<p>Hannu Peltolan ja Tuomo Kanasen luotsaama Peltolan tila oli jälleen tuotosseurantatulosten kärkipaikalla huikealla 15 776 EKM kg tuotoksellaan! Huipputuotoksinen holsteinkarja on paitsi tuottavaa, myös kestävää ja tilalla on ollut useita 50- ja 100-tonnareita. Robottilypsyyn Muuramessa sijaitsevalla tilalla siirryttiin viitisen vuotta sitten. Jalostuksesta vastaa pitkälti Tuomo, mutta tukena ovat Faban jalostuspalvelut sekä Faban kautta saatava siemen. Peltola ja Kananen pokkasivat myös 2023 tuotosseurantavuoden parhaan karjan palkinnon rasva- ja valkuaiskilojen perusteella. Peltolan ja Kanasen tekemä järjestelmällinen työ karjan kehittämisen ja hyvinvoinnin eteen todella näkyy.</p>
<p>Toinen yli 15 000 EKM ylittäjä oli Ahlvik Gård, jonka tuotos vuonna 2024 oli 15 746. Ahlvikissä lehmämäärä on yli 200 ja jalostusta edistetään Faban eläinaineksella. Vuonna 2023 Ahlvik Gård palkittiin myös VikingGeneticsin Herd of the year -palkinnolla menestyksekkäästä jalostustyöstä ja karjan kehittämisestä.<img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-394163 alignleft" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/03/Ahlvik.jpg" alt="" width="260" height="260" /></p>
<p>Lämpimästi onnea nyt saavutetusta upeasta tuloksesta ja kiitos yhteistyöstä!</p>


Uutiset

<h4><a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/04/Faba_vuosikertomus_2024.pdf" target="_blank" rel="noopener">Lue tästä: Faba_vuosikertomus_2024</a></h4>
<p>Takana on Faban ensimmäinen kokonainen tilikausi useamman tytäryhtiön käsittävänä konsernina. Vuosi 2024 sisälsi paljon uutta tekemistä ja ennen kaikkea kehittämistä. Uudistimme Faban strategian ja asetimme kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2028 asti. Tavoitteenamme on olla karjatilojen kumppani menestymisessä. Osuuskunnan ydintoimintojen, lisääntymispalveluiden ja eläinaineksen kehittämisen rinnalla tytäryhtiöille on asetettu selkeät kasvutavoitteet.</p>
<p>Suomalaisena viljelijäomisteisena osuuskuntana tehtävämme on luoda arvoa karjanomistajille nyt ja tulevaisuudessa. Faban toimintaympäristöön vaikuttavat samat tekijät kuin maitotiloihin. Vuosi 2024 oli kaksijakoinen: alkuvuonna markkinatilanne kiristyi, mutta loppuvuonna maitosektorin kannattavuus parani. Luken vertailussa kuukausitason kannattavuus oli loppuvuodesta korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Tämä näkyi mm. siinä, että tilojen ja maitomäärien lasku jäi ennustettua pienemmäksi. Tilojen investointihalukkuus piristyi, mutta rahoituksen saatavuus muodostaa edelleen pullonkauloja. Emolehmäpuolella vastaavaa myönteistä kehitystä ei tapahtunut.</p>
<p>Maitomarkkinoiden kehitys korostaa Faban roolia: suomalaiset syövät jo tällä hetkellä enemmän maitotuotteita kuin juovat niitä. Tulevaisuudessa maitotilojen kohtaama johdettu kysyntä kaupan ja maidonjalostajien kautta tullee painottumaan yhä enemmän rasvaan ja valkuaiseen. Jalostuksella on keskeinen vaikutus näihin ominaisuuksiin ja tässä Faba voi tarjota ratkaisuja.</p>
<p>Vuoden aikana lanseerasimme uuden Fabafuture-kokonaisuuden, jonka avulla karjanomistaja saa tilalleen tulevaisuuden eläinaineksen sekä siihen liittyvät palvelut. Siemenen, jalostuksen ja tilasiemennyksen palvelukokonaisuuksia uudistettiin vastaamaan karjatilojen erilaisiin tarpeisiin. Yhteistyö VikingGeneticsin kanssa tiivistyi, ja strategiakauden aikana tavoittelemme vahvaa markkinaosuutta VG:n siemenvalikoimalla.</p>
<p>Vuoden 2024 merkittävimpiin onnistumisiin lukeutuu se, että pystyimme välttämään laajamittaiset hinnankorotukset, tämä ei olisi mahdollista voiton maksimointiin tähtäävässä liiketoiminnassa, mutta osuuskuntamuotoisessa Fabassa se on arvovalinta. Hinnankorotusten välttäminen vaati toiminnan tehostamista tilanteessa, jossa sekä palkkakulut että yleinen kustannustaso nousivat.</p>
<p>Strategian mukaisesti haimme kasvua erityisesti tytäryhtiöiden kautta. Keväällä 2024 perustettiin F Tekniikka Oy, joka keskittyy GEA-lypsyrobottien sekä huolto- ja varaosapalveluiden myyntiin. Toiminta on lähtenyt liikkeelle suunnitellusti.<br />
Suomen Bioturva Oy:n asema vahvistui konsernissa. Bioturvapalveluiden kysyntä kasvaa karjataloudessa ja sen ulkopuolella. Tavoitteena on rakentaa Suomen Bioturvasta valtakunnallinen toimija, joka tukee konsernin kasvua ja riskienhallintaa.</p>
<p>Tie menestykseen tehdään yhdessä. Kiitos kaikille osaaville fabalaisille ja suomalaisille karjanomistajille luottamuksesta ja yhteistyöstä. Panostamme jatkossakin ydintoimintojen kehittämiseen, kannattavaan kasvuun, verkostoyhteistyöhön ja karjatilojen menestymisen tukemiseen.</p>
<p>Ilkka Pohjamo<br />
toimitusjohtaja</p>


