Nauta-lehden podcast-sarjan kolmas osa sisältää nautojen terveysasiaa monelta eri kantilta. Mitä kaikkea karjatilan lääkekirjanpitoon kuuluu, ja miksi sähköinen kirjapito on kätevin? Podcastissa kuulet eläinlääkärin ohjeet ja vinkit kirjanpitoon. Toinen juttu käsittelee makaavan naudan hoitoa. Miten makaava nauta diagnosoidaan, kuinka usein ja millaisilla apuvälineillä sitä voi ja kannattaa nostaa, entä millainen on hyvä sairaskarsina? Podcastin viimeisessä jutussa haastatellaan eläinlääkäri Aino Wainiota ensiavun antamisesta sorkkavaivaiselle. Tilojen kiinnostus oma-aloitteiseen sorkkahoitoon on lisääntynyt, ja Wainio antaa hyviä neuvoja esimerkiksi sorkkahoitotelineen hankinnasta ja ensiavun antamisesta sorkkasairaalle. Kannattaa kuunnella!

Podcastit

Podcastit Archives - Faba

Home

Faba

Pohjoismainen kokonaisjalostusarvo NTM (Nordic Total Merit) vaatii säännöllistä päivitystä. NTM:n viimeisin suuri päivitys on vuodelta 2018 ja nyt on aika aloittaa seuraavan version valmistelu.
NTM on tehty pohjoismaisille maidontuottajille heidän toimestaan. Suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset maidontuottajat päättävät jalostustavoitteen eli mitkä ominaisuudet sisällytetään NTM:n ja minkälaisella painotuksella.
NTM on kokonaisjalostusarvo, jossa on mukana kaikki pohjoismaiselle lypsykarjalle taloudellisesti tärkeät ominaisuudet. NTM on tasapainoinen jalostustavoite, jolla tähdätään terveeseen, hedelmälliseen, hyvätuotoksiseen, kestävään ja hyvärakenteiseen lypsykarjaan.
<h3>Katse tulevaisuuteen</h3>
Jalostus on pitkäjänteistä työtä, jossa tuloksia nähdään vasta vuosien päästä. Tämän takia NTM-uudistus tähtää tulevaisuuteen ja katse on suunnattu noin kymmenen vuoden päähän. Minkälaisia lehmiä pitäisi löytyä navetoista vuonna 2038? Miten tuotanto-olosuhteet kehittyvät? Entä maidon ja rehujen hinnat? Miten lait ja asetukset voivat vaikuttaa? Moniin kysymyksiin on mahdotonta antaa yksiselitteistä ja varmaa vastausta, mutta tulevaisuutta pitäisi silti pystyä hahmottamaan. Tarvitaan vähintään suuntaviivoja maidontuotannon kehitykselle.
Tulevaisuuden maidontuotantoa hahmoteltaessa on myös tarkasteltava rotujen tilannetta. Miten ne ovat kehittyneet viimeisen NTM-uudistuksen jälkeen? Onko tarve painottaa nykyistä enemmän jotakin ominaisuutta ja toisaalta voidaanko jonkin ominaisuuden suhteen ottaa hieman rennommin. Ja vaikka kehitys olisikin toivotunlaista, niin onko vauhti riittävä?
<h3>NTM on taloudellinen kokonaisjalostusarvo</h3>
NTM sisältää kaikki taloudellisesti tärkeät ominaisuudet ja ominaisuuksien painotus perustuu niiden taloudelliseen arvoon. Ominaisuuksien taloudellisten arvojen laskenta on NTM:n uudistusprosessin tärkein vaihe. Nämä taloudelliset arvot ovat NTM:n perusta. Arvojen taustalle tarvitaan hintatietoja kaikista kolmesta maasta ja jo edellä mainitut odotukset tulevaisuuden tuotanto-olosuhteista.
