Tutkija Terhi Mehtiö Luonnonvarakeskuksesta avaa naudanjalostuksen ja eläinten hyvinvoinnin yhteyttä. Miten jalostuksen avulla voidaan vaikuttaa eläinten hyvinvointiin, on mielenkiintoinen kokonaisuus? Aihe on juuri nyt myös hyvin ajankohtainen, sillä eläinsuojelulakia on uudistettu jo pitkään ja uusi eläinten hyvinvointilaki on nyt syyskuussa 2022 tulossa viimein eduskunnan käsittelyyn.

Webinaarit

Langaton ja kevyt, vain 850 g painava, suureläinpraktiikkaan tarkoitettu, Easi-Scan Go -ultraäänilaite kulkee helposti mukana! Laite on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Vesitiivinä se on myös helppo pestä, mikä parantaa bioturvallisuutta. Easi-Scan Go voidaan yhdistää kolmeen älylaitteeseen tai otsalla oleviin laseihin. Kuvanlaatu on erinomainen ja kuville on tallennusmahdollisuus. Onko tämä ultra, jollaista olet etsinyt? Kannattaa lukaista Eläinlääkäripäivien tarjous!
&nbsp;
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/11/Emovet_ultratarjouksetA4_Ellpaivat.pdf">Eläinlääkäripäivien ultratarjous</a>

Sonnista VH ColtRC (kantakirjanumero 60477) on raportoitu syntyneen epämuodostuneita vasikoita. Tähän mennessä kolmesta epämuodostuneesta vasikasta on ilmoitettu Tanskassa. Vasikat ovat olleet pieniä, ruumiistaan epämuodostuneita ja jaloistaan lyhyitä ja kompakteja, ns. kääpiökasvuisia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että VH ColtRC kantaa dominanttia mutaatiota nimeltään bulldog syndrooma.
Tämä versio kyseisestä syndroomasta on spontaani mutaatio sukusoluissa (siittiöissä) ja tätä kutsutaan sukusolumosaikismiksi. Tässä geneettinen mutaatio on vain osassa sukusoluja. Vain sonnin VH ColtRC oletetaan kantavan tätä mutaatiota, sillä mutaation oletetaan tapahtuneen sonnin ollessa vielä alkion kehitystasolla.
VH ColtRC-sonnin jälkeläisistä vain hyvin pienen osuuden odotetaan syntyvän epämuodostuneina, sillä pieni osuus siittiöistä kantaa tätä mutaatiota. Suurin osa näistä mutaation saaneista sukusoluista ei tuota alkiota.
VikingGenetics on lopettanut sonnin myynnin ja suosittelee, että sonnin annokset tuhotaan eikä sonnia käytetä siemennyksissä.
Jo syntyneet ja terveet VH ColtRC-sonnin jälkeläiset eivät kanna mutaatiota ja niitä voi käyttää jalostukseen aivan normaalisti.
VikingGenetics ja rotumanageri Hanna Driscoll vastaavat mielellään esiin tuleviin kysymyksiin.

Marraskuun tuulet puhaltavat Faban tarvikeverkkokaupassa rajuna poistomyyntinä. Tarjolla lähes 200 tuotetta, joista osassa jopa 50 % alennus. Poistamme tuotteet verkkokauppamyynnistä, joten nyt kannattaa penkoa ’Poistomyynti’-tuotteita ja tehdä löytöjä.
Poistomyynti tehdään <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/post/2024/10/faban-tarvikekaupan-selkeyttaminen/" target="_blank" rel="noopener">Faban tarvikeliiketoimintojen uudelleenjärjestelyn vuoksi</a>. Poistomyyntihinnat ovat voimassa niin kauan, kun tavaraa on varastossa. Tarjoukset koskevat vain Poistomyynti-tuoteryhmässä olevia tuotteita ja voimassa olevat alennetut myyntihinnat on merkitty tuotteisiin.
<a href="https://faba.fi/fi/poistomyynti">Pengo poistomyyntituotteita tästä!</a>