<p>Kissan kanssa elävät tietävät, että tätä viiksekästä ei niin vain määräillä. Navetassa kissan kanssa on kuitenkin helppo tehdä hyvä diili. Vastalypsetty maito, ruokaa ja hyvät riista-apajat riittävät palkaksi navetan riistapäällikölle. Ei siis ihme, että kissaa on käytetty hiirenpyytäjänä Suomessa vuosisatojen ajan.</p>
<p>Suomeen kissa saapui ensi kerran luultavasti rautakauden lopulla. Tältä ajalta on tehty vanhimmat arkeologiset löydökset kissoista Suomessa, ja samoihin aikoihin suomalaiset alkoivat tulla riippuvaisiksi viljasadoista. Näin arvioi <strong>Riikka Soininen</strong>, joka toimii amanuenssina Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla.</p>
<figure id="attachment_6161" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6161"><figcaption id="caption-attachment-6161" class="wp-caption-text">Paimion navettakissa tietää olevansa katseiden kohteena.</figcaption></figure>
<p>Vanhaan aikaan maalaistalojen kissat jaettiin kahteen kastiin, navettakissoihin ja tupakissoihin. Piharakennusten ovien kissanluukuista tiesi, että talossa asuu kissa tai kissoja. Kissoilla on edelleen iso rooli maaseutuympäristössä, vaikka elämä on muuten kovin murroksessa.</p>
<p>Välillä joku muistuttaa, että kissat popsivan liikaa luonnonvaraisia lintuja. Biologi ja tietokirjailija <strong>Helena Telkänranta </strong>on eri yhteyksissä maininnut, että navettakissalla on hiirien kanssa niin paljon puuhaa, ettei lintujen pyydystämiseen jää niille juurikaan aikaa.</p>
<figure id="attachment_6157" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6157"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6157 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/1-NAVETTAKISSA-Koylion-Roosa.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/1-NAVETTAKISSA-Koylion-Roosa.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/1-NAVETTAKISSA-Koylion-Roosa-300x200.jpg 300w" alt="Roosa-kissa navetassa" width="709" height="473" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/1-NAVETTAKISSA-Koylion-Roosa.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/1-NAVETTAKISSA-Koylion-Roosa.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/1-NAVETTAKISSA-Koylion-Roosa-300x200.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6157" class="wp-caption-text">Köyliön Roosa-kissan ruokavalio koostuu hiiristä, lehmänmaidosta ja kuivanappuloista.</figcaption></figure>
<h3>Roosa päivystää Köyliössä</h3>
<p>Roosa-kissan hoitaja, 16-vuotias <strong>Venla Välilä</strong> leikkii useasti kissansa kanssa navetassa Säkylän Köyliössä. Kissa on Venlan havaintojen mukaan lehmien hyvä kaveri. Kerran tosin yksi lehmä nosti hännästä Roosan ilmaan ja siitä ei kissa tykännyt.</p>
<p>Kissan päivittäiset rutiinit ovat tulleet Venlalle tutuiksi.</p>
<p>– Aamulla Roosa tulee navettaan katsomaan, jos saisi maitoa. Päivät se etsii hiirulaisia ja sitten iltamaidon aikaan se tulee katsomaan, jos saisi taas vähän maitoa.</p>
<figure id="attachment_6160" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6160"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6160 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/4-NAVETTAKISSA-Venla-Valila-ja-Roosa.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/4-NAVETTAKISSA-Venla-Valila-ja-Roosa.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/4-NAVETTAKISSA-Venla-Valila-ja-Roosa-300x200.jpg 300w" alt="Tyttö ja kissa" width="709" height="473" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/4-NAVETTAKISSA-Venla-Valila-ja-Roosa.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/4-NAVETTAKISSA-Venla-Valila-ja-Roosa.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/4-NAVETTAKISSA-Venla-Valila-ja-Roosa-300x200.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6160" class="wp-caption-text">Venla Välilä, Roosa-kissa ja lehmät tulevat keskenään hyvin toimeen Köyliössä.</figcaption></figure>
<h3>Asikkalan Tanen virkaa ei lakkauteta</h3>
<p>Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampuksella on varmistettu, että eläintenhoidon linjalla opiskelevat nuoret ymmärtävät kissan roolin mahdollisimman hyvin.</p>
