ovat laatineet ohjeistuksia kryptosporidioosin hallintaan. Näihin kuuluvat muun muassa eläinvälitysohjeet sekä suositukset sairaiden ja terveiden eläinten erotteluun.
Sairaat vasikat tulee sijoittaa levyseinäisiin karsinoihin tai muulla tavoin eristää terveistä. Lisäksi vasikoiden kuljettaminen eteenpäin kasvattamoihin tulee tehdä huolellisesti, jotta tartunnat eivät pääse leviämään. Tilakohtaisesti tartunnan hallinta edellyttää pesukäytäntöjen tarkkaa noudattamista ja erottelutoimia.
Krypton hallintaan ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, mutta tärkeimmät ovat karsinoiden ja ympäristön puhtaus, sairaiden ja terveiden vasikoiden erottelu sekä laadukkaan ternimaidon takaaminen vasikoille.
Viime vuosina on myös kehitetty uusia keinoja krypton torjuntaan. Estolääkitystä voidaan käyttää tiloilla, joilla vasikkakuolleisuus krypton takia on suuri. Lääkityksen käyttö vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa yhdessä eläinlääkärin kanssa. Estolääkityksen terveyshaitta on huomattava, koska se lisää ookystien eritystä ympäristöön, jolloin se lisää hoitajien riskiä sairastua.
Bovilis Cryptium on vuonna 2023 Euroopan komission hyväksymä kryptosporidioosia vastaan suunniteltu rokote. Se auttaa suojaamaan vasikoita taudin vakavilta seurauksilta ja vähentää tartunnan leviämistä. On kuitenkin tärkeää yhdistää rokote muihin ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten hyvään hygieniaan ja ternimaidon laadun varmistamiseen.
<figure id="attachment_6247" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6247"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6247 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva4_Elainlaakari.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva4_Elainlaakari.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva4_Elainlaakari-300x234.jpg 300w" alt="Eläinlääkäri tutkii vasikkaa" width="709" height="554" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva4_Elainlaakari.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva4_Elainlaakari.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/06/Kuva4_Elainlaakari-300x234.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6247" class="wp-caption-text">Etenkin isojen tilojen kannattaa varautua siihen, että krypto voi olla omalla tilalla, sekä selvittää, onko krypto ongelma ja miten se saadaan pidettyä hallinnassa.</figcaption></figure>
<h3>Tautihäpeää ei kannata potea</h3>
Vaikka kryptosporidioosi on yleistynyt ja yhä useammat tilat kamppailevat sen kanssa, siitä ei edelleenkään puhuta riittävästi. Joillekin taudin esiintyminen omalla tilalla voi olla häpeän aihe, joka voi estää avoimen keskustelun ja tiedon jakamisen.
– Tautihäpeä on muutenkin haitallista ja tarpeetonta ja siitä olisi hyvä päästä kaiken kaikkiaan eroon, koska muuten tautia ei pystytä vastustamaan, Herva neuvoo.
Krypton puhkeaminen ei tarkoita, että tilalla olisi likaista tai tila olisi huonosti hoidettu. Kyseessä on hyvin yleinen tauti, joka voi levitä monella eri tavalla, myös huolellisesta hygieniasta huolimatta. Vaikka krypton puhkeaminen voi tuntua henkilökohtaiselta epäonnistumiselta, sitä se ei ole.
Maatalousyrittäjät voivat kokea häpeää siitä, että heidän karjassaan on krypto, ja pelkäävät toisten tuottajien tai muiden alan toimijoiden tuomitsevaa suhtautumista. Tämä voi johtaa siihen, että ongelmaa ei tuoda esille ajoissa, mikä vaikeuttaa taudin hallintaa.
Tautipaniikin sijaan krypton puhkeamista voitaisiin ajatella oppimistilanteena, jossa huomataan omat parannuskohteet.
– Voi olla, että jo ennen taudin puhkeamista sama tauti on aiheuttanut jonkinlaisia piileviä tuotostappioita, joita ei ole huomattu aikaisemmin. Tautipaniikin sijaan ollaan vain tyytyväisiä, että nythän me hoksattiin, että täälläpä ei tämä asia ollutkaan hoidettuna täydellisesti, Tuomas Herva toteaa.
Teksti ja kuvat: Jenna Repka ja Elisa Lappalainen
Lue pidempi juttu aiheesta kesäkuun Nauta-lehdestä 3/2025!