Taloudellisten arvojen laskenta ei ole ihan yksinkertaista. Oman haasteensa laskentaan luo se seikka, ettei ole olemassa yhtä ohjelmaa, jolla arvot voitaisiin laskea. Pohjoismainen jalostusarvojen laskentayhdistys NAV on vastuussa NTM-uudistusprosessista ja taloudellisten arvojen laskennasta. Laskenta vie aikaa ja tarvitaan useampi laskentakierros ennen kuin tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä. NTM:n sisältämien ominaisuuksien painokertoimet pohjautuvat taloudellisiin arvoihin. Painokertoimet ovat ne tekijät, joita säätämällä nähdään, miten eri ominaisuuksissa tullaan tulevaisuudessa edistymään.
<h3>Kompromissien hakemista</h3>
Vaikka kolmen Pohjoismaan maidontuotannossa on paljon yhtäläisyyksiä, niin erojakin löytyy. Esimerkiksi viime vuosina Tanskassa on keskusteltu erittäin paljon tuotannon ympäristöystävällisyydestä ja sitä kiritetään lainsäädännöllä. Tämä on lisännyt painetta mm. metaani-indeksin kehittämiseen ja toisaalta menetelmien kehittämiseen, jotta tuotannon ympäristötehokkuutta voidaan luotettavasti mitata. Suomessa ja Ruotsissa ei ole ollut yhtä voimakasta painetta ympäristöasioiden suhteen, mutta yhteinen jalostustavoite pitää meidätkin kehityksessä mukana. Lisäksi on selvää, että tuotannon ympäristötehokkuuteen pitää jatkossa panostaa enemmän, myös jalostustavoitteessa.
Yhteinen jalostustavoite vaatii kompromisseja ja niitä joutuu jokainen maa tekemään. Kompromissi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhteinen ratkaisu ei olisi lainkaan toimiva jollekin maalle. Yhteinen ratkaisu toimii jokaiselle maalle, mutta jossakin ominaisuudessa korkeampi painotus voisi toimia paremmin vaikka Ruotsissa kuin yhteisesti päätetty painotus. Suunta on silti oikea, mutta vauhti voi olla hitaampi.
<h3>Maaliin päästään 2028</h3>
NTM:n uudistusprosessi on jo lähtenyt liikkeelle. Tämän vuoden aikana keskitytään tulevaisuuden tuotanto-olosuhteiden hahmottamiseen ja rotujen kehitykseen. Vuoden loppupuolella pitäisi pystyä luomaan kolmen maan yhteinen näkemys millaista maidontuotanto on kymmenen vuoden päästä. Tähän keskusteluun voi jokainen suomalainen maidontuottaja osallistua esimerkiksi ottamalla yhteyttä Faban lypsyrotujen jalostusvaliokunnan edustajiin. Sitä kautta viesti menee eteenpäin pohjoismaiseen keskusteluun.
Tämän vuoden lopussa alkaa taloudellisten arvojen laskenta ja ensi vuoden keväästä lähtien arvoista keskustellaan ja niitä säädetään. Luvassa on todennäköisesti useita uusintalaskentoja ennen kuin löydetään kaikille maille sopiva ratkaisu. Keskusteluja käydään jokaisessa vaiheessa maittain ja roduittain.
Ensi vuoden lopussa pitäisi löytyä yhteisymmärrys taloudellisista arvoista eikä lisää laskentoja enää tarvita. Uuden NTM:n painotuksista päätetään jo tammikuussa 2028. Jos tähän päästään, uusi NTM otetaan käyttöön vuoden 2028 toukokuussa.
<h3>NTM:n kanssa tulevaisuuteen</h3>
NTM:n uudistaminen ei ole pelkästään eri ominaisuuksien painokertoimien säätämistä. NTM:n uudistus on pohjoismaisen jalostustavoitteen päivittämistä ja tarkentamista, jotta maitotiloilla on käytössä työkalu, jonka avulla voi kehittää karjaansa taloudellisesti kannattavasti. NTM on tulevaisuuteen tähtäävän maitotilan tärkein jalostuksen työkalu.

NTM on kokonaisjalostusarvo, jossa on mukana kaikki pohjoismaiselle lypsykarjalle taloudellisesti tärkeät ominaisuudet. NTM on tasapainoinen jalostustavoite, jolla tähdätään terveeseen, hedelmälliseen, hyvätuotoksiseen, kestävään ja hyvärakenteiseen lypsykarjaan.