<p>Salpauksen kohta 17-vuotias Tane-kissa ottaa rapsutuksia vastaan taukotilan pehmustetulla sohvalla, kun hiirenpyyntireissuiltaan ehtii. Kissa on tuttu kampuksen työntekijöille ja opiskelijoille.</p>
<p>– Se on sylikissa. Tane antaa rapsuttaa tosi kauan, kertoo eläintenhoitoa opiskeleva <strong>Jenna Järvinen</strong> Lahdesta.</p>
<p>Kampuksen karjanhoitaja-taitovalmentajan <strong>Sanna Ojalan</strong> havaintojen mukaan Tane tykkää olla huomion keskipisteenä ja hän tietää oman arvonsa. Tane osaa vaatia hellyyttä, harjausta ja ruokaa.</p>
<p>– Se on sydänten sulattaja, Ojala tiivistää.</p>
<figure id="attachment_6158" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6158"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6158 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/2-NAVETTAKISSA-Sanna-Ojala-ja-Tane.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/2-NAVETTAKISSA-Sanna-Ojala-ja-Tane.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/2-NAVETTAKISSA-Sanna-Ojala-ja-Tane-300x209.jpg 300w" alt="Kissa naisen sylissä" width="709" height="495" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/2-NAVETTAKISSA-Sanna-Ojala-ja-Tane.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/2-NAVETTAKISSA-Sanna-Ojala-ja-Tane.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/2-NAVETTAKISSA-Sanna-Ojala-ja-Tane-300x209.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6158" class="wp-caption-text">
Kun Tanesta aika jättää, tilalle hankitaan uusi navettakissa. Tämän varmistaa karjanhoitaja-taitovalmentaja Sanna Ojala Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampukselta.</figcaption></figure>
<p>Kunnioitettavaan ikään ehtinyt Tane on vielä ahkera hiirimaastossa ja hän tuo lähes päivittäin löydöksiään navetan väelle nähtäväksi.</p>
<p>Nyt Tanen liikkeet ovat jo vähän hidastuneet. Sanna Ojala vakuuttaa, että Tanen jälkeen navettaan hankitaan uusi kissa. Navettakissan virka ei siis ole koulutuskeskuksessa päättymässä.</p>
<figure id="attachment_6159" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6159"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6159 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/3-NAVETTAKISSA-Tane-makoilee.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/3-NAVETTAKISSA-Tane-makoilee.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/3-NAVETTAKISSA-Tane-makoilee-300x200.jpg 300w" alt="Kissa makaa penkillä" width="709" height="473" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/3-NAVETTAKISSA-Tane-makoilee.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/3-NAVETTAKISSA-Tane-makoilee.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/04/3-NAVETTAKISSA-Tane-makoilee-300x200.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6159" class="wp-caption-text">Tane-kissa päivystää Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan navetan taukotilan pehmustetulla penkillä.</figcaption></figure>
<h3>Uutta lakia ehdotetaan kissoille</h3>
<p>Saako kissa ilmestyä naapurin tontille? Tämä kysymys alkaa olla taas ajankohtainen, sillä lainsäädäntöä yritetään vääntää tiukemmaksi.</p>
<p>Muutamat pääkaupunkiseudulla asuvat henkilöt ovat tehneet kansalaisaloitteen kissojen ulkoilun rajoittamisesta. Aloite keräsi vasta viime metreillä vaadittavat 50 000 allekirjoitusta, eli se viedään eduskunnan käsittelyyn. Aloitteessa halutaan muutoksia järjestyslakiin ja metsästyslakiin.</p>
<p>Aloitteessa ehdotetaan, että kissojen kytkemättömänä pito omistajan oman pihan/tontin ulkopuolella on selkeästi kielletty ja rangaistava teko. Taajamassa kissa on pidettävä kytkettynä myös omalla pihalla.</p>
<p>Aloitteen mukaan kissa on määriteltävä metsästyslaissa heitteille jätetyksi, jos se liikkuu omistajan kotipihan ulkopuolella kytkemättömänä.</p>
<p>Eduskunta tuskin lähtee puimaan aloitetta kovinkaan nopeasti, kun ilmassa on suurempiakin murheita. Muuttuuko lainsäädäntö ja kuinka paljon? Se jää nähtäväksi.</p>
<p>Maatiloilla ei aloitteesta innostuta ja some-keskusteluissa lakialoite saa kritiikkiä. Eräs kommentti kuului: ”Sulkekaa itsenne sisälle, mutta antakaa kissojen hoitaa työnsä ja hiirestää rauhassa. Hyvät hiirikissat ovat painonsa arvosta kultaa tai enemmän.”</p>
<p><em>Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki</em></p>


<p>Emovetin <strong>eläinlääkäri Iris Kaimion</strong> kertoo nautojen kokemasta lämpöstressistä. Lämpöstressi on merkittävä haaste naudan terveydelle ja hyvinvoinnille, ja sen hallinta on tärkeää sekä eläinten että tilan tuottavuuden kannalta. Webinaarissa kerrotaan muun muassa naudan lämmön säätelystä, lämpöstressin vaikutuksista ja ennaltaehkäisyvaihtoehdoista. Mukana myös Ala-Fossi mt:n ja Vacca Oy:n kokemuksia lämpöstressin torjunnasta.</p>
<p>Tämä on tallenne 24.4.2025 pidetystä webinaarista.</p>
<p>PS. Kuunneltuasi tallenteen vastaa myös kyselyymme:<a href="https://forms.office.com/e/kMXGw0NXk" target="_blank" rel="noopener"> https://forms.office.com/e/kMXGw0NXk</a>w Kysely on avoinna 4.5. saakka.</p>
<p>&nbsp;</p>


<p>Viime vuonna Faban strategia uudistettiin. Tavoitteet ja tiekartta tuleville vuosille ovat nyt selkeät. Osuuskunta panostaa merkittävästi ydintoimintoihinsa, kuten lisääntymispalveluihin ja eläinaineksen kehittämiseen, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin karjanomistajien tarpeita.</p>
<p>Faba-konsernin liiketoiminta-alueet on suunniteltu tarkoin, ja kaikilla toiminnoilla on selkeä yhteys osuuskunnan omistajien omaan liiketoimintaan. Faba on olemassa auttaakseen karjanomistajia menestymään – tämä on osuuskunnan selkeä ja tärkeä missio. Liiketoiminnan kasvua haetaan erityisesti tytäryhtiöiden uusista mahdollisuuksista. Faban tytäryhtiöitä ovat Finnlacto Oy, F Tekniikka Oy, Suomen Bioturva Oy ja Emovet Oy.</p>
<p>Faban tarvikemyynti on keskitetty FinnLacton kanaviin, lukuun ottamatta siemennystarvikkeita, joita on jatkossakin saatavilla Faban verkkokaupasta. FinnLacto keskittyy tukkukauppaan, ja myynti karjatalousyrittäjille tapahtuu pääosin jälleenmyyjien, kuten maito-osuuskuntien myymälöiden, verkkokauppojen ja maatalouskauppojen kautta.</p>
<p>Faban verkkokaupasta voi jatkossa ostaa siemenannosten lisäksi muun muassa suojakäsineitä ja muita suojatuotteita sekä tuotteita testaukseen, typpeen ja alkionsiirtoon liittyen.</p>
<p>F Tekniikka Oy keskittyy erityisesti GEA-lypsyrobottien ja niiden varaosien myyntiin sekä asennus- ja huoltopalveluihin. Lisäksi F Tekniikan valikoimista löytyy laaja valikoima karjataloudessa tarvittavia investointituotteita.</p>
<p>Suomen Bioturva Oy:n tehtävänä on vähentää bioturvariskejä ja torjumalla vaaroja pieneliöistä haittaeläimiin. Eläintautien aiheuttama paine kasvaa jatkuvasti myös karjataloudessa, ja bioturvan parantamisen tarve on konkreettinen. Suomen Bioturva tarjoaa palveluita sekä karjatalouteen että maatalouden ulkopuolisille sektoreille. Perinteisen tuhoeläintorjunnan rinnalle on yhä tärkeämmäksi nousemassa ennaltaehkäisevä toiminta.</p>
<p>Ilkka Pohjamo<br />
Faba osk:n toimitusjohtaja</p>
<p><em>Kirjoitus on julkaistu aiemmin pääkirjoituksena Faba-lehdessä 1/2025</em></p>
<p>&nbsp;</p>


