Määrätietoisella ja pitkäjänteisellä jalostustyöllä parannetaan suomalaista lypsykarjaa ja karjatilojen menestymistä. Jalostuksen avulla nostetaan eläinten perinnöllistä tasoa ja saadaan entistä tuottavampia, terveempiä ja kestävämpiä lehmiä.
Faballa on pitkä perinne suomalaisten karjankasvattajien työn palkitsemisessa. Jalostuskilpailulla halutaan edistää ja kannustaa karjankasvattajien jalostustyötä. Jalostuskilpailuilla on korkea arvostus karjaväen keskuudessa.
Jalostuskilpailujen arvostelukriteerinä oleva NTM (Nordic Total Merit) on kokonaisjalostusarvo, jossa on mukana kaikki suomalaiselle lypsykarjalle taloudellisesti tärkeät ominaisuudet. NTM on suomalaisissa lypsykarjoissa keskeinen työväline eläinvalintoja tehtäessä. Kilpailujen tulokset perustuvat elokuussa julkaistuun jalostusarvosteluun. Jalostuskilpailut järjestettiin karja- että eläintasolla roduittain.
Parhaat karjat roduittain:
<ul>
<li>Ayrshire: Luonnonvarakeskus, Jokioinen</li>
<li>Holstein: Kati ja Ari Luukkonen, Sonkajärvi</li>
<li>Suomenkarja: Ulla ja Seppo Riihimäki, Lammi</li>
</ul>
Parhaat genomitestatut naaraat roduittain:
<ul>
<li>Ayrshire: Yanna, Sten Hansson, Kokkola</li>
<li>Holstein: Yhdysvallat, Mty Tulimaito, Virrat</li>
<li>Jersey: L.Fina 2, Lasen Mikael/Viking Genetics Finland Oy, Pedersöre</li>
</ul>
Lisäksi kokonaisvaltaisesta osallistumisesta pohjoismaiseen lypsyrotujen jalostustyöhön huomioitiin VikingGeneticsin Herd of the year –palkinnolla Maitotiimi ay Savitaipaleelta.
Faba palkitsi myös yhteistyössä ProAgria Tuotosseurannan kanssa vuoden 2023 tuotosseurantavuoden parhaan karjan rasva- ja valkuaiskilojen perusteella Hannu Peltolan ja Tuomo Kanasen Muuramesta. Heidän karjansa tuotos oli 1 128 kg.
Tänä vuonna palkinnot jaettiin voittajille VikingGeneticsin Hollolan hiehoasemalla järjestetyssä jalostusjuhlassa 31.10.2024. Muut sijoittuneet saavat kunniakirjat maakunnallisen karjakerhon tilaisuudessa tai suoraan postitse.
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/10/2024-Lypsykarjan-Jalostuskilpailujen-tulokset-Hollola-31102024.pdf">Jalostuskilpailujen tulokset 2024</a>
Lisätietoja:
Tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén, p. 0400 614 074, pirkko.tauren@faba.fi

Uutiset

Liiallisesta mikrobilääkkeiden käytöstä, joihin antibiootit luetaan, koituu haittaa. Toisaalta on turhaa maksaa lääkkeistä, joita ei oikeasti olisi tarvinnut ja sitä paitsi tarpeeton antibioottien käyttäminen johtaa antibiootille vastustuskykyisten bakteerien syntymiseen.
Lääkeluovutus mahdollistaa tiloille valtaa käyttää lääkkeitä itse lääkeluovutussopimuksen puitteissa, mutta se antaa myös vastuun noudattaa annettuja ohjeistuksia sekä velvoittaa sähköiseen lääkekirjanpitoon Nasevaan.  Kallis vahinko syntyy, jos antibioottia päätyy vahingossa maitotankkiin tai jopa maitoauton mukana meijeriin.
Katso tallenne 5.12.2024 pidetystä webinaarista jossa aiheesta keskustelevat Maitohygienialiiton toiminnanjohtaja, eläinlääketieteen tohtori Virpi Piirainen sekä Emovetin terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Seppänen. Webinaarin lopussa myös kerrotaan tulossa olevasta sähköisestä lääkekaapista eli FabaLääkekaapista.
Tämä on tallenne 5.12.2024 pidetystä webinaarista.
PS. Kuunneltuasi tallenteen vastaa myös kyselyymme: <a href="https://forms.office.com/e/NhfP9KjQ56" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/NhfP9KjQ56</a>
&nbsp;