Karjanomistajilla on saatavilla paljon järjestelmien keräämää tietoa eläinvalintoja varten. Tällä hetkellä 60 % suomalaisesta maidosta lypsetään robotilta, jolta saataviin tunnuslukuihin vaikuttaa eläinten erilaiset ominaisuudet. Jos lypsyrobotteja on useampia, niiden välisten erojen seuranta on tärkeää. Taustalla voi olla mm. erilaiset eläinliikenteen järjestelyt tai epätasainen eläinmäärä eri roboteilla. Robottitiedosta saadaan tämän hetken tilanne, mutta tilan eläinaineksen kehittämisen tärkein vaihe on seuraavan eläinsukupolven suunnittelu.
<h3>Tärkeimpiä robotilta saatavia, jalostuksessa hyödynnettäviä tunnuslukuja:</h3>
<ul>
<li>maidon virtausnopeus; lypsetty maitomäärä ja lypsyyn kulunut aika, jota voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota lypsettävyyteen</li>
<li>maidon keruuvirtaus: robotilla käytettyyn aikaan vaikuttavat eläimen luonne, lypsynopeus ja utarerakenne</li>
<li>onnistuneiden ja epäonnistuneiden lypsykertojen suhde: tähän vaikuttavat luonne ja eläimen utarerakenne. Utarerakenteessa tärkeitä ovat utareen tasapaino, vetimien pituus- ja paksuus sekä vedinsijainti</li>
<li>maidon solupitoisuus: vaikuta valitsemalla sonneja ja lehmiä, joiden utareterveysindeksit ja solupitoisuus ovat keskiarvon yläpuolella</li>
<li>ohikulkujen määrä eli lypsyhalukkuus: näihin tekijöihin vaikuttaa eläimen luonne, jalkarakenne ja koko</li>
<li>lypsykerrat/eläin/vrk (≥2): hyvä luonteiset ja jalkarakenteeltaan hyvät eläimet liikkuvat hyvin ja käyvät usein lypsyllä</li>
</ul>
<h3>Seuraavan sukupolven suunnittelussa tieto on myös valttia</h3>
Valitsemalla oikean lehmän ja yhdistämällä sen haluttuja ominaisuuksia kehittävään sonniin, saat kehitettyä karjan seuraavaa sukupolvea. Käytä apuna jalostus- ja genomiarvoja, jotta voit valita oikeat eläimet jalostukseen ja pitoon tai poistoon. Korjaavissa parituksissa huomioidaan halutut indeksirajat kaikille ominaisuuksille. Pidä huolta sukusiitoksesta, sillä se laskee elinvoimaisuutta. Suunnittele eläinvirrat huolella, jotta poikimiset ovat tasaisia ja lehmävasikoiden määrä on optimaalinen. Huolehdi myös hedelmällisyydestä: oikea poikimaväli ja tyhjäkauden pituus sekä hiehojen oikea poikimaikä tuovat selviä euroja! Jalostussuunnitelma, indeksit ja hedelmällisyystiedot ovat tallessa ja nähtävissä mm.fi palvelussa. Eläinvirtaennusteen saat asiantuntijaltasi.

Määrätietoisella ja pitkäjänteisellä jalostustyöllä parannetaan suomalaista lypsykarjaa ja karjatilojen menestymistä. Jalostuksen avulla nostetaan eläinten perinnöllistä tasoa ja saadaan entistä tuottavampia, terveempiä ja kestävämpiä lehmiä.
Faballa on pitkä perinne suomalaisten karjankasvattajien työn palkitsemisessa. Jalostuskilpailulla halutaan edistää ja kannustaa karjankasvattajien jalostustyötä. Jalostuskilpailuilla on korkea arvostus karjaväen keskuudessa.
Jalostuskilpailujen arvostelukriteerinä oleva NTM (Nordic Total Merit) on kokonaisjalostusarvo, jossa on mukana kaikki suomalaiselle lypsykarjalle taloudellisesti tärkeät ominaisuudet. NTM on suomalaisissa lypsykarjoissa keskeinen työväline eläinvalintoja tehtäessä. Kilpailujen tulokset perustuvat elokuussa julkaistuun jalostusarvosteluun. Jalostuskilpailut järjestettiin karja- että eläintasolla roduittain.
Parhaat karjat roduittain:
<ul>
<li>Ayrshire: Luonnonvarakeskus, Jokioinen</li>
<li>Holstein: Kati ja Ari Luukkonen, Sonkajärvi</li>
<li>Suomenkarja: Ulla ja Seppo Riihimäki, Lammi</li>
</ul>
Parhaat genomitestatut naaraat roduittain:
<ul>
<li>Ayrshire: Yanna, Sten Hansson, Kokkola</li>
<li>Holstein: Yhdysvallat, Mty Tulimaito, Virrat</li>
<li>Jersey: L.Fina 2, Lasen Mikael/Viking Genetics Finland Oy, Pedersöre</li>
</ul>
Lisäksi kokonaisvaltaisesta osallistumisesta pohjoismaiseen lypsyrotujen jalostustyöhön huomioitiin VikingGeneticsin Herd of the year –palkinnolla Maitotiimi ay Savitaipaleelta.
Faba palkitsi myös yhteistyössä ProAgria Tuotosseurannan kanssa vuoden 2023 tuotosseurantavuoden parhaan karjan rasva- ja valkuaiskilojen perusteella Hannu Peltolan ja Tuomo Kanasen Muuramesta. Heidän karjansa tuotos oli 1 128 kg.
Tänä vuonna palkinnot jaettiin voittajille VikingGeneticsin Hollolan hiehoasemalla järjestetyssä jalostusjuhlassa 31.10.2024. Muut sijoittuneet saavat kunniakirjat maakunnallisen karjakerhon tilaisuudessa tai suoraan postitse.
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/10/2024-Lypsykarjan-Jalostuskilpailujen-tulokset-Hollola-31102024.pdf">Jalostuskilpailujen tulokset 2024</a>
Lisätietoja:
Tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén, p. 0400 614 074, pirkko.tauren@faba.fi

