Terveet sorkat kannattelevat tuottavaa lehmää

Suunnitelmallinen jalostus, sopivat olosuhteet, tasapainoinen ruokinta, makuumukavuus sekä oikea-aikainen sorkkahoito ovat hyvän sorkkaterveyden perusta.

Ontuminen on yksi yleisimpiä terveydellisiä haasteita lypsylehmillä. Se viestii kivusta ja on todellinen hyvinvointiongelma. Saaliseläimenä lehmä pyrkii piilottamaan kipunsa mahdollisimman kauan. Ontuvan eläimen on vaikea mennä makuulle ja nousta ylös. Siksi se usein seisoo tai makaa enemmän kuin lajitoverinsa ja käy harvemmin syömässä ja lypsyllä. Tuotos vähenee. Onkin opeteltava tunnistamaan ontuvat eläimet varhain. Nopea hoito johtaa nopeampaan paranemiseen. Tilan kannattaa hankkia oma sorkkateline sairassorkkahoitoa varten.

Sorkkasairauksia on monia, mutta ne voidaan karkeasti jakaa tarttuviin sorkkasairauksiin ja sorkkasarveisen vaurioihin. Varsinkin sorkkasarveisen vauriot, kuten valkoviivan repeämät ja anturahaavaumat jättävät pysyviä muutoksia sorkan rakenteeseen ja uusivat helposti. Tällaiset lehmät tarvitsevat tihennettyä sorkkahoitoa, ja ne voidaan silti joutua poistamaan karjasta ennenaikaisesti. Turha seisoskelu ja liukkaus altistavat sorkkasarveisen vaurioille. Tarttuvista sorkkasairauksista tutuimmat ovat ajotulehdus ja sorkka-alueen ihotulehdus eli DD. Ne voivat kulkeutua karjaan eläinostojen mukana, joten ETT:n terveystodistusten käyttö on ehdottoman tärkeää. Suurimmat riskit tarttuvien sorkkasairauksien suhteen ovat kuitenkin navettaolosuhteissa. Huono ilmavaihto, kosteus ja lantaisuus ärsyttävät ihoa ja kaikenlainen stressi vähentää vastustuskykyä.

Sorkkaterveyden merkityksen voi tiivistää yhteen lauseeseen: Terveet sorkat kannattelevat tuottavaa lehmää!

Teksti:
Hertta Pirkkalainen
tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri
asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Kuva: Faban arkisto, kuvituskuva