<h3>Faba osk:n jäsenosuusselvitys vuoden 2024 veroilmoitusta varten</h3>
Jäsentilalla on 21 nimellisarvoltaan 10 euron suuruista osuutta. Osuuspääoma on
yhteensä 210 € / jäsen. Osuuskunnan nettovarallisuus on 5 900,69 € / jäsen.
<h3>Faba anl utredning över medlemsandelarna för beskattningen 2024</h3>
Varje medlemsgård innehar 21 andelar till ett nominellt värde av 10 € per styck.
Andelskapitalet är därmed 210 € / medlem.  Andelslagets nettoförmögenhet uppgår till
5 900,69 € / medlem.
<div class="blog-share text-center">
<div class="is-divider medium"></div>
<div class="social-icons share-icons share-row relative"></div>
</div>

Poistomyynti jatkuu Faban verkkokaupan tarvikkeissa rajuna! Tarjolla on edelleen yli 130 tuotetta, joista osa myydään jopa alle nettohinnan! Esim. täydennysrehut lähtevät nyt tosi edullisesti tasaeuroin! Poistamme tuotteet verkkokauppamyynnistä, joten nyt kannattaa penkoa ’Poistomyynti’-tuotteita ja tehdä löytöjä.
Poistomyyntihinnat ovat voimassa niin kauan, kun tavaraa on varastossa. Tarjoukset koskevat vain Poistomyynti-tuoteryhmässä olevia tuotteita ja voimassa olevat alennetut myyntihinnat on merkitty tuotteisiin.
<a href="https://faba.fi/fi/poistomyynti">Pengo poistomyyntituotteita tästä!</a>

Tasavallan Presidentti on myöntänyt Suomen 107. itsenäisyyspäivänä seuraavat kunniamerkit Faban luottamushenkilöille ja henkilöstön jäsenille.
Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi  
Myllys Anu, palvelupäällikkö, Pieksämäki 
Pulkka Eeva-Kaisa, maanviljelijä, Vieremä
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali  
Keisala Anne, hedelmällisyysasiantuntija, Leppävirta 
Illikainen Seppo, seminologi, Veteli 
Lahti Ritva, seminologi, Seinäjoki 
Sormunen Tuulevi, seminologi, Nurmes
Sydämelliset onnittelut huomionosoituksesta kunniamerkkien saajille ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Asiakkaiden tarpeiden ja toimintaympäristön muutoksien myötä Faban palvelu- ja myyntikokonaisuudet kaipasivat uudistusta. Olemme uudistaneet siemeneen, jalostukseen ja tilasiemennykseen liittyvät palvelukokonaisuudet vastaamaan tilojen erilaisia tarpeita. 
Asiakkaidemme toiveena oli saada enemmän vaihtoehtoja valita tilan ja karjan tarpeita vastaavat palvelutasot siemenen hankintaan ja jalostuspalveluihin. Uusia palvelumalleja testattiin asiakkaiden parissa ennen lopullista käyttöönottoa. Tavoitteena oli saada palvelutasoista monipuoliset kokonaisuudet ja palvelemaan paremmin eri kokoisia tiloja ja eläinmääriä.
Palvelutasot eroavat toisistaan niiden sisältämien palveluiden ja tuotteiden laajuuden ja käytön mukaan. Palvelutasot sisältävät eritasoisia alennuksia palvelujen ja tuotteiden ostojen suhteen.
Vuoden 2025 aikana päivitämme asiakkaiden palvelu- ja sopimustasot ja asiantuntijamme ovat yhteydessä asiakkaisiin.
Fabafuture – uusi siemenen ja jalostuksen konsepti
<img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-392472 alignleft" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/12/fabafuture.png" alt="" width="349" height="86" />
Markkinoinnin ja myynnin tukemiseksi olemme luoneet uuden fabafuture-konseptin, joka yhdistää siemenen ja jalostuksen tuotteet näyttäväksi kokonaisuudeksi. Tulevaisuuden maidontuotannossa on tunnistettu teemoja, jotka yhdistyvät fabafuturessa:
<ul>
<li>tuottaa maitoa, jolla on korkeat pitoisuudet</li>
<li>ei rasita lehmää veden tuottamiseen</li>
<li>ei lisää kuljetuskustannuksia, kun meijeriin ei kuljeteta käyttökelvotonta vettä</li>
<li>vastataan kuluttajien ja teollisuuden kulutustarpeeseen</li>
<li>huomioidaan ympäristövaikutukset</li>
</ul>
Fabafuture tulee näkymään ensisijaisesti kattavampana tarjontana/palveluna Faban asiakkaille. Uutta kokonaisuutta tuodaan tutuksi Faban eri kanavien mainonnassa, kuvituksessa sekä ilmoitusmainonnassa.
Myyntiin vahvistusta
Vuoden 2025 alusta alkaen siemenen ja jalostuksen myyntiin lisätään myyntivoimaa. Seitsemän uutta avainasiakaspäällikköä keskittyvät kontaktoimaan ja palvelemaan uusia asiakkaita. Uudessa palveluvastaavan roolissa panostetaan siemennyspalvelujen aktiiviseen myyntiin. Eläinaineksen asiantuntijat jatkavat normaaliin tapaan asiakkaiden jalostuspalvelujen parissa.