Ruokavirastossa on käynnistynyt EU-rahoitteinen OH4Surveillance-hanke, jonka tavoitteena on kehittää tautien havaitsemista ja seurantajärjestelmää Suomessa. Yhtenä patogeenina projektissa on Q-kuumetta aiheuttava Coxiella burnetii -bakteeri, jonka esiintyvyyttä hankkeessa selvitetään märehtijöillä Suomessa.
Ruokavirastoon pyydetään lähettämään märehtijöiden (nauta, lammas, vuohi) abortoituneita sikiöitä tai täysiaikaisia, kuolleena syntyneitä eläimiä maksuttomaan luomisen syyn selvitykseen. Näytteiden tutkimus on maksutonta hankkeen aikana.
Näytteiden lähetys Postin Express-paketilla (alle 25 kg paketit) lähimpään Ruokaviraston toimipaikkaan (Helsinki, Kuopio, Oulu, Seinäjoki) on eläimen omistajalle maksutonta. Näytteen voi myös toimittaa itse lähimpään Ruokaviraston toimipaikkaan tai erilliseen kylmäkonttiin (Iisalmi, Joensuu, Loimaa). Samassa paketissa lähetetään mahdollisuuksien mukaan yksilömaitonäyte luoneesta emosta (ei ternimaitoa).
Luomistutkimuksen tulokset raportoidaan eläimen omistajalle normaalisti. Hankkeen tuloksia käytetään tautien seurantajärjestelmän kehittämiseen ja Q-kuumeen kartoitukseen Suomessa osana EU-rahoitteista hanketta. Yksilöiviä tietoja näytteistä ei raportoida. Lisätietoja aiheesta alla.
<a href="https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/tutkimus/oh4s/oh4surveillance-hanke_naudat_2_fi.pdf">Tietopaketti hankkeesta ja näytteistä</a>
<a href="https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tieteellinen-tutkimus/tutkimushankkeet/kaynnissa/ihmisten-elainten-ja-kasvien-terveys-ja-hyvinvointi/elainten-vaikutus-ihmisten-terveyteen/oh4surveillance/sikionaytteiden-lahetysohjeet/">Näytteiden lähetysohjeita</a>
<a href="https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tieteellinen-tutkimus/tutkimushankkeet/kaynnissa/ihmisten-elainten-ja-kasvien-terveys-ja-hyvinvointi/elainten-vaikutus-ihmisten-terveyteen/oh4surveillance/">Yleistä hankkeesta</a>

Hyvitämme vuoden 2024 aikana neljä kertaa bonusta tilan ostoista. Tämän vuoden kolmannen kvartaalin bonuskertymät on laskettu ja yhteensä asiakkaille hyvitettävää bonusta kertyi 114.000 euroa! 
Asiakaskohtaiset bonushyvitykset näkyvät lokakuun laskuilla, jotka tulevat asiakkaille marraskuun alussa. Tilan bonusmäärän voi tarkistaa Minun Maatilastani ja hyvitys näkyy laskussa.
Asiakasbonus on 1-5 % ja se määräytyy kumppanuussopimuksen ja karjatunnuskohtaisten laskutustietojen perusteella. Ostohyvitystä kerryttää jalostuksen, siemenen ja siemennyspalvelujen kumppanuussopimuksen mukaiset ostot. Ostokertymä lasketaan arvonlisäverottomasta laskutusmäärästä. Tilan vuosineljännesostot määrittävät bonustason. Bonuksen minimihyvitys on 10 euroa ja hyvitys vähennetään meijerilaskutuksen loppusummasta tai tilitetään suoraan asiakkaalle.