NTM versio 3.0 – pohjoisiin olosuhteisiin, pohjoismaisin painotuksin - Faba

NTM versio 3.0 – pohjoisiin olosuhteisiin, pohjoismaisin painotuksin

Comment

https://secure.gravatar.com/avatar/4b04b01f6a45ff0e1d2b1bf50270836556770c84a82fda74af525b81c18675cc?s=96&d=mm&r=g

Ulla-Mari Sundelin-Ryytty

Tehtävässäsi
vastaat  oman alueen lisääntymispalvelujen toimivuudesta, kehittämisestä ja tuloksellisuudesta. Toimit seminologien esihenkilönä ja huolehdit siitä, että palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, sujuvasti ja tehokkaasti organisoituna.
Asiakkaina ovat alueesi karjatilat, joille tarjoamme laajan valikoiman palveluja ja tuotteita. Tehtävässäsi kehität oman tiimisi tekemistä kohti uudenlaista ja aktiivista palvelutoimintaa ja huolehdit asiakkuuksien kehittymisestä.
Toimit aktiivisena ja innoittavana seminologien esimiehenä ja teet tulosta yhdessä myyntitiimien kanssa.
Odotamme sinulta vahvaa kokemusta henkilöstöjohtamisesta sekä kykyä innostaa ja kehittää tiimin toimintaa. Sinulla on ymmärrystä kehittyvien lypsykarjayritysten liiketoiminnasta tai aitoa motivaatiota oppia alaa työn ohessa.
Tehtävässä onnistuminen edellyttää aktiivista ja tuloshakuista myyntiotetta, hyviä henkilöstö- ja vuorovaikutustaitoja sekä pitkäjänteistä työskentelyotetta. Arjessasi korostuvat yhteistyö ja verkostoituminen. Tilakäynnit sekä tapahtumat ovat luonteva osa työtäsi.
Mitä tarjoamme
Meillä on tilaa monenlaiselle osaamiselle ja erilaisille urille. Faballa työskentelee ammattilaisia seminologeista jalostuksen asiantuntijoihin, asentajista eläinlääkäreihin ja myyjistä bioturvan asiantuntijoihin. Asiantuntijaorganisaationa tarjoamme mahdollisuuksia kasvaa, kehittyä ja rakentaa omaa polkua merkityksellisellä alalla.
Kysy lisätietoja tai lähetä CV:si ja hakemuksesi viimeistään 20.5.2026 
liiketoimintajohtaja Marja Eskeliselle 
📧marja.eskelinen@faba.fi 
📞 040 311 5100

Palvelupäällikkö Etelä‑Pohjanmaalle johtamaan alueen lisääntymispalveluja. - Faba

Palvelupäällikkö Etelä‑Pohjanmaalle johtamaan alueen lisääntymispalveluja.