Kuuntele ajankohtaista asiaa kevään 2025 liharotusonneista! Käymme läpi tulevia ks-tuonteja ja tutustumme mahdollisuuteen myydä ja ostaa sonneja NautaNetissä, joka löytyy Minun Maatilasta. Lopuksi kuulemme eläinlääkärin näkökulman siitä, mitä tilasonnin valinnassa ja hankinnassa on otettava huomioon. Webinaarin puhujina ovat asiakas- ja kehityspäällikkö Kaisa Sirkko ja eläinkaupan asiantuntija Elisa Ikonen Fabasta sekä eläinlääkäri Laura Alasaarela Emovetistä.
Tämä on tallenne  28.11.2024 pidetystä webinaarista.
PS. Kuunneltuasi tallenteen vastaa myös kyselyymme: <a href="https://forms.office.com/e/cNyeYk4bkg" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/cNyeYk4bkg</a>
&nbsp;

Tulevaisuudessa maitotuotteiden kysyntä kohdistuu yhä enemmän kiinteisiin maitotuotteisiin. Millaiselle maidolle tulevaisuudessa on kysyntää? Mikä merkitys on pitoisuuksilla, ilmastoasioilla, kuluttajien toiveilla, rehuhyötysuhteella sekä taloudellisella tuloksella. Tästä aihepiiristä alustavat ja keskustelevat, kukin omasta näkökulmastaan, kolme maidontuotantoalan kokenutta asiantuntijaa: maatalousyrittäjä Anna-Stiina Niskanen, Kiuruvedeltä, Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto ja Faban tutkimusagronomi Jukka Pösö. Kuuntele torstaina 21.11..2024 pidetyn webinaarin tallenne.
PS. Kuunneltuasi tallenteen voit vastata myös webinaarikyselyymme viimeistään 24.11.24 täällä <a href="https://forms.office.com/e/5VF6a6YHyB" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/5VF6a6YHyB</a>

<header class="entry-header">
<div class="entry-header-text entry-header-text-top text-left">
<div class="entry-meta">Julkaistu<time class="entry-date published updated" datetime="2024-11-07T07:52:58+02:00">7.11.2024</time></div>
</div>
</header>
<div class="entry-content single-page">
Kuljetukseen otetaan vain terveitä nautoja, painottaa Atrian asiantuntijaeläinlääkäri Tuomas Herva. Lievästi sairas tai vahingoittunut eläin voidaan kuitenkin kuljettaa teurastettavaksi, jos kuljetuksesta tai eläimen käsittelystä ei aiheudu sille lisäkärsimystä.
Eläintä, jolla on yleisoireita, ei saa ottaa kuljetukseen.
–  Yleisoireilla tarkoitetaan esimerkiksi kuumetta, syömättömyyttä tai muuten heikentynyttä yleiskuntoa. Sama koskee myös muita sairauksia: ripuloiva, vaisu, syömätön ja kuumeinen eläin ei ole kuljetuskuntoinen, Herva toteaa.
Eläintä ei myöskään saa kuljettaa viimeisen tiineyskuukauden aikana eikä alle viikon sisällä poikimisesta.
<h3>Ei lantaisia eläimiä teurasautoon</h3>
Myös puhtausasioista kysellään. Yleisohje on, että eläimen pitää olla karvapeitteeltään puhdas tai puhdistettu.
–  Ruokavirastolla on selkeä ohjeistus puhtaudesta teurastamolla, jossa eläimet jaetaan ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkaan puhtauden perusteella. Kolmosluokka ei enää kelpaa elintarvikkeeksi, Herva kertoo.
Tarttuvista taudeista vain lakisääteisesti vastustettavat estävät teuraskuljetuksen, eli meillä käytännössä salmonella.
–  Esimerkiksi kryptosporidioositiloilta siis haetaan teuraskuljetukseen eläimiä. Myöskään pälvisilsa, mykoplasma, tarttuvat sorkkasairaudet tai hengitystietulehdukset eivät estä teuraskuljetusta, mutta vaikuttavat kuljetusjärjestykseen. Niistä tulisi siis ilmoittaa teurastamolle.
<h3>Entä jos eläin loukkaantuu kuljetuksessa?</h3>
Kuljetuksen aikana sairastunut tai vahingoittunut eläin on eristettävä muista eläimistä ja tarvittaessa lopetettava tai teurastettava tavalla, joka ei aiheuta sille tarpeetonta kärsimystä. Kuljetusautoissa on lopettamiseen tarvittavat välineet ja kuljettajilla siihen tarvittava ammattitaito.
–  Joskus ei ehkä ole huomattu kyytiin otettaessa, että eläimellä on jokin sairaus tai vika, ja se kuolee kuljetuksen aikana. Avauksessa saattaa löytyä syy, jota ei ole nähty päältäpäin, Herva kertoo.
Entä onko teuraseläinten kuljetuksessa alaikärajaa?
–  Vasikat ovat teurastamolle vähän ongelmallisia, Herva muotoilee.
–  Alle vuoden ikäisen vasikan lihaa ei saa myydä naudanlihana, vaan se on vasikanlihaa. Ja koska Suomessa ei oikein ole markkinoita vasikanlihalle, teurastamo ei kovin mielellään ota nuoria vasikoita teurastettavaksi. Joskus niitä toki tulee, ja kyllä ne on aina kuljetettu, ei se kiellettyä ole.
<h3>Kuljettajalla on vastuu ja valta</h3>
Eläinlääkäri summaa, että teuraskyytiin siis otetaan vain terveitä, omilla jaloillaan käveleviä eläimiä ja niin, että kuljetuksesta ei aiheudu eläimelle haittaa.
–  Joskus nämä ovat tulkinnanvaraisia asioita. Esimerkiksi kuumeisuus ei välttämättä näy päällepäin, mutta eläimen yleiskunto pitäisi kuitenkin olla hyvä jotta sen voi laittaa autoon.
Viime kädessä kuljettaja päättää aina, ottaako hän eläimen kyytiin vai ei. Kuskilla on vastuu eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana, joten on ymmärrettävää, että hän saa sanoa viimeisen sanan.
–  Kaikkiaan tämä teuraskuljetusasia ei mielestäni Suomessa ole mikään iso murhe. Meidän systeemimme toimivat aivan kohtuudella, varovaisuusperiaatteeseen nojaten, Herva toteaa lopuksi.
Teksti ja kuva: Sanna Lohenoja
Lue koko juttu joulukuun Nauta-lehdestä 5/2024!
Lue lisää: <a href="https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2024/06/Teurasnautaohje.pdf" target="_blank" rel="noopener">Nasevan teurasnautaohje</a>
</div>