<div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs">Nyt on mahtava tilaisuus saada eläinlääkäriltä vastauksia emokarjaasi liittyvistä ei kiireellisistä terveysasioista.</div>
<div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s">Emovetin <strong>eläinlääkäri Annukka Sulonen</strong> vastaa karjanomistajilta tulleisiin kysymyksiin.</div>
<div>Tämä on tallenne 10.4.2025 järjestetystä webinaarista.</div>
<div></div>
<h3>Webinaarissa vastattiin seuraaviin esitettyihin kysymyksiin:</h3>
<div>
<ul>
<li>Yksi sonni on jatkuvasti ripulilla, vaikka muilla karjassa ei ole tätä ongelmaa. Mikä voisi olla ongelma?</li>
<li>Onko tyrä aina este sonnin tiineytyskyvylle?</li>
<li>Miten valmistella sonni parhaaseen mahdolliseen astumiskuntoon?</li>
<li>Millainen terveys- ja periytyvyysriski emättimen ulosluiskahduksella on?</li>
<li>Mitkä ovat parhaat toimintatavat vasikoiden ripulien estämisessä? Entä leviämisen estämisessä, jos jollain vasikalla ripulia ilmentyy?</li>
<li>Tarttuvat taudit, miten ne leviävät?</li>
<li>Mitä tarkoittaa emokarjoissa ennakoiva terveydenhuolto?</li>
<li>Miten minimoida poikimisongelmat?</li>
<li>Lehmä muuten täysin normaali, mutta nojaa silloin tällöin päätään tolppaan, seinään, toiseen lehmään? Miksi tekee niin?</li>
<li>Teurastetun sonnin lisäkivesten päissä oli molemminpuolisesti spermagranuloomia. Kiveksissä oli lievä krooninen tulehdus ja siittiöiden aiheuttamaa vierasainereaktiota. Spesifistä bakteeritartuntaa ei todettu. Sonnin spermagranuloomat olivat kroonisia mikä johti molemminpuoliseen steriliteettiin. Mikä on spermagranuloomien synnyn aiheuttaja?</li>
<li>Onko Schmallenbergiä esiintynyt näytetuloksissa viimeisen vuoden aikana? Luomisia on ollut paljon rodusta tai tuotantosuunnasta riippumatta&#8230;</li>
<li>Mitä luomisen aiheuttajia luomisnäytteistä on löytynyt viimeisen vuoden ajalta?</li>
</ul>
</div>
<div></div>
<div></div>


<p>Vastaa webinaaritallennetta koskevaan palautekyselyyn. Kysely on avoinna 20.4.2025 saakka. Linkki kyselyyn: <a href="https://forms.office.com/e/TnU4jc51jT" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/TnU4jc51jT</a></p>
<p>Jos haluat katsoa webinaarin koko näytön tilassa, käytä tätä linkkiä:  <a href="https://youtu.be/qaaydaaHFbg?si=8L5M3eZk0VfsYONe" target="_blank" rel="noopener">https://youtu.be/qaaydaaHFbg?si=8L5M3eZk0VfsYONe</a></p>