Suomessa seurataan tällä hetkellä erityisesti sinikielitautia ja pälvisilsaa. Sinikielitautia ei ole todettu Suomessa, mutta vasta-aineita on löytynyt yhdeltä lypsykarjatilalta. Pälvisilsa puolestaan on lisääntynyt nautakarjoissa selvästi, ja sen leviämisen ehkäisy vaatii nyt tiloilta ja kaikilta tiloilla liikkuvilta erityistä huolellisuutta.
Sinikielitautia seurataan, mutta ei aiheuta suoraa riskiä ihmiselle
Sinikielitauti on märehtijöiden virustauti, joka leviää pääasiassa polttiaisten välityksellä. Tauti ei tartu ihmiseen, eikä se leviä suoraan eläimestä toiseen. Leviäminen liittyy polttiaisiin, lämpötilaan ja vuodenaikaan, minkä vuoksi riski kasvaa kesän edetessä.
Ruokaviraston mukaan Suomessa ei ole todettu sinikielitautivirusta tällä hetkellä eikä se edellytä erityisiä suojautumistoimia. Tilannetta kuitenkin seurataan, ja tautiin viittaavista oireista tulee olla yhteydessä virkaeläinlääkäriin.
Pälvisilsa: todellinen leviämisriski tilojen välillä
Pälvisilsa on naudoilla esiintyvä sieni-infektio. Se on zoonoosi eli se voi tarttua myös ihmiseen. Kansallisen nautaterveydenhuollon tavoitteena on, ettei eloeläimiä myyvällä tilalla ole todettavissa pälvisilsaa.
Pälvisilsan torjunta on nyt erityisen tärkeää, koska uusia tartuntoja on todettu eri puolilla Suomea aiempaa enemmän. Tauti on levinnyt erityisesti eläinkaupan yhteydessä myös tiloilta, joilla tartuntaa ei ole havaittu myyntihetkellä.
Miten suojaudumme pälvisilsalta?
Faban tavoitteena on estää tartunta kolmeen suuntaan: tilalle, tilalta pois ja työntekijään itseensä. Pälvisilsa voi levitä eläinkontaktin, likaisten suojavaatteiden, välineiden tai ympäristön mukana, joten bioturvakäytäntöjen noudattaminen on olennainen osa tilakäyntiä.
Pälvisilsatilalla tai pälvisilsaepäilytilalla toimitaan seuraavasti:
<ol>
<li>Tila merkitään ja huomioidaan käyntijärjestyksessä. 
Pälvisilsatilat pyritään hoitamaan mahdollisuuksien mukaan päivän viimeisinä. Tautitieto käsitellään luottamuksellisesti, eikä se saa näkyä ulkopuolisille.</li>
<li>Eläin valmistellaan erilleen muista eläimistä. 
Tilan tulee siirtää käsiteltävä tai siemennettävä eläin valmiiksi erilleen, jotta tarpeeton kontakti muihin eläimiin vältetään.</li>
<li>Käytetään tilakohtaisia suojavarusteita. 
Tilalla tulee olla puhtaat suojavaatteet, päähine ja saappaat. Pelkkä siemennysessu ei riitä suojaksi. Suositeltavia ovat konepuhtaat tai kertakäyttöiset haalarit, päähine, käsineet molempiin käsiin sekä tarvittaessa saapassukat suojaamaan omia sukkia ja housunlahkeita.</li>
<li>Navettaan viedään mahdollisimman vähän tavaraa. 
Esimerkiksi siemennyssalkkua ei viedä navettaan. Mukaan otetaan vain välttämättömät välineet.</li>
<li>Välineet puhdistetaan ja desinfioidaan. 
Kaikki navetassa olleet työvälineet puhdistetaan ja desinfioidaan käynnin jälkeen. Tilalla käytetyt suojavaatteet jäävät tilalle.</li>
<li>Oma iho suojataan huolellisesti. 
Erityisen alttiita kohtia ovat käsivarret, kaula ja kohdat, joissa vaatteen reuna hankaa ihoa. Pälvisilsa tarttuu ihmiseen herkimmin suorassa kontaktissa sairaisiin eläimiin, erityisesti vasikoihin ja nuorkarjaan.</li>
</ol>
Jos tilalla todetaan pälvisilsa
Pälvisilsa on ilmoitettava eläintauti. Kun tartunta todetaan, tilan tulee informoida eläinlääkäriä, tilalla vierailevia henkilöitä ja muita tilan kontakteja. Fabassa tieto välitetään palvelupäällikölle, jotta se voidaan huomioida käyntijärjestyksessä ja reittioptimoinnissa.
ETT:n saneerausohjeen mukaan tilalla voidaan toteuttaa rokotusohjelma, oireisten eläinten pesut sekä tuotantotilojen pesu. Rajoitteiden purku riippuu siitä, koskeeko erityistilanne välityseläimiä vai pitoeläinten myyntiä.
Bioturvallisuus on osa ammattikäytäntöä
Pälvisilsan leviämisen ehkäisy onnistuu vain yhteistyöllä. Tilojen, eläinlääkärien, seminologien, jalostusasiantuntijoiden ja muiden tiloilla liikkuvien on toimittava samalla tavalla: suojavaatteet kuntoon, tautisulku käyttöön, turhat eläinkontaktit pois ja tiedonkulku sujuvaksi.

Suomessa seurataan tällä hetkellä erityisesti sinikielitautia ja pälvisilsaa. Pälvisilsa puolestaan on lisääntynyt nautakarjoissa selvästi, ja sen leviämisen ehkäisy vaatii nyt tiloilta ja kaikilta tiloilla liikkuