Tanskassa on todettu 9.8.2024 bluetongue- eli sinikielitautia lampaalla. Tautia on nyt todettu neljällä tilalla, viimeksi tautia on todettu Tanskassa 15 vuotta sitten.
Sinikielitauti on märehtijöiden virustauti, jota polttiaiset levittävät. Tauti ei tartu ihmiseen eikä eläimestä toiseen. Tauti voi aiheuttaa monenlaisia oireita, naudat voivat olla myös oireettomia, mutta kantaa tautia.
Sinikieli-tautia on ollut Länsi-Saksassa ja Hollannissa jo pitkään ja VikingGenetics oli tehnyt varautumissuunnitelman taudin leviämiseen jo viime syksynä. Käytössä on tiukat näytteenottorutiinit, joiden avulla estetään nautojen tartuntatautien leviäminen, mukaan lukien sinikielitauti.
Sinikielitaudin vaikutukset annostoimituksiin
Kaikki VG:n sonnit tutkitaan sinikielitaudin vasta-aineiden varalta 28 päivän välein. Näytteiden tulosten analysointi kestää 1-4 viikkoa, joten tutkimukset saattavat viivästyttää joidenkin sonnierien saapumista Suomeen vastaavalla ajalla. Sinikielitaudin vaikutukset annostoimituksiin ja annosten saatavuuteen ovat siten vähäiset.
&nbsp;

Uutiset

<div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs">
Oletko harkinnut vasikoiden pidempää vierihoitoa, mutta se on tuntunut hankalalta toteuttaa? Kaipaatko lisätietoa, miten vierihoito kannattaisi toteuttaa?
Katso webinaaritallenne 3.10.2024 pidetystä webinaarista, jossa maatalousyrittäjä Satu Sillanpää Porre ja tutkija Mikaela Mughal keskustelevat siitä mitä vasikoiden pitkällä vierihoidolla tarkoitetaan ja miten sitä voi toteuttaa. Myös se, millaisia muutoksia pitkä vierihoito vaatii navettaan ja työrutiineihin käydään läpi ja totta kai jutellaan myös pitkän vierihoidon eduista ja haasteista.
Webinaarin lopussa käymme myös pikaisella online-vierailulla Porre oy:n navetassa, kurkkaamassa vierihoito-osastoa. Webinaarin vetäjänä on Anna Oksa-Pulliainen Fabasta.
</div>
<div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s"></div>

Vuoden kolmannessa Faba-lehdessä pääsee tutustumaan Ojantakasen tilaan, jossa lähes puhdasta ayrshire-karjaa lypsää neljä GEA:n lypsyrobottia. Ylivieskassa sijaitseva tila on Jari Junnon kotitila, jota hän pitää yhdessä Anu Junnon kanssa. Omien toiveiden ja tarpeiden pohjalta suunnitellusta, neljä vuotta sitten käyttöönotetusta navetasta löytyy 243 ayrshireä ja 12 kolmiroturisteytystä. Jalostustavoitteissa ylimpänä tällä hetkellä ovat lypsettävyys, utarerakenne ja hyvät jalat eli ne, joiden tärkeys korostuu robottilypsyssä. Mielenkiintoisen tilajutun lisäksi löydät lehdestä myös vinkkejä ja fiksuja ratkaisuja sekä karjan kehittämiseen että arjen helpottamiseen. Lehden sivuilta mm. selviää, mitä apua on ultrauspalvelusta tai genomitestauksesta tai miten mittaat ja seuraat vasikoiden kasvua.