<header class="entry-header">
<div class="entry-header-text entry-header-text-top text-left">
<h1 class="entry-title"></h1>
<div class="entry-meta">Julkaistu<time class="entry-date published updated" datetime="2024-10-02T13:11:45+03:00">2.10.2024</time></div>
</div>
</header>
<div class="entry-content single-page">
Yleisesti määritetään, että nauta voi hyvin, kun sillä on riittävästi vettä ja oikeanlaista ruokaa, se saa positiivisia kokemuksia, elinolosuhteet ovat kunnossa, sen ei tarvitse kärsiä sairauksista, kivusta eikä pelosta ja mikä tärkeintä, se pystyy toteuttamaan lajinomaista käyttäytymistä. Mutta loppujen lopuksi eläimen hyvinvoinnin määrittää eläimen subjektiivinen kokemus omasta olotilastaan.
Hyvinvoinnin kokemukseen vaikutta eläimen sen hetkinen fysiologinen tila, mitä juuri nyt tapahtuu, olosuhteet ja aikaisemmat kokemukset. Hyvinvoivat naudat ovat rauhallisia, rentoja, hoivaavat kaveria, eivätkä myöskään pelkää ihmistä.
<h3>Lajinomainen käyttäytyminen on tärkeää</h3>
Mahdollisuudella toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä on siis suuri vaikutus eläimen hyvinvointiin. Moderneissa navetoissa vasikoiden tilat on kuitenkin suunniteltu lähinnä täyttämään eläinten fysiologiset tarpeet ja tarjoamaan suojaa. Monestikaan vasikat eivät pääse toteuttamaan luontaisia käyttäytymismalleja, mistä seuraa turhautumista sekä korvaavaa, usein haitallista käytöstä, kuten toisten vasikoiden korvien tai napojen imemistä.
Virikkeet mahdollistavat lajinomaisen käyttäytymisen, tyydyttäen eläinten tarvetta käyttäytyä kuten ne luontaisesti käyttäytyvät. Virikkeet myös vähentävät stressiä, turhautumista sekä epänormaalia käytöstä. Onpa niiden todettu parantavan vasikan kasvuakin, parantuneen rehunsyönnin myötä.
Virikkeet tekevät vasikoista rohkeampia ja parantavat niiden sopeutumista uusiin tilanteisiin. Tämä voi helpottaa huomattavasti niiden käsittelyä aikanaan, kun lypsylehmänä koittaa aika tutustua ruokintakioskiin, robottiin tai vaikka sorkkahoitotelineeseen.
<figure id="attachment_5777" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-5777"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-5777 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI-300x226.jpg 300w" alt="Vasikat tutkivat oksia" width="709" height="534" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI-300x226.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-5777" class="wp-caption-text">Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kannuksen koulutilan navetassa on testattu erilaisia vasikoiden virikkeitä. Nämä vasikat tutkivat ulkoa tuotuja oksia, jotka kiinnostavat ja tarjoavat pureskeltavaa. Artikkelin ensimmäisessä kuvassa vasikoita kiinnostaa käytöstä poistettu pakkauslaatikko.</figcaption></figure>
<h3>Virikkeitä on monenlaisia</h3>
Millaisia virikkeitä vasikoille sitten kannattaa laittaa? Harjojen avulla eläimet pystyvät toteuttamaan luontaista taipumusta pitää karvansa puhtaana, sekä sosiaalista käyttäytymistä, kuten sitä, että emä nuolee vasikkaansa. Puhtaanapitokäyttäytyminen vaikuttaa lämmönsäätelyyn, ulkoloisten poissa pitämiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Luonnossa nauta käyttäisi oksia, keppejä ja muita vastaavia itsensä rapsutteluun ja puhdistamiseen. Harjoja voi myös hyödyntää eläinten hyvinvoinnin seurantaan, sillä harjojen käyttö ja itsensä puhtaanapito vähenevät, kun eläin on sairas.