Tilan omistavat veljekset Pauli ja Iivari Pirttimaa. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2020. ”Se oli muuten se vuosi, kun juotiin edellisen kerran EKM-kakkukahvit, toki silloin kahvisteltiin edellisen sukupolven ansioista”, Iivari muistelee hymyssä suin. 
Tilan historiassa Iivari ja Pauli ovat isäntiä kolmannessa polvessa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen ensimaidot lypsettiin tilan noin 50 lehmää vetäneessä parsinavetassa, joka on sittemmin saneerattu nuorkarjakäyttöön. Alusta pitäen oli kuitenkin selvää, että ennen pitkää aletaan rakentamaan uutta navettaa. Mahdollisuudet laajentamiseen olivat olemassa, sillä tilaa oli kehitetty jo edellisen omistajapolven, Sauli ja Merja Pirttimaan aikana. Peltoja oli muun muassa sekä raivattu että hankittu lisää. 
Pauli ja Iivari ovat molemmat olleet alusta asti mukana tilan hommissa. He ovatkin ikään kuin kasvaneet tilan töihin, joten sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi, oli tilan jatkaminen selviö. 
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-395177" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/07/Pirttimaat_15.png" alt="" width="503" height="335" />
Muutos robottilypsyyn 
Uuden navetan valmistuttua vuoden 2022 loppupuolella, siirtyivät tilan lehmät kahden Lelyn A5 robotin lypsettäväksi uuteen ja avaraan pihattoon. ”Lehmät sopeutuivat yllättävän hyvin uuteen navettaan, eikä poistoja sen vuoksi taidettu tehdä lainkaan”, kertaa Iivari muutoksen alkuaikaa. Karjanjalostuksessa uuden navetan valmistumiseen, ja lisääntyvään eläintarpeeseen, oli varauduttu jo hyvissä ajoin ennen investointia. Sukupuolilajitellun siemenen käyttö lisättiin ”pilviin”, eikä monikaan lehmä tai hieho poikinut muusta kuin sukupuolilajitellusta siemenestä. Lisäksi eläinmäärää kasvatettiin ostoeläinten, lähinnä tiineiden hiehojen avulla. 
Uusi navetta, ja sen kaksi robottia saatiin lähes täydelle kapasiteetille noin puoli vuotta valmistumisen jälkeen. Tämän jälkeen ei kestänyt kauaakaan, kun investointilistalla oli jo kolmas robotti. Tämä robotti otettiin käyttöön talvella 2024. Lisäksi saman vuoden kesän ja syksyn aikana navettaan tehtiin pieni jatkos, jotta umpilehmille ja pian poikiville hiehoille saatiin oma osastonsa. Nyt navetassa on kaikkineen 204 parsipaikkaa. Kysymykseen siitä, mihin seuraavaksi investoidaan, saadaan pojilta leveä hymy. ”Ehkä nyt voisi vähän rauhoittaa tahtia. Toki laakasiilot ja asfaltoitu piha ovat ajatuksissa pyörineet, varsinkin näin märempään aikaan vuodesta ne olisivat tarpeellisia”, kertovat Pauli ja Iivari milteipä yhdestä suusta ja hymyilevät perään. 
Työnjako toimii 
Pirttimaalla ei käytännössä ole ulkopuolisia työntekijöitä. Toki Veeti-veli lasketaan semmoiseksi ja hän, armeijasta selviydyttyään, palaa kesäksi tilalle töihin. Muutoin tilalla työt tehdään pääosin Iivarin ja Paulin voimin. Lisäksi perhepiiristä saadaan moniin töihin apuvoimaa tarvittaessa. 
Pääosin työnjako veljeksillä menee niin, että Pauli vastaa konetöistä sekä muun muassa appeen teosta. Tilalla on käytössä aperuokinta, ja roboteilta annetaan lisäksi täysrehua. Ape jaetaan aamuin illoin, jota Lelyn Juno parin tunnin välein tasaa. ”Appeesta ei tarkoituksella ole tehty liian vahvaa, että lehmät sitten hakeutuisivat lypsyllekin aktiivisesti”, kertoo Pauli. Tilan lehmät käyvät päivittäin lypsyllä keskimäärin 3,4 kertaa. 
Iivarin päävastuulla on karjapuoli ja sen osana sekä karjanjalostus että tilasiemennykset. ”Hyvin on sopu säilynyt ja toimeen on tultu. Toki välillä voidaan tingatakin, mutta hienosti on mennyt”, toteavat veljekset. Aktiivista jalostusta 
Aktiivista jalostusta
Pirttimaan karjan päärotuna on ayrshire. Monia on kummastuttanut, miten tilan milteipä 80 %:sti ayrshirestä koostuva eläinaines on vertynyt edellisvuoden kaltaisiin tuloksiin. Karjan keskituotos on noussut nimittäin yli 14 500 kg EKM:n lukemiin. Tänä päivänä, kun holsteinit ovat monessa karjassa syrjäyttäneet ayrshireja juuri maitotuotoksen vuoksi.  
Tilan historiasta on mainittava, että ensimmäiset holsteinit tulivat taloon vasta vuonna 2010. Tämän jälkeen, omista ja osin ostoeläimistäkin johtuen määrä on noussut noin 20 %:iin karjan lehmistä. ”Meillä on maitokilot olleet jalostusvalinnoissa ykköskriteeri niin pitkään, kuin karjanjalostusta on aktiivisesti tehty”, toteaa Iivari painokkaasti. Se on seikka, joka on antanut pohjat edellä mainitun kaltaisille tuotoslukemille. ”Viime vuonna meillä oli näiden lisäksi huippurehut syötössä”, kertoo Iivari taustoista tuloksen takaa. ”Ja kun viime vuonna tuli lypsyyn loistavia ensikoita, ne pohjustivat tätä tuotostasoa kyllä kanssa”, Iivari jatkaa. 
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-395178" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/07/Pirttimaat_11.png" alt="" width="614" height="409" />
Kuten edellä mainittiin, on jalostusvalinnoissa ykköskriteerinä edelleen maitokilot. Robottilypsyn myötä myös lypsynopeuden merkitys on korostunut. ”Enää käyttöön ei voi ottaa VR Thiagon kaltaisia sonneja, joiden lypsettävyysindeksi on matala, vaikka maitoa olisikin”, kertoo Iivari jalostustavoitteista. ”Toki kokonaisuus ratkaisee, eli vaikka maitoa painotetaan, muitakaan ominaisuuksia ei unohdeta”, Iivari jatkaa.  
Tilan kaikki lehmävasikat genomitestataan. Tällöin saadaan tietoa perimän ennusteista jo hyvissä ajoin ja esimerkiksi karsintapäätöksiä tai muita valintoja voidaan aikaistaa. Kesällä 2024 tilalla tehtiin myös ensimmäiset alkiohuuhtelut kahdelle hieholle positiivisin kokemuksin. Saaliina oli kymmenkunta alkiota, joista tuoresiirrot tarttuivat kaikki, ja jotka ovat sittemmin syntyneet lehmävasikoina karjaan. ”Sitähän kannattaisi huuhteluita tehdä jatkossakin”, sparraa Pauli jalostuksesta vastaavaa veljeään ja paikalla olevaa jalostusasiantuntijaa, leveä hymy kasvoillaan. 
Tilalla positiivisuus ja eteenpäin menemisen henki tarttuu vieraallekin, eikä voi muuta kuin ihailla veljesten otetta nykyaikaisen maatilan pyörittämiseen.  
#Faba-lehti 2/2025
&nbsp;