Ojantakasen tila Ylivieskassa on Jari Junnon kotitila, jossa hän aloitti maidontuottajana vuonna 1992. Tilalla oli tuolloin ajalle tyypillinen karja, 18 lehmää parsinavetassa.
Kun Anu astui tilan töihin vuonna 1999, valmistui tilalle 45 lehmän pihatto. Navettaa laajennettiin vuosien mittaa useampaan kertaan ja siinä oli lopulta 100 lehmän karja. Nyt rakennus toimii hiehojen navettana.
Nykyinen, samaan pihapiiriin rakennettu neljän robotin pihatto otettiin käyttöön neljä vuotta sitten. Navetassa on 243 parsipaikkaa lypsäville lehmille sekä tilat pian poikiville hiehoille, umpilehmille ja juotolla oleville vasikoille. Keskellä navettaa kulkevan ruokintapöydän molemmin puolin on samanlaiset eläintilat ja kaksi lypsyrobottia rinnakkain. Toisella puolen ruokintapöytää ovat ensikot ja nuoret lehmät ja toisella vanhemmat lehmät.  Monista muista uusista navetoista poiketen molemmilla puolilla on iso takakierto eli vic-osasto sekä poikimakarsina.
”Suunnittelimme navetan itse omien toiveidemme pohjalta. Emme halunneet siirrellä eläimiä, etenkään sairaana, puolelta toiselle ruokintapöydän yli. Sen takia molemmilla puolilla on iso takakierto pian poikiville, juuri poikineille tai muuten huomiota vaativille lehmille”, Jari Junno kertoo navetan tilaratkaisuista.
Vastaavasti juottovasikoiden tila haluttiin saman katon alle, sillä vasikoiden kuljetus tai juotto toiseen rakennukseen ei työnä houkutellut. Yksilökarsinat ovat omassa tilassa, omalla ilmanvaihdollaan ja hieman isommat ovat runsaasti kuivitetuissa ryhmäkarsinoissa navettatilassa. Kaikki saavat juomansa automaatista.
<div id="attachment_391930" style="width: 810px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-391930" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-391930" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/09/Junno3.png" alt="" width="800" height="530" />Juotolla olevat vasikat Junnot halusivat saman katon alle lehmien kanssa ja tilaa on reilusti.</div>
<h3>Ruskea karja</h3>
Karja on lähes puhtaasti ay-karja. Vuosia sitten karjasta noin kolmasosa oli holsteinia, mutta ne myytiin kaikki kerralla pois. Erityisesti ruokinta oli sekakarjassa hankalaa. Holsteinin vaatimalla ruokinnalla ayrshiret lihoivat ja päinvastaisella holsteinit eivät lypsäneet.
”Yhden rodun kanssa on helpompi toimia ja ayrshire on miellyttänyt aina. Sen luonne on sinnikäs, se on terveempi, sorkat ovat paremmat, maidon pitoisuudet hyvät ja rehuhyötysuhde on parempi ja siten myös hiilijalanjälki”, Junnot perustelevat.
Hyvistä pitoisuuksista kertovat viimeisimmät tulokset, rasvaa 4,57 ja valkuaista 3,74 prosenttia. Maitotuotosta Junnot jalostavat ylemmäs, sillä karjan kasvattaminen näkyy tuotosmäärissä sekä eläinten koon ja rakenteen vaihteluna. Kaikki lehmävasikat jätettiin uutta navettaa täytettäessä kasvamaan ja jonkin verran käytettiin myös sukupuolilajiteltua siementä.
”Lisäksi ostimme vasikoita, hiehoja ja eri ikäisiä lehmiä Faban eläinaineksen asiantuntijan Katja Tulpon avustuksella. Halusimme monen ikäisiä eläimiä, jotta myöhemmin ei tulisi poistosumaa”, Anu Junno kertoo.
Vaikka ostoeläimet olivat hyviä, Junnot ymmärtävät hyvin, ettei kukaan myy parastaan. Nyt jalostustavoitteissa ylimpänä listalla ovat tällä hetkellä lypsettävyys, utarerakenne ja hyvät jalat. Ominaisuudet, jotka robottilypsyn myötä korostuvat.
”Tosin on vaikea sanoa tärkeintä tavoitetta, koska kaikki ovat tärkeitä. Kokonaisuus ratkaisee ja sonneiksi valitaan tasaisesti hyviä sonneja, yhtä ominaisuutta ei voi tuijottaa liikaa”, Anu Junno sanoo.
Hän tekee sonnivalinnat yhdessä Katja Tulpon kanssa jokaiselle lehmälle erikseen. Parhaille lehmille käytetään X-Vik-siementä. Pienen poikkeuksen ay-karjaan tekevät ay-holstein-jersey-kolmiroturisteytykset, joiden tuottaminen on Anu Junnon hyppysissä. Risteytyslehmät tuovat maitoa ja pitoisuuksia sekä sopivaa vaihtelua jalostukseen. Liharotusiemennyksiä, angusta ja waguyta, Junnot käyttävät vain ongelmatiinehtyjille. Junnoilla on huonoja kokemuksia liharoturisteytyksistä, eikä niitä sen vuoksi käytetä enempää. ”Lisätulo liharoturisteytyksestä ei ole niin merkittävä, että se kannattaisi. Liharoturisteytysvasikkaa kantavat umpeutuvat aiemmin ja poikimisongelmia on enemmän, ja sen vuoksi olemme niistä luopuneet.”
