Menestystarinat

Ala-Fossin tilalla yhteistyöllä kohti unelmia

Julkaistu 22.9.2022

Yli-Kauppilan tilan eli tutummin Ala-Fossin maatalousyhtymän historia on pitkä, sillä se on ollut suvulla jo vuodesta 1546 lähtien. Tilaa pyörittävät 15. sukupolvessa tänä päivänä kaksoisveljet Kalle ja Olli Fält sekä heidän serkkunsa Fanni Ala-Fossi ja Antti Penttilä. Tila työllistää lisäksi 4 kokoaikaista ja 4 HTV osa-aikatyöntekijää.

Tilaa on kehitetty vuosien saatossa jatkuvasti. Viimeisin laajennus on tehty 2019, jolloin lehmämäärää kasvatettiin 130 lehmästä reiluun 310 lehmään. Lehmille ja pikkuvasikoille rakennettiin täysin uudet tilat ja kalanruotoasemalypsystä siirryttiin karusellilypsyyn. Lehmien vanha navetta siirtyi laajennuksen myötä hiehojen ja juottovasikoiden kasvatuskäyttöön. Tänä päivänä sonneista 80 % kasvatetaan itse, liharisteytyslehmävasikat ja 20 % sonnivasikoista menevät kasvamaan lähistöllä sijaitsevalle lihankasvattajalle.

Selkeät vastuualueet ja työpaikka jokaiselle tilan väestä

Ala-Fossin tilalla vallitsee vahva yhteistyönhenki koko porukan kesken. Vuonna 2015 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin Tiina Fält ja Anu Penttilä jatkoivat työntekijöinä ja Jaakko ja Juha Ala-Fossi siirtyivät eläkkeelle osallistuen silti päivittäin tilan töihin. Nuoripolvi otti tilasta vetovastuun. Tilan toiminnan laajentaminen oli selvää sukupolvenvaihdoksen myötä, sillä haluttiin, että tila työllistää vähintään jokaisen omasta väestä. ”Laajentaminen tuntui myös luontevalta, koska on opittu pienestä pitäen jo yli 100 lehmän karjan arkeen”, Kalle ja Olli summaavat.

Tilan luottotyöntekijä Jani Sivunen on kasvanut myös lapsesta mukaan Ala-Fossin tiimiin ja vastaa nykyisin Anun kanssa navetasta ja sen operatiivisesta johtamispuolesta. Jani vastaa myös pääkarjakkona Vacca Oy:n karjasta. Fannin vastuulla ovat pääosin iltanavetat ja yleisjuttujen hoitaminen. Kallen vastuulla ovat separointi, kuivitus ja talousasiat. Olli vastaa lypsykarusellin toiminnasta ja peltoviljelyn suunnittelusta. Antti vastaa ruokinnasta ja Tiinan vastuulla ovat kirjanpito ja työntekijöiden muonitus.

36-paikkainen lypsykaruselli oli luonteva valinta laajennusprojektin alusta lähtien

Hyvällä suunnittelulla perusta toimivalle navetalle

Investointeja varten Kalle ja Olli kävivät opiskeluaikoina hakemassa maailmalta oppeja tehden opintojensa harjoitteluja Kanadassa ja Ruotsissa. Lisäksi ulkomailta on haettu oppeja mm. Jouni Pitkärannan reissujen ja Gordie Jonesin avustuksella. Suomessakin tilan väki kiersi useita kymmeniä navettoja, ennen kuin he päättivät, millainen uusi navetta rakennetaan.

Laajentamisen polku ei ollut kuitenkaan niin selkeä, kuin aluksi oli ajateltu. Vuoden 2015 marraskuussa lehmänavetta kärsi tulipalosta ja lehmille jouduttiin ottamaan lisää tilaa läheisestä kärrykatoksesta. Ympäristöluvan ollessa vireillä tuli Ala-Fosseille lisäksi tilaisuus solmia yhteistyösopimus lähellä olevasta Ilmajoen opetusmaatilasta. Ala-Fossin maatalousyhtymä perusti Vacca Oy:n, joka vuokrasi SEDUlta vuoden 2018 alusta opetusnavetan ja osan pelloista. Navetta remontoitiin nykyaikaiseksi yhden robotin pihatoksi. Remontista Ala-Fossit saivat hyvää oppia omaan rakennushankkeeseensa.

Uusi lehmänavetta rakennettiin kahtena rakennuksena yhdyskäytävällä. Navetat ovat 2-rivisiä, erotteluryhmää lukuun ottamatta. Joka osastossa on ruokintapaikat kaikille lehmille. ”2-rivisyys mahdollistaa paremmin parsipaikkojen täytenä pitämisen kuin 3-rivinen ja sää ei tule sisälle niin helposti”, summaavat Kalle ja Olli. Parret ovat syväkuivikeparsia ja kuivikkeena käytetään tilan omaa separoitua kuivajaetta. Lypsykaruselli oli luonteva valinta jo melko alusta asti navettasuunnitteluprojektia. Lehmät lypsetään 3 kertaa päivässä.

Toisessa navettarakennuksessa asuvat umpilehmät ja lopputiineet hiehot, poikivat ja äskettäin poikineet sekä sairaat. Rakennuksen päässä on 36-paikkainen lypsykaruselli sekä sosiaalitilat. Yhdyskäytävän yhdistävässä toisessa navetassa asuvat lypsävät lehmät kolmessa ryhmässä: vanhempien lehmien alku- ja loppulypsykaudella olevat sekä ensikot omana ryhmänään.

Poikivat lehmät ja hiehot siirtyvät n. 2 viikkoa ennen poikimista umpiosastolta panostäytteisiin ryhmäpoikimakarsinoihin. Poikivat pyritään pitämään samassa ryhmässä poikimiseen saakka. Viimeisiä eläimiä joudutaan kuitenkin välillä yhdistämään samaan karsinaan, että saadaan tilaa uusille poikiville. Järjestelyn tavoitteena on, että lehmät kokevat mahdollisimman vähän stressiä, syövät jatkuvasti hyvin ja niille varmistetaan mahdollisimman hyvä alku uuteen lypsykauteensa.

Ensimmäisen vuorokauden poikimisesta vasikka on emällä vierihoidossa. Toisesta poikimakerrasta lähtien lehmille annetaan kaksi kalsiumbolusta ennaltaehkäisevästi kalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden välttämiseksi. Sen jälkeen poikinut siirtyy erotteluryhmään, jossa se on yleensä 1–2 viikkoa. Lypsykauden lähdettyä kunnolla käyntiin, lehmä muuttaa omaansa, toisen navetan ryhmään.

Vasikalle hyvä alku elämään

Vasikat siirtyvät noin vuorokauden iässä omaan vasikkataloon, jossa ne viettävät ensimmäiset 2–3 viikkoa yksilökarsinoissa. Kaikki vasikat juotetaan alussa maidolla MilkTaxia apuna käyttäen. Kun vasikat ovat päässeet elämässään hyvään vauhtiin ja syönti sujuu, siirtyvät ne juottamoon ryhmäkarsinoihin. Lypsyrotuiset vasikat erotetaan heti omaksi ryhmäkseen, jotta liharotuiset vasikat eivät luontaisesti voimakkaan imemisviettinsä takia ime lypsyrotuisten vasikoiden utareenaihioita ”pilalle”, ja etteivät lehmävasikat opi imemään toisiaan. Tavoitteena on myös, että vasikoiden ruokinta pystytään toteuttamaan riittävän pienin muutoksin kerrallaan, jolloin syönti ja kasvu pysyvät hyvänä.

Vasikat juotetaan 2-3 viikon iästä 2 kuukauden ikään saakka juomarehulla tai maidolla – sopimusmäärä huomioiden. Lisäksi vasikoille annetaan omaa vasikka-apetta. Vasikoiden kasvua seurataan säännöllisin punnitusmittauksin. Ruokintaa pyritään optimoimaan tulevaisuudessa entistä paremmaksi, jotta aikanaan saadaan vieläkin parempia ensikkoja lypsyyn.

Vasikat siirtyvät vuorokauden iässä valoisaan vasikkataloon, jossa ne viettävät yksilökarsinoissa 2-3 viikkoa

Karjan eläinaineksen taso nousussa laajennuksesta huolimatta

Ala-Fossin tilalla eläinaines haluttiin säilyttää laajennusvaiheessa mahdollisimman korkeatasoisena, vaikka eläinmäärän lisäys oli suuri. Eläinmäärän lisäämisen suunnitteluun käytettiin tilalla apuna Faban INTO-suunnitelmaa. Suunnitelmassa laskettiin, kuinka paljon karjaa pystytään lisäämään tehostetulla sukupuolilajitellun siemenen käytöllä ja kuinka paljon tarvitaan lisäksi ostoeläimiä.