Olemme eläneet tämän vuoden alkupuoliskon merkillisiä aikoja: kauppojen jauhelihahyllyt huutavat tyhjyyttään.
Faba toimii lihantuotannon alkulähteillä, saattamassa alkuun teuraslinjankin eläimiä. Miten sitten kiihdyttää suomalaista naudanlihan tuotantoa niillä pelimerkeillä, mitä meillä jo on? Faktaa on, että suomalaisesta naudanlihasta 80 % tulee lypsykarjatiloilta.
Faban työkalupakista löytyy useita keinoja ja mahdollisuuksia, miten tuotantoa saadaan kasvatettua koko ketjussa.
Ensiksikin maksimoidaan liharotusiemenen käyttö lypsykarjoissa. Liharotuisten sonnien avulla tuotetaan enemmän lihaa kuin käyttämällä jokaiselle lehmälle vain lypsyrotuista sonnia. Valitsemalla Y-lajiteltu liharotusiemen, saadaan 93 % todennäköisyydellä sonnivasikka, joille on lihaketjussa kysyntää.
Kun tavoitellaan mahdollisimman suurta liharodun käyttöä, keskitytään tuottamaan lypsykarjan uudistuseläimet sukupuolilajitellulla siemenellä. Tämä mahdollistaa sen, että lehmävasikoita saadaan juuri niistä halutuista yksilöistä ja samalla kiihdytetään myös karjan perinnöllistä edistymistä.
Valinnassa kiinnitetään myös huomioita siihen, minkälaisia liharotusonneja käytetään. Sonnit valitaan liha x lypsyrotu -indeksin perusteella (NBDI eli Nordic Beef Dairy Index). Se on kokonaisjalostusarvo, jolla liharotusonneja voidaan vertailla lihaketjussa kannattavuutta lisäävien ominaisuuksien mukaan. <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/post/2025/07/liharoturisteytyksissa-on-tehostamisen-paikka/">Lisää NBDI:stä ja Y-Vik-siemenestä voit lukea tästä.</a>
Lopuksi kiinnitetään huomiota vielä kierron nopeuteen. Varmistetaan, että lehmät ja hiehot saadaan tiineiksi mahdollisimman ripeästi. Sekin, että lehmät poikivat ilman suurempia viivästyksiä tuottaa ketjuun enemmän vasikoita ja lisää lihaa.
Trimmataan yhdessä lihaketjua tuottamaan!
&nbsp;
Pirkko Taurén 
jalostusjohtaja
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Faba-lehdessä 2/2025
&nbsp;

Faba-lehti 3/25 pian postilaatikoissa! - Faba

Ajankohtaista

Kategoriat

Arkisto