Suomalaisen ruoan tuottaminen on tärkeä asia huoltovarmuuden varmistamisessa. Eläinten hyvinvoinnin varmistaminen on merkittävässä roolissa nautatiloilla ja sen merkitys tulee jatkossa korostumaan. Kuuntele Emovetin terveydenhuoltoeläinlääkäri Iris Kaimion ja maatalousyrittäjä Sari Rouvisen keskustelu puhtaan suomalaisen ruoan tuottamisesta ja eläinten hyvinvoinnista. Keskustelua vetää Hanna Räsänen.
<iframe loading="lazy" title="My new video project_4" src="https://player.vimeo.com/video/1023307457?dnt=1&amp;app_id=122963" width="500" height="281" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write"></iframe>

17.–19.10. järjestettävät MaatalousKonemessut lähestyvät &#8211; myös Faban ja F Tekniikan messuosasto (3g11) täyttyy mielenkiintoisista koneista ja laitteista.
Faban osastolla esitellemme
<ul>
<li>Klaux Titanium Pro -sorkanhoitoteline</li>
<li>AutoHoofClean sorkkakylpymatto</li>
<li>AgriCow karjaharjat</li>
<li>Nedap karjanseurantajärjestelmä</li>
<li>H&amp;L MilkTaxi &#8211; vasikoiden juottovaunu</li>
<li>H&amp;L Calf Expert vasikoiden juottoautomaatti</li>
<li>H&amp;L CalfBuggy</li>
</ul>
Tarvikkeiden ohella esittelemme osastollamme palveluistamme lämpökamerakuvausta, ultrausta sekä eläinvirtaennustetta. Ja tottakai tarjolla on Faban monipuolinen siemenvalikoima jo tuttuna tapahtumatarjouksena!
F Tekniikan osastolla esittelemme
<ul>
<li>GEAn R9500 lypsyrobotti</li>
<li>GEAn lantarikastimen toimintperiaatetta</li>
<li>Faro rehuntyöntörobotti</li>
<li>Enro lantarobotti</li>
<li>Royal de Boerin puhaltimet</li>
<li>HATO Rudax valaistusjärjestelmä</li>
</ul>
Tervetuloa osastollemme 3g11 Helsingin Messukeskuksen halliin 3. Asiantuntijamme ovat paikalla jokaisena messupäivänä ( to ja pe klo 9-17 ja la 9-16).
Pysy kuulolla, sillä messuviikolla kerromme kannattavista messutarjouksistamme!

Kuuntele torstaina 10.10.2024 pidetyn webinaarin tallenne.  Aiheena on hiehojen valinta emokarjaan. Puhujana on maatalousyrittäjä, kokenut emolehmäkasvattaja ja tutkija Maiju Pesonen Suomen Agnusyhdistyksestä. – Uudistushiehon kasvattaminen on aina riskialtis investointi. Emolehmätuottaja lataa usein seuraavan polven tulevaksi emoksi valittuun nuoreen eläimeen lukuisia odotuksia. Toivotaan pitkäikäistä, helppohoitoista emoa. Ensimmäiset odotukset todentuvat tiineystarkastuksen yhteyteen. Seuraavat, kun uudistushieho poikii ensimmäisen kerran. Uudistushiehon tulisi hoitaa vasikkansa moitteettomasti ja vielä tiinehtyä ajallaan toista poikimistaan varten. Uudistushiehon kasvatuksen punainen lanka tulisi olla selkeä ajatus siitä, minkälainen emo toimii omassa tilaolosuhteessa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Webinaarissa käydään läpi, mm. uudistushiehon valinnassa ja kasvatuksessa huomioon otettavia seikkoja, avaa Maiju Pesonen webinaarin sisältöä.

Naudanjalostus ja eläinten hyvinvointi

Ajankohtaista

Kategoriat

Arkisto