<div id="attachment_391933" style="width: 810px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-391933" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-391933" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/09/Junno2.png" alt="" width="800" height="533" />Junnot ovat mieltyneet ayrshiren sinnikkyyteen ja terveyteen sekä hyviin pitoisuuksiin</div>
<h3>Terveyttä ennalta</h3>
Karjan terveys perustuu ennaltaehkäisyyn ja yksityinen terveydenhuoltoeläinlääkäri käy tilalla kolmen viikon välein, jolloin tehdään poikineiden tarkastukset, tiineystarkastukset ja nupoutukset.
”Tiineystarkastus tehdään kuukausi siemennyksestä. Tyhjät löytyvät varhaisessa vaiheessa, poikimaväli pysyy kurissa ja vältymme muilta ongelmilta”, Anu Junno sanoo.
Kaikki poikineet tarkastetaan hyvissä ajoin ennen siemennyskauden alkua, jotta mahdolliset ongelmat palautumisessa havaitaan ajoissa. Varsinaisia hedelmällisyyshoitoja karjassa on tarvittu varsin vähän.
Siemennyksiä poikimista kohden on 1,3 ja lehmien poikimaväli on liki päivälleen vuosi, 363 vuorokautta. Keskipoikimakerta on 2,6, vaikka tuotannon laajentumisen jäljiltä noin kolmasosa karjasta on vielä ensikoita. Hiehot poikivat 24,2 kuukauden iässä.
Ensikoiden vastapainona karjassa on satatonnarin titteliä lähestyvä Inkivääri, joka ei ole pitkän uransa aikana juuri sairastellut, poikimiset ovat menneet ilman halvaantumisia ja lypsykaudet tervein utarein. Inkiväärin jälkeläisiä lypsää karjassa jo monessa polvessa. Lisäksi karjassa on toistakymmentä yli seitsemän kertaa poikinutta.
Utareterveys on pysynyt hyvänä myös uudessa navetassa. Kuivikkeena on separoitu kuivajae, minkä käytössä Junnot kertovat olleen opettelemista.
”Kun aloimme käyttää sitä, ei kotimaista tietoa juuri ollut tarjolla ja toimivat käytännöt on pitänyt miettiä itse”, Jari Junno sanoo.
Kuivajae jaetaan parsiin kerran viikossa ja sitä vedetään etuosasta parren takaosaan päivittäin. Kerralla jaettava määrä on tarkka, jotta kuiviketta on sopivasti. Jos kuiviketta on liian vähän, se ei riitä viikoksi. Jos sitä taas on liikaa, alkaa se lämmetä.
”Kuivitus toimii hyvin ja utareterveys on hyvä. Utaretulehduksia aiheuttavat bakteerit ovat samoja kuin aiemmin turpeella, eikä esimerkiksi klebsiellaa ole ilmennyt”, Jari Junno jatkaa.
<h3>Maidon erottelu vakuutti</h3>
Uuteen navettaan valittiin lypsäjiksi neljä GEA:n lypsyrobottia ja valinta on osoittautunut odotusten mukaiseksi. GEA valikoitui robottimerkiksi useasta syystä, joista tärkein oli neljänneskohtainen lypsy myös maidon erottelun osalta.
”Viivan alle jäävä summa ratkaisee. Meiltä menee meijeriin yli 99 prosenttia lypsetystä maidosta, kun maidot voi erotella neljänneskohtaisesti ja viemäriin menee vain meijeriin kelpaamaton maito”, Jari Junno sanoo.
Erottelumaidot ohjataan erilliseen viemäriin, jotta lietteeseen ei päädy antibioottimaitoja. Tärkein syy ei ollut lannan separointi kuivikkeeksi, vaan mahdollisuus tehdä lietteestä biokaasua.
Anu Junno arvostaa GEA:n käsivarsien käsin kiinnitysominaisuutta, mikä on erityisesti hiehojen ensilypsyissä tärkeä ominaisuus. Valintaa puolsi myös mahdollisuus ulottaa sama kiimanseurantajärjestelmä sekä uuteen navettaan että entiseen, nyt hiehojen käytössä olevaan navettaan. Robotin kaikkia toimintoja voi käyttää sovelluksen kautta.
”Lypsyjä voi hoitaa vaikka Norjasta käsin, laskea lehmän lypsylle tai lypsyltä pois puhelimen näytöltä kenenkään menemättä paikalle”, Jari Junno kertoo.
Junnot pitävät robotin kuluja kohtuullisina ja harvoin tarvittu huolto on ollut helposti saavutettavissa. Jari Junnon arvion mukaan yhdeksän vikaa kymmenestä voidaan korjata etänä yhdessä huollon päivystäjän kanssa. Isäntäväen lisäksi tilalla on töissä neljä palkattua työntekijää. Navetalla on kaksi karjanhoitajaa, kolmas hoitaa seosrehun teon ja jakamisen sekä tekee tilan muita konetöitä. Neljäs työntekijä tekee konetöitä ja hoitaa koneenkorjaukset. Perheen lapset, 22-vuotias esikoinen ja 20-vuotiaat kaksoset ovat kesätyöntekijöinä tarpeen ja halujensa mukaan.
Teksti ja kuvat: Eeva-Kaisa Pulkka. Juttu on julkaistu aiemmin Faba-lehdessä 3/2024