Köydet tai ketjut tyydyttävät nuolemisen ja pureskelun tarvetta. Suun ja kielen avulla vasikat myös tutustuvat ympäröivään maailmaan. Virikkeinä voivat toimia myös erilaiset äänet, hajut tai materiaalit tai vaikkapa eri lämpötilat: kylmä (lumi, jää) tai lämmin esine. Heinien tai rehun syöttäminen verkosta simuloi luontaista rehun keräämiskäyttäytymistä, sillä luonnossa ravinto ei tule turvan eteen itsestään valmiiksi pilkottuna. Huvitutit ovat tutkimuksissa vähentäneet huomattavasti stressiä ja turhautumista.
Vasikat ovat aluksi hyvin kiinnostuneita uudesta virikkeestä, mutta kyllästyvät siihen nopeasti. Parhaiten virikkeet toimivatkin, kun niitä vaihdellaan usein.
<figure id="attachment_5779" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-5779"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-5779 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI-300x218.jpg 300w" alt="vasikat leikkivät laatikolla" width="709" height="516" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI-300x218.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-5779" class="wp-caption-text">Iso, tyhjä muovilaatikkokin voi toimia vasikoille hauskana virikkeenä.</figcaption></figure>
Ehkä virikkeellistämiseksi voi lukea myös vasikoiden sosiaalisen kasvatuksen, eli kasvattamisen ryhmissä yksilökarsinoiden sijaan. Ryhmäkasvatuksella on positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja vasikoiden käyttäytymiseen. Se myös lisää positiivisia tunnetiloja ja sosiaalista käyttäytymistä sekä leikkiä, ympäristön tutkimisinnokkuutta ja myöhemmin jopa tuotosta.
On haivattu, että kun virikkeitä on saatavilla, vasikat myös käyttävät niitä. Tärkeää on aina huolehtia, että virikkeet ovat turvallisia niin fyysisesti kuin tarttuvien tautienkin kannalta. Usein virikkeiden lisääminen ei vaadi kalliita tai aikaa vieviä investointeja. Riittää, kun uhraa hetkeksi asialle ajatuksen ja miettii, miten itse voisi helposti parantaa eläinten hyvinvointia. Ja lopuksi tietenkin toteuttaa suunnitelmansa.
Lue koko juttu lokakuun Nauta-lehdestä 4/2024!
Teksti: Anna Oksa-Pulliainen 
Kuvat: Piritta Pärssinen / Kpedu ja Sanna Mäkinen
</div>

Langaton ja kevyt, vain 850 g painava, suureläinpraktiikkaan tarkoitettu, Easi-Scan Go -ultraäänilaite kulkee helposti mukana! Laite on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Vesitiivinä se on myös helppo pestä, mikä parantaa bioturvallisuutta. Easi-Scan Go voidaan yhdistää kolmeen älylaitteeseen tai otsalla oleviin laseihin. Kuvanlaatu on erinomainen ja kuville on tallennusmahdollisuus. Onko tämä ultra, jollaista olet etsinyt? Kannattaa lukaista Eläinlääkäripäivien tarjous!
&nbsp;
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/11/Emovet_ultratarjouksetA4_Ellpaivat.pdf">Eläinlääkäripäivien ultratarjous</a>

Parhaat lypsykarjan jalostajat palkittiin Hollolassa

Ajankohtaista

Kategoriat

Arkisto