<header class="entry-header">
<div class="entry-header-text entry-header-text-top text-left">
<div class="entry-meta">Wagyu on japanilainen lihakarjarotu. Sen alkuperä on Itä-Aasiassa, mutta rotu on levinnyt laajasti myös muualle Aasiaan, Australiaan, Amerikkoihin ja Eurooppaan. Suurin osa maailman populaatiosta on sijoittunut Japaniin, missä rotu pyritään säilyttämään puhtaana. Kaukana toisena tulevat Australia ja Amerikat, missä rotua on hyödynnetty risteytyksiin.</div>
</div>
</header>
<div class="entry-content single-page">
<p>Pelkästään Japanissa puhdasrotuisten ja risteytyswagyujen populaatio hipoi kolmea miljoonaa yksilöä vuonna 2010. Samana vuonna Australiassa oli 100 000 ja Yhdysvalloissa 24 000 rekisteröityä wagyuta.</p>
<h3>Alun perin vetojuhta</h3>
<p>Rodun nimessä ”wa” tarkoittaa japanilaista ja ”gyu” lehmää. Alun perin rotua käytettiin vetoeläiminä sen fyysisen kestävyyden vuoksi. Koska vetoeläimiksi tahdottiin voimakkaita yksilöitä, valinnan seurauksena muodostui populaatio, jolla oli runsaasti lihaksensisäistä rasvaa. Marmoroitunut liha tarjosi eläimelle energianlähteen, mikä teki siitä kestävän ja siten oivallisen työtarkoitukseen.</p>
<p>Moderni wagyu on risteytysten aikaansaannos. Risteytys alkoi 1860-luvun jälkeen, kun Japaniin tuotiin länsimaista nauta-ainesta. Wagyuksi kutsutaan neljää japanilaista liharotukantaa, joista vain kaksi, japanin musta ja japanin punainen ovat levittäytyneet myös Japanin ulkopuolelle. Wagyu-rodun sisäinen geneettinen vaihtelu onkin suurta verrattuna moniin tunnetuimpiin rotuihin. Tästä huolimatta Japanin ulkopuolella wagyuta risteytetään muiden liharotujen kanssa melko runsaastikin.</p>
<figure id="attachment_6100" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6100"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6100 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/VB-Utahiko-Sanjiro-5u.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/VB-Utahiko-Sanjiro-5u.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/VB-Utahiko-Sanjiro-5u-300x212.jpg 300w" alt="Wagyu-sonni" width="709" height="500" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/VB-Utahiko-Sanjiro-5u.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/VB-Utahiko-Sanjiro-5u.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/VB-Utahiko-Sanjiro-5u-300x212.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6100" class="wp-caption-text">Suomessa syntynyt keinosiemennyssonni WB Utahiko on ensimmäinen jalostukseen hyväksytty suomalainen wagyu-sonni.</figcaption></figure>
<h3>Marmoroitunut liha on herkkua</h3>
<p>Wagyu on tunnettu juuri sen ainutlaatuisesta marmoroituneesta lihasta. Lihan korkean rasvapitoisuuden vuoksi se on niin maultaan kuin rakenteeltaan erityisen maittavaa. Mutta tämän lisäksi liha on myös terveellisempää muihin lihoihin verrattuna: lihan rasva koostuu pääasiassa kertatyydyttymättömistä rasvahapoista, joita yleensä kutsutaan ”hyviksi rasvahapoiksi”.</p>
<p>Wagyu-lihassa on siis muita lihoja, myös kalaa ja kanaa matalampi kolesterolitaso. Liha sisältää runsaasti lisäksi omega-3 ja -6 aminohappoja ja konjugoituja linolihappoja, joilla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia.</p>
<figure id="attachment_6099" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6099"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6099 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/raw-8486064_1280.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/raw-8486064_1280.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/raw-8486064_1280-300x200.jpg 300w" alt="Wagyun lihaa" width="709" height="472" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/raw-8486064_1280.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/raw-8486064_1280.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/03/raw-8486064_1280-300x200.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6099" class="wp-caption-text">Wagyu on tunnettu ainutlaatuisesta, marmoroituneesta lihasta.</figcaption></figure>
<h3>Rauhallinen ja säyseä</h3>
<p>Vaikka wagyu onkin lihansa puolesta jo kuuluisa, on sillä myös muita ominaisuuksia, jotka helpottavat kasvattajan arkea. Wagyulla on tavallisesti helppoja poikimisia, sillä vasikoiden syntymäpaino on matala. Rodun yksilöt ovat myös hedelmällisiä. Hiehot ovat hedelmällisiä jo varhain, ne voivat aloittaa kiimakierron jo alle 12 kuukauden iässä.</p>
<p>Wagyun rauhallinen ja säyseä luonne mahdollistaa niiden käsittelyn ja toisaalta myös lisää turvallisuutta. Rodun rehunkäyttökyky on myös moneen muuhun rotuun verraten parempi. Wagyu sopii niin intensiiviseen kuin ekstensiiviseenkin karjatalouteen. Myös niiden yleinen hyvä terveys, kestävyys ja sopeutumiskyky erilaisiin ympäristöihin saattaa olla syy sille, että rotu on levinnyt ympäri maailmaa.</p>
<p>Wagyuun liitettyjä uskomuksia:</p>
<ul>
<li>Wagyu-karjalle juotetaan kesäkuukausina olutta lisäämään niiden ruokahalua</li>
<li>Karjaa hierotaan stressin ja jäykkyyden vähentämiseksi, jolloin niiden lihan laatu paranee</li>
<li>Karjan turkkeja harjataan Sakella (japanilainen riisiviini), sillä uskotaan, että turkin kunnolla ja pehmeydellä on yhteys lihan laatuun ja siten taloudelliseen tulokseen</li>
</ul>
<p><em>Teksti: Aino Hautaniemi</em></p>
</div>


<p>Toteutamme vuosittain asiakaskyselyn, jonka tarkoituksena on saada asiakkailtamme palautetta palvelumme toimivuudesta, laadusta ja asiantuntijoidemme toiminnasta. TNS Kantarin helmi-maaliskuussa toteuttamaan kyselyyn vastasi vajaa 400 asiakastamme.</p>
<p>84 % vastaajista arvioi Faban tuotteet ja palvelun laadun hyväksi. Kokonaisarvosana nousi viime vuodesta, kun 37 % vastaajista arvioi kokonaisuuden erinomaiseksi tai erittäin hyväksi. Vastausten perusteella palvelujen monipuolistuminen ja asiakaslähtöisyys ovat parantaneet vastaajien tyytyväisyyttä.</p>
<p>Seitsemän kymmenestä vastaajasta kokee, että seminologit ja eläinaineksen asiantuntijat ovat onnistuneet ammattitaidossaan hyvin. Faban henkilöstön asiakaspalvelu saa positiivisia arvioita ja asiantuntijamme osaavat kertoa hyvin vaihtoehdoista ja ratkaisusta asiakkaan hyväksi. Kokonaisuudessaan Faba koetaan asiakaspalveluhenkiseksi ja aktiiviseksi kumppaniksi.</p>
<p><strong>Siemenannosten toimitus sujuu</strong></p>
<p>Sonnivalikoiman arvioinnissa korostuvat annostoimitusten ja -tilausten sujuvuus. Asiakkaamme arvostavat, että sonnivalikoima uudistuu tarpeeksi usein ja valikoima on tarpeeksi monipuolinen. Pyysimme vastaajia myös kertomaan, mitkä asiat ovat sonninvalinnassa tärkeimmät ominaisuudet ja tulosten mukaan karjassa käytettävän sonnin valinnassa tärkeimpiä tekijöitä ovat maitokilot, pitoisuudet ja utareen rakenne. Juuri näistä tekijöistä koostuu Faban nykyinen sonnivalikoima, joten voimme vastata asiakkaan tarpeisiin loistavasti.</p>
<p><strong>Tunnistamme tarpeet ja kehitämme rohkeasti</strong></p>
<p>Kyselyssä asiakkaat korostavat myös maltillisen hinnoittelun, saatavuuden ja asiakassuhteiden jatkuvuuden tärkeyttä. Palaute antaa meille tärkeää tietoa toiminnan kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Teemme jatkossakin töitä karjatilojen menestymisen eteen.</p>