Oletko harkinnut vasikoiden pidempää vierihoitoa, mutta se on tuntunut hankalalta toteuttaa? Tai kaipaisitko lisätietoa, miten vierihoito kannattaa toteuttaa?
Seuraavassa Faban webinaarissa maatalousyrittäjä Satu Sillanpää-Porre ja väitöskirjatutkija Mikaela Mughal Lukesta keskustelevat mm. siitä mitä vasikoiden pitkällä vierihoidolla tarkoitetaan, miten sitä voi toteuttaa, millaisia muutoksia se vaatii navettaan ja työrutiineihin. Ja totta kai jutellaan myös pitkän vierihoidon eduista ja haasteista. Ja käymme myös pikaisella online-vierailulla Porre oy:n navetassa, kurkkaamassa vierihoito-osastoa.
Tule mukaan kaikille avoimeen ja maksuttomaan webinaariin 3.10. klo 11:00. 
<a href="https://urly.fi/3BLa" target="_blank" rel="noopener">Liity webinaariin tästä.</a>

Askarruttavatko Faban digipalvelut? Haluatko oppia hyödyntämään erilaisia digipalveluja Minun Maatilassani paremmin karjasi kehittämisessä?
Nyt voit varata digipalveluiden etäneuvonta-ajan Faban asiantuntijan kanssa. Neuvontaa on tarjolla sekä lypsy- että emolehmätiloille.
Valitse itsellesi sopiva aika, niin saat henkilökohtaista ja räätälöityä neuvontaa juuri sinun tarpeisiisi. Neuvonnan aiheena voivat olla esimerkiksi lypsykarjan jalostukseen tai hedelmällisyyteen liittyvät digipalvelut tai emolehmätilan digipalvelut. Neuvonta toteutetaan etäyhteydellä Teamsin välityksellä. Neuvontaa on saatavilla myös ruotsiksi.
Neuvontaan on mahdollista hyödyntää Neuvo-rahaa, jolloin neuvonta on hyvin edullista, maksat vain alv:n. Faban asiantuntija hoitaa Neuvo-rahan hakemisen. Lisätietoja Neuvo-rahasta <a href="https://faba.fi/fi/neuvoraha">löydät täältä.</a>
Varaa oma neuvonta-aikasi <a href="https://q.surveypal.com/Digipalveluneuvonta-2024-D7EfSkld-5wgejme">tämän linkin kautta.</a>
Ruotsinkieliseen digineuvontaan pääset varaamaan ajan <a href="https://q.surveypal.com/Digipalveluneuvonta-2024-swe">tästä linkistä.</a>