Kaikki ostoeläimet päädyttiin hankkimaan heti vasikoina ja sonnien kasvatuksesta luovuttiin väliaikaisesti. Ostoeläinten hankinta vasikoina oli järkevää, koska tällöin tiedettiin varmasti, että eläinmäärä saadaan lisättyä suunnitellussa aikataulussa. Ostokriteerit täyttävää karjaa oli myös helpompi ostaa vasikkana kuin jos olisi lähdetty etsimään vanhempia hiehoja. Vasikkana ostaminen oli myös eläintautien suhteen vähäriskisempää, ja vasikoilla jäi hyvin aikaa kehittää itselleen kunnon immuniteetti ennen lypsyuraa.

Laajennus toteutui suunnitelmallisesti, sillä navetta saatiin täyteen jo puolessa vuodessa valmistumisestaan ja laajennuksesta seuraavana vuonna on päästy myymään jo noin 30 lehmää eloon. Lisäksi karjan keskituotos on noussut laajennuksen myötä nopeasti, jo toisena toimintavuotena laajennuksesta keskituotos oli 12 380 EKM kg.

Tehokkaat jalostussuunnitelmakäynnit

Tilan eläinaines on pääosin holsteinia. Tällä hetkellä noin 10 % lehmistä on kokeilussa kolmiroturisteytysohjelma. Ala-Fossin mty:n tärkeimmät jalostustavoitteet ovat kestävyys, hyvä tuotos, sopusuhtainen ja tasainen koko, hyvät jalat ja terveys. Karjan parhaista lehmistä ja hiehoista n. 17 % siemennetään sukupuolilajitellulla siemenellä ja heikoimmista n. 45 % liharodulla. Poikimaväli pidetään napakkana ja se on tällä hetkellä n. 380 päivää. Hiehot poikivat keskimäärin 24 kk iässä. Tiineysongelmaisille lehmille käytetään SpermVital-siementä tai suomenkarjaa. Tiineysongelmaisille hiehoille käytetään viimeisenä ”oljenkortena” liharoturisteytys-astujasonnia.

Jalostussuunnitelmakäynnit toteutetaan Faban eläinaineksen asiantuntija Jenna Lampisen kanssa noin 3 kuukauden välein. Käynneillä rakennearvostellaan uudet, edellisen käynnin jälkeen poikineet ensikot ja 2 kertaa poikineet lehmät sekä katsotaan läpi muut omalla rodulla jatkavat siemennysjaksolaiset.

Navettakäynnit saadaan tehtyä isossa karjassa ripeästi, kun lehmille jaetaan ape ja otetaan ne kiinni lukkoparsiin juuri ennen käynnin alkua. Lehmät ehtivät vielä ennen päivälypsyä, jalostussuunnitelmakäynnistä huolimatta, elämään normaalia arkeaan, kuten lepäämään ja päivän jalostuksen anti ehditään vetää yhteen.

Kehityspalaverissa tarkastellaan ja analysoidaan karjan eläinmäärän ja laadun kehitystä eri ominaisuuksissa ja asetetaan uusia tavoitteita tulevaisuuteen. Yksilökohtaisesti lehmien asettaminen paremmuusjärjestykseen on helppoa, kun kaikista on olemassa luotettavat rakennearvostelu- ja tuotostarkkailutiedot. Hiehot asetetaan paremmuusjärjestykseen genomitestitulosten ja emän perusteella. Sonnit valitaan yhdessä tilan tarpeisiin VikingGeneticsin ja Faban tuomasta laajasta sonnivalikoimasta.

Ala-Fossin tilalla yhteistyön lisäksi toiminnallisuus ja tehokkuus ovat tärkeitä arvoja. ”Kun jollekin tulee kehitysidea, istutaan alas ja pohditaan yhdessä, onko nykyinen toimintamalli vai keksitty parempi”, kehitysvastaavat Kalle ja Olli kertovat. Kehitys on jatkuvaa ja aina pitää olla tavoitteita ja unelmia, veljekset paljastavat tilan tulevaisuudesta.