Ayrshiren lypsäjät

Ojantakasen tila Ylivieskassa on Jari Junnon kotitila, jossa hän aloitti maidontuottajana vuonna 1992. Tilalla oli tuolloin ajalle tyypillinen karja, 18 lehmää parsinavetassa.

Kun Anu astui tilan töihin vuonna 1999, valmistui tilalle 45 lehmän pihatto. Navettaa laajennettiin vuosien mittaa useampaan kertaan ja siinä oli lopulta 100 lehmän karja. Nyt rakennus toimii hiehojen navettana.

Nykyinen, samaan pihapiiriin rakennettu neljän robotin pihatto otettiin käyttöön neljä vuotta sitten. Navetassa on 243 parsipaikkaa lypsäville lehmille sekä tilat pian poikiville hiehoille, umpilehmille ja juotolla oleville vasikoille. Keskellä navettaa kulkevan ruokintapöydän molemmin puolin on samanlaiset eläintilat ja kaksi lypsyrobottia rinnakkain. Toisella puolen ruokintapöytää ovat ensikot ja nuoret lehmät ja toisella vanhemmat lehmät.  Monista muista uusista navetoista poiketen molemmilla puolilla on iso takakierto eli vic-osasto sekä poikimakarsina.

”Suunnittelimme navetan itse omien toiveidemme pohjalta. Emme halunneet siirrellä eläimiä, etenkään sairaana, puolelta toiselle ruokintapöydän yli. Sen takia molemmilla puolilla on iso takakierto pian poikiville, juuri poikineille tai muuten huomiota vaativille lehmille”, Jari Junno kertoo navetan tilaratkaisuista.

Vastaavasti juottovasikoiden tila haluttiin saman katon alle, sillä vasikoiden kuljetus tai juotto toiseen rakennukseen ei työnä houkutellut. Yksilökarsinat ovat omassa tilassa, omalla ilmanvaihdollaan ja hieman isommat ovat runsaasti kuivitetuissa ryhmäkarsinoissa navettatilassa. Kaikki saavat juomansa automaatista.

Ruskea karja

Karja on lähes puhtaasti ay-karja. Vuosia sitten karjasta noin kolmasosa oli holsteinia, mutta ne myytiin kaikki kerralla pois. Erityisesti ruokinta oli sekakarjassa hankalaa. Holsteinin vaatimalla ruokinnalla ayrshiret lihoivat ja päinvastaisella holsteinit eivät lypsäneet.

”Yhden rodun kanssa on helpompi toimia ja ayrshire on miellyttänyt aina. Sen luonne on sinnikäs, se on terveempi, sorkat ovat paremmat, maidon pitoisuudet hyvät ja rehuhyötysuhde on parempi ja siten myös hiilijalanjälki”, Junnot perustelevat.

Hyvistä pitoisuuksista kertovat viimeisimmät tulokset, rasvaa 4,57 ja valkuaista 3,74 prosenttia. Maitotuotosta Junnot jalostavat ylemmäs, sillä karjan kasvattaminen näkyy tuotosmäärissä sekä eläinten koon ja rakenteen vaihteluna. Kaikki lehmävasikat jätettiin uutta navettaa täytettäessä kasvamaan ja jonkin verran käytettiin myös sukupuolilajiteltua siementä.

”Lisäksi ostimme vasikoita, hiehoja ja eri ikäisiä lehmiä Faban eläinaineksen asiantuntijan Katja Tulpon avustuksella. Halusimme monen ikäisiä eläimiä, jotta myöhemmin ei tulisi poistosumaa”, Anu Junno kertoo.

Vaikka ostoeläimet olivat hyviä, Junnot ymmärtävät hyvin, ettei kukaan myy parastaan. Nyt jalostustavoitteissa ylimpänä listalla ovat tällä hetkellä lypsettävyys, utarerakenne ja hyvät jalat. Ominaisuudet, jotka robottilypsyn myötä korostuvat.

”Tosin on vaikea sanoa tärkeintä tavoitetta, koska kaikki ovat tärkeitä. Kokonaisuus ratkaisee ja sonneiksi valitaan tasaisesti hyviä sonneja, yhtä ominaisuutta ei voi tuijottaa liikaa”, Anu Junno sanoo.

Hän tekee sonnivalinnat yhdessä Katja Tulpon kanssa jokaiselle lehmälle erikseen. Parhaille lehmille käytetään X-Vik-siementä. Pienen poikkeuksen ay-karjaan tekevät ay-holstein-jersey-kolmiroturisteytykset, joiden tuottaminen on Anu Junnon hyppysissä. Risteytyslehmät tuovat maitoa ja pitoisuuksia sekä sopivaa vaihtelua jalostukseen. Liharotusiemennyksiä, angusta ja waguyta, Junnot käyttävät vain ongelmatiinehtyjille. Junnoilla on huonoja kokemuksia liharoturisteytyksistä, eikä niitä sen vuoksi käytetä enempää. ”Lisätulo liharoturisteytyksestä ei ole niin merkittävä, että se kannattaisi. Liharoturisteytysvasikkaa kantavat umpeutuvat aiemmin ja poikimisongelmia on enemmän, ja sen vuoksi olemme niistä luopuneet.”