CalfExpertin avulla huolehditaan ryhmäkarsinoissa kasvatettavien vasikoiden yksilöllinen ruokinta helposti ja kätevästi. Yhdessä juottoyksikön kanssa CalfExpert juottaa vasikat tehokkaasti.
CalfExpert tuottaa myös hyödyllistä tietoa kasvun seuraamiseksi. Ruokinnan onnistumista on kätevää seurata ja tehdä tarvittaessa nopeasti muutoksia siihen.
Yhdellä CalfExpert-juottoautomaatilla sekä neljällä juottoyksiköllä voidaan juottaa jopa 120 vasikkaa.
Lue CalfExpertistä <a href="https://faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/vasikoiden-hoito/juottoautomaatit">täältä.</a>
Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous <a href="https://faba.fi/fi/yhteystiedot#tekninen-myyja">teknisiltä myyjiltämme</a>
&nbsp;

<div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs">Emokarjan eläinvalinnoissa on tärkeä huomioida eläimen jalostusarvot, mutta tiesitkö, että arvosteluvarmuuden huomioiminen on yhtä tärkeää? Kuuntele 19.9.2024 pidetyn webinaarin tallenne. Webinaarissa Faban tutkimusagronomi Jukka Pösö kertoo mitä arvosteluvarmuudella tarkoitetaan ja miten se kuuluu huomioida omissa eläinvalinnoissa.</div>
<div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s"></div>