<p>Somerolla sijaitsevalla Maitosilta Oy:lla on kolmen robotin pihatto, jossa arjen ratkaisut on tehty helppouden ja omien vahvuuksien mielessä. Tilan omistavat Vili ja Pasi Virtanen. Vuonna 2017 kun Vili tuli mukaan tilan toimintaan veljensä Jounin tilalle toimintaa lähdettiin kehittämään yhtiöittämisellä ja uuden navetan suunnittelulla. Tuolloin tilalla oli 50 lypsävää ja nuorkarja.</p>
<p>Vuonna 2020 otettiin käyttöön uusi kolmen robotin navetta. Lehmät ja vasikat ovat uuden pihaton tiloissa, ja vanha parsinavetta peruskorjattiin hiehopihatoksi vuonna 2024</p>
<p>Pihaton käytännönratkaisuja mietittiin monelta kannalta ja haettiin ratkaisuja, jotka olisivat toimivia pitkään. Karusellilypsyn sijaan valittiin GEA:n robotit, lehmät saivat VIC-osaston ja omistajat keskittyvät arjen pyörittämiseen. Tilalla on kaksi työntekijää, joiden rooleihin kuuluu eläinten hoitaminen ja navetan päivittäiset tehtävät, sekä kaksi tuuraajaa, jotka käyvät myös muilla tiloilla.</p>
<div id="attachment_394330" style="width: 710px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-394330" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-394330" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/04/Maitosilta-vierihoito.png" alt="" width="700" height="317" /><p id="caption-attachment-394330" class="wp-caption-text">Vastapoikineiden lehmien ja vasikoiden oloihin panostetaan.</p></div>
<h3>Parresta robotille</h3>
<p>Laajennusta suunniteltaessa tavoitteena oli helppokäyttöinen navetta, jossa arki sujuu hyvin. Alkuperäinen ajatus oli lypsykaruselli, mutta se olisi vaatinut enemmän tilaa ja työpanosta. Sen sijaan tilalle tuli kolme lypsyrobottia, ja päätökseen on oltu tyytyväisiä. GEA:n robotteihin päädyttiin monestakin syystä, kuten robottien työtä helpottavien ominaisuuksien ja vakuuttavan kokonaisuuden vuoksi. GEA:n robotilla saa yhteen syöttöyksikköön neljä robottia, mikä oli edukseen. Neljänneskohtainen lypsy, mikä mahdollistaa maidon erottelun neljännestarkkuudella, oli myös GEA:n eduksi. Robottilypsy oli osa valintoja, joiden tavoitteena on arjen toimivuus navetalla.</p>
<div id="attachment_394328" style="width: 710px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-394328" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-394328" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/04/Maitosilta-GEA.png" alt="" width="700" height="454" /><p id="caption-attachment-394328" class="wp-caption-text">Robotin takaa on helppo suorittaa hoitotoimenpiteitä.</p></div>
<h3>Very Important Cows &#8211; VIC</h3>
<p>Robottien takana sijaitsee ummessa olevien lehmien alue sekä VIC-osasto, joka toteutettiin kestokuivikepohjalla.</p>
<p>Vierihoitoon siirryttiin vuoden 2023 lopulla. Alussa vierihoito oli puolipäiväistä, jolloin vasikat olivat yön vasikkapiilossa ja päivät emien kanssa kestokuivikkeella. Nyt vasikat voivat olla emien kanssa ympärivuorokauden. ”Emät pitävät vasikat todella puhtaina ja vierihoidon aloituksen jälkeen vasikkakuolleisuus on laskenut merkittävästi, eikä ripulointia juurikaan havaita”, Vili kertoo</p>
<p>Vierihoidon aloituksen jälkeen vasikkakuolleisuus on laskenut merkittävästi. Vasikat saavat olla vierihoidossa noin kaksi viikkoa. Nyt odotetaan millaisia lypsäjiä vierihoidossa elämänsä aloittaneet vasikat ovat.</p>
<p>Vastapoikineiden lehmien oloihin tilalla haluttaisiin panostaa myös tulevaisuudessa. Virtanen pitää hyvää lypsykauden aloitusta hyvin merkittävänä osana lypsylehmän elämää. Tällä hetkellä lypsylehmiä ei olla osastoitu, mutta haaveena olisi saada vastapoikineille lehmille oma lisäsiipi, jossa olisi neljäs robotti vain näitä eläimiä varten.</p>
<div id="attachment_394329" style="width: 710px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-394329" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-394329" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2025/04/Maitosilta-VIC.png" alt="" width="700" height="449" /><p id="caption-attachment-394329" class="wp-caption-text">VIC-osastolla hyvinvointi on tärkeää.</p></div>
<h3>Ulkoistettu tarpeen mukaan</h3>
<p>Uuden navetan myötä tilan eläinmäärä kasvoi. Navetan täyttö toteutettiin omista eläimistä ja tiineinä hiehoina, jotka kasvatettiin yhdellä tilalla.</p>
<p>Tilalla luotetaan monipuolisesti ulkoiseen osaamiseen. Tilan omat työntekijät keskittyvät eläimien hoitamiseen navetalla, kun taas rehun teko ja lietteenlevitys on ulkoistettu, vaikkakin Vili ja Pasi hoitavat peruspeltotyöt itse.</p>
<p>Jalostussuunnittelu tehdään Faban jalostusasiantuntija Mirva Härkäsen kanssa. Jalostussuunnittelussa tavoitellaan tasaista uudiseläinvirtaa ympärivuoden jakautuvien poikimisien ohella, joista molemmat tekijät ovat osa sujuvaa arkea.</p>
<p>”Kaikkea ei tarvitse itse tehdä tai omistaa”, Vili Virtanen toteaa. ”Pitää harkita, mihin sen pääoman sijoittaa sekä mihin oma aika riittää”, hän jatkaa.</p>
<p>Maitosillassa on tehty ja tehdään jatkossakin päätöksiä ja ratkaisuja, jotta arki pyörii ja on mahdollisimman mielekästä. On myös tärkeää tiedostaa mihin oma aika ja jaksaminen riittää, minkä vuoksi osaa työstä onkin ulkoistettu. Jatkossa voidaan tarpeen ja tilanteen mukaan myös ulkoistaa lisää, etenkin jos eläinmäärä kasvaa.</p>
<h3>Maitosilta oy</h3>
<ul>
<li>Osakkaat: Vili ja Pasi Virtanen</li>
<li>Karja: 192 lehmää ja 101 nuorkarjaa, päärotuina holstein ja ayrshire, lisäksi muutamia jerseytä ja risteytyksiä</li>
<li>Pelto: 230 ha, josta pieni osa laidunkäytössä</li>
</ul>
<p><em>Artikkeli on lyhennetty Faba-lehdessä 1-2025 julkaistusta Mirva Härkäsen kirjoittamasta jutusta. Kuvat ovat Mirva Härkäsen.</em></p>


<p>Vuoden ensimmäinen Faba-lehti vie tutustumaan Vili ja Pasi Virtasen luotsaamaan Maitosiltaan, joka sijaitsee Somerolla. Tilalla on hieman alle 200 lypsylehmää, päärotuina holstein ja ayrshire. Uusi, kolmen robotin navetta valmistui muutama vuosi sitten, ja viime vuonna vanha parsinavetta peruskorjattiin hiehopihatoksi. Tilan kehittämisessä on panostettu arkea helpottaviin ratkaisuihin sekä eläinten hyvinvointiin. Lehdestä löydät lisäksi paljon ajankohtaista tietoa genomitestauksesta, lehmien energiatasapainosta, bioturvasta ja lääkekirjanpidosta!</p>


<p>Älyteknologia työntää vahvasti lonkeroitaan maatalouteen ja myös karjatiloille. Mitä mahdollisuuksia se luo tuotannon johtamiseen ja eläinten hyvinvoinnin sekä toiminnan kannattavuuden parantamiseen maidontuotannossa? Miten hyödyntää vaikkapa karjan käyttäytymisen seurannasta saatavaa tietoa eläinten hyväksi ja tuotannon kehittämiseen?</p>
<p>Kuuntele tallenne torstaina 27.3.2025 järjestetystä webinaarista, jossa aiheesta kertovat t <strong>MMM Lauri Ketola,</strong> joka toimii Hämeen Ammattikorkeakoulun Datan ja digitalisaation lehtorina sekä <strong>agrologi Laura Mäki-Välkkilä</strong>, joka vastaa F Tekniikka Oy:ssä tilaneuvonnasta.</p>


<p>Vastaa webinaaritallennetta koskevaan palautekyselyyn. Kysely on avoinna 10.4.2025 saakka. Linkki kyselyyn: <a href="https://forms.office.com/e/FyaqaW2r50" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/FyaqaW2r50</a></p>
<p>Jos haluat katsoa webinaarin koko näytön tilassa, käytä tätä linkkiä: <a href="https://youtu.be/8BfzdQHVzl4?si=dnSS1mn6dsCFMmp0" target="_blank" rel="noopener">https://youtu.be/8BfzdQHVzl4?si=dnSS1mn6dsCFMmp0</a></p>


Onnittelut upeista EKM-tuloksista - Faba

Ajankohtaista

Kategoriat

Arkisto