Terveyttä ennalta

Karjan terveys perustuu ennaltaehkäisyyn ja yksityinen terveydenhuoltoeläinlääkäri käy tilalla kolmen viikon välein, jolloin tehdään poikineiden tarkastukset, tiineystarkastukset ja nupoutukset.

”Tiineystarkastus tehdään kuukausi siemennyksestä. Tyhjät löytyvät varhaisessa vaiheessa, poikimaväli pysyy kurissa ja vältymme muilta ongelmilta”, Anu Junno sanoo.

Kaikki poikineet tarkastetaan hyvissä ajoin ennen siemennyskauden alkua, jotta mahdolliset ongelmat palautumisessa havaitaan ajoissa. Varsinaisia hedelmällisyyshoitoja karjassa on tarvittu varsin vähän.

Siemennyksiä poikimista kohden on 1,3 ja lehmien poikimaväli on liki päivälleen vuosi, 363 vuorokautta. Keskipoikimakerta on 2,6, vaikka tuotannon laajentumisen jäljiltä noin kolmasosa karjasta on vielä ensikoita. Hiehot poikivat 24,2 kuukauden iässä.

Ensikoiden vastapainona karjassa on satatonnarin titteliä lähestyvä Inkivääri, joka ei ole pitkän uransa aikana juuri sairastellut, poikimiset ovat menneet ilman halvaantumisia ja lypsykaudet tervein utarein. Inkiväärin jälkeläisiä lypsää karjassa jo monessa polvessa. Lisäksi karjassa on toistakymmentä yli seitsemän kertaa poikinutta.

Utareterveys on pysynyt hyvänä myös uudessa navetassa. Kuivikkeena on separoitu kuivajae, minkä käytössä Junnot kertovat olleen opettelemista.

”Kun aloimme käyttää sitä, ei kotimaista tietoa juuri ollut tarjolla ja toimivat käytännöt on pitänyt miettiä itse”, Jari Junno sanoo.

Kuivajae jaetaan parsiin kerran viikossa ja sitä vedetään etuosasta parren takaosaan päivittäin. Kerralla jaettava määrä on tarkka, jotta kuiviketta on sopivasti. Jos kuiviketta on liian vähän, se ei riitä viikoksi. Jos sitä taas on liikaa, alkaa se lämmetä.

”Kuivitus toimii hyvin ja utareterveys on hyvä. Utaretulehduksia aiheuttavat bakteerit ovat samoja kuin aiemmin turpeella, eikä esimerkiksi klebsiellaa ole ilmennyt”, Jari Junno jatkaa.

Maidon erottelu vakuutti

Uuteen navettaan valittiin lypsäjiksi neljä GEA:n lypsyrobottia ja valinta on osoittautunut odotusten mukaiseksi. GEA valikoitui robottimerkiksi useasta syystä, joista tärkein oli neljänneskohtainen lypsy myös maidon erottelun osalta.

”Viivan alle jäävä summa ratkaisee. Meiltä menee meijeriin yli 99 prosenttia lypsetystä maidosta, kun maidot voi erotella neljänneskohtaisesti ja viemäriin menee vain meijeriin kelpaamaton maito”, Jari Junno sanoo.

Erottelumaidot ohjataan erilliseen viemäriin, jotta lietteeseen ei päädy antibioottimaitoja. Tärkein syy ei ollut lannan separointi kuivikkeeksi, vaan mahdollisuus tehdä lietteestä biokaasua.

Anu Junno arvostaa GEA:n käsivarsien käsin kiinnitysominaisuutta, mikä on erityisesti hiehojen ensilypsyissä tärkeä ominaisuus. Valintaa puolsi myös mahdollisuus ulottaa sama kiimanseurantajärjestelmä sekä uuteen navettaan että entiseen, nyt hiehojen käytössä olevaan navettaan. Robotin kaikkia toimintoja voi käyttää sovelluksen kautta.

”Lypsyjä voi hoitaa vaikka Norjasta käsin, laskea lehmän lypsylle tai lypsyltä pois puhelimen näytöltä kenenkään menemättä paikalle”, Jari Junno kertoo.

Junnot pitävät robotin kuluja kohtuullisina ja harvoin tarvittu huolto on ollut helposti saavutettavissa. Jari Junnon arvion mukaan yhdeksän vikaa kymmenestä voidaan korjata etänä yhdessä huollon päivystäjän kanssa. Isäntäväen lisäksi tilalla on töissä neljä palkattua työntekijää. Navetalla on kaksi karjanhoitajaa, kolmas hoitaa seosrehun teon ja jakamisen sekä tekee tilan muita konetöitä. Neljäs työntekijä tekee konetöitä ja hoitaa koneenkorjaukset. Perheen lapset, 22-vuotias esikoinen ja 20-vuotiaat kaksoset ovat kesätyöntekijöinä tarpeen ja halujensa mukaan.

Teksti ja kuvat: Eeva-Kaisa Pulkka. Juttu on julkaistu aiemmin Faba-lehdessä 3/2024