Tuure Puutio ja Matti Niemelä pitävät Lohtajalla Kokkolassa 65 lehmän robottinavettaa. Yhteisnavetan toiminnassa tuli kesällä täyteen 25 vuotta. Molemmilla yrittäjillä oli sitä ennen omat karjansa, jotka yhdistettiin navetan valmistuttua 1999. <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/jalostus/lypsykarjasonnit/jalostussuunnittelu/">Jalostuksen suunnittelun</a> hoitaa Faban eläinaineksen asiantuntija Elina Liedes. Nykyisistä lehmistä noin 50 on holsteineja, loput ovat ayrshirejä. Lisäksi kasvatetaan oma nuorkarja. Yhteisnavetan aloittaessa rotujen osuudet olivat tasaiset mutta holstein on vaivihkaa vedinrakenteen ja sopivan koon takia yleistynyt karjassa. Pelloilla viljellään nurmisäilörehua ja ohraa, yhteensä hieman yli 100 ha edestä
Tilan karjanhoidossa ja ruokinnassa teknologialla on tärkeä rooli. Lypsy on hoitunut nyt 12 vuoden ajan lypsyrobotilla. Väkirehuja annetaan lehmien tarpeen mukaan erikseen kioskeilta, minkä lisäksi tilalla on käytössä GEAn automaattinen seosrehuruokkija. Tilan apereseptiin kuuluu nurmisäilörehua, ohraa, rypsiä ja rankkia, etanolin tuotannon sivutuotetta. Teknologian käytöllä on työnsäästön lisäksi omat erilliset etunsa. Ruokintarobotti jakaa appeen 10 kertaa vuorokaudessa, minkä tilalla on huomattu parantavan lehmien käyntiä robotilla.
<h3>Monipuoliset ominaisuudet ja hyvä vaihtotarjous käänsivät valinnan Nedapiin</h3>
Viime vuoden marraskuun alussa tilalla alkoi karjanseurannan työkalujen osalta uusi aikakausi, kun <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/nedap-karjanseuranta/">Nedapin karjanseurantajärjestelmä</a> otettiin käyttöön. Niemelä ja Puutio pitävät karjanseurantajärjestelmää erittäin tärkeänä tuotannon hallinnassa. Kun vanhan kiimantarkkailujärjestelmän toiminta alkoi akkujen vanhetessa reistailemaan, oli selvää, että uusi järjestelmä hankitaan tilalle.
Investointi tiedettiin taloudellisessa mielessä tärkeäksi ja hyvän järjestelmän saamiseksi Puutio ja Niemelä päätyivät kilpailuttamaan useita eri tuotteita. Valinta kohdistui Nedap-järjestelmään sen monipuolisten ominaisuuksien ja Faban tarjoaman vanhojen pantojen hyvityksen vuoksi. Vaihtotarjous teki hankinnasta edullisen.
Tila valitsi järjestelmään kiimantarkkailun, märehtimisen ja syömisen seurannan. Vaikka järjestelmä on monipuolinen, käyttö on osoittautunut jo asennuksesta lähtien yksinkertaiseksi ja suoraviivaiseksi. Puution ja Niemelän kokemuksien mukaan Nedap näyttää kiimat luotettavasti. Erityisesti seminologien tilauksien takia optimaalisen siemennysajankohdan tietäminen on välttämätöntä. Vaikka uusi karjanseurantajärjestelmä onkin tarkka, Niemelä ja Puutio korostavat, että karjanpitäjä viime kädessä itse arvioi minä päivänä siemennys johtaisi todennäköisimmin tiineyteen. Ilman luotettavaa tekniikkaa tämä olisi kuitenkin hyvin hankalaa.
<h3>Monipuolinen järjestelmä on yksinkertainen käyttää</h3>
Tilalliset kiittelevät erityisesti sitä, ettei Nedapin seuranta rajoitu vain kiimoihin vaan että myös märehtimistä ja syöntiä voidaan seurata. Järjestelmä näyttää tarkasti ja eläinkohtaisesti ajanjaksot, jolloin lehmä märehtii, syö tai on epäaktiivinen. Kun tiedetään pienetkin muutokset eläimen aktiivisuudessa, voidaan reagoida kokonaisuutena helposti ja nopeasti mm. ruokinnallisiin ongelmiin. Tämä on tärkeää, sillä vaikka tilalla mm. tiheän appeen jakovälin ansiosta on vain vähän ruokintaperäisiä ongelmia, voi poikkeustilanteissa ongelmat huomaamatta kasvaa suuriksi ennen kuin ne alkavat päällepäin näkyä.
Nedapin syönninseurannan tarkkuus tuli Puution ja Niemelän mukaan huomattua heti, kun ruokintarobotti kerran menneenä kesänä oli vähän aikaa poissa pelistä. Kun käytössä on sekä märehtimisen ja että syönnin seuranta, muutokset eläinten käyttäytymisessä tulevat ilmi nopeammin kuin jos vain syöntiä seurattaisiin. Kokonaisuudessaan Niemelä ja Puutio pitävät Nedapin järjestelmää monipuolisena ja tarkkana sekä arvostavat siinä erityisesti terveyden seurantaa. Jos lehmä on normaalia aikaa kauemmin epäaktiivinen, järjestelmä ilmoittaa tästä heti.
<div id="attachment_391740" style="width: 810px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-391740" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-391740" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/09/Puutio_Niemela_toimisto.png" alt="" width="800" height="599" />Nedapia on helppo käyttää kännykästäkin, mutta Puutio ja Niemelä seuraavat kiireellisimpiä ilmoituksia lukuunottamatta järjestelmän tietoja navetan toimistolla, jossa näkymä on aina auki.</div>
Käyttöliittymää on mahdollista seurata myös kännykältä mutta aivan kiireellisempiä asioita lukuun ottamatta tilalliset seuraavat laitteiston ilmoituksia navetan toimistohuoneeseen asennetulta erilliseltä näytöltä. Kun ohjelmiston etusivu on siinä koko ajan näkyvissä, kokonaiskuvan ja huomiota vaativien asioiden seuraaminen on todella nopeaa. Puutio ja Niemelä korostavat, että on tärkeää saada kokonaiskuva ja siemennettävät helposti selville. Kätevää on myös, että pääosin tiedot siirtyvät laitteistosta suoraan Minun Maatilaani -ohjelmistoon.
Puutio ja Niemelä suosittelevat Nedap-karjanseurantajärjestelmää myös muille karjanomistajille. Nedapin vahvuudet ovat tarkka kiimanseuranta, sekä syömisen että terveyden reaaliaikainen seuranta. Järjestelmä on nykyaikaisessa karjataloudessa käytännössä välttämätön ja korvaa yhden henkilön työpanoksen, jos ajatellaan, että karjanseurantajärjestelmän kaikki tehtävät tulisi hoitaa samalla tarkkuudella ympärivuotisesti ihmisen työpanoksella.
Kysy vaihtotarjousta oman karjanseurantalaitteistosi päivittämisestä Nedapiin Faban teknisiltä myyjiltä. Yhteystiedot <a href="https://faba.fi/fi/yhteystiedot#tekninen-myyja">TÄÄLLÄ.</a>
<a href="https://faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/nedap-karjanseuranta">Lisätietoa Nedapista.</a>

Verkkokaupassamme voi nyt tehdä käytetyimmistä kulutustarvikkeista, kuten täydennysrehuista, käsineistä ja pistoletinsuojista kestotilauksen. Kestotilauksella varmistat, että jatkuvasti käytettävät tarvikkeet eivät pääse koskaan loppumaan. Kestotilaus tehdään kerran ja samalla valitaan toimitusväli tuleville tilauksille. Kestotilaukseen on myös helppo tehdä muutoksia Oman tilin kohdasta Kestotilaukset. Toisesta toimituksesta eteenpäin kestotilattavista tuotteista saa myös 5 % alennuksen. Tieto kestotilausmahdollisuudesta näkyy tuotteiden tuotekortilla.

Lihakarjan jalostusarvostelussa on havaittu virhe, jonka vuoksi päivitämme uudet indeksit Faban tietokantaan ylimääräisen kerran maanantaina 9.9.2024. Virhe on valitettava ja se on seurausta tilanteesta, jossa Tanskasta saadusta genomidatasta on puuttunut osa genomitiedoista.
Syksyn arvostelut tapahtuvat normaalissa aikataulussa, josta löytyy lisää tietoa <a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/01/Genomitulokset_Lihakarja_Aikataulu_2024_v2.pdf">Faban kotisivuilta täältä. </a>
Lisätietoja voi kysyä Kaisa Sirkolta, puh. 0400-614084, <a href="mailto:kaisa.sirkko@faba.fi">kaisa.sirkko@faba.fi</a>

Sinikielitautia todettu Tanskassa – VikingGenetics aloittanut testaukset

Ajankohtaista

Kategoriat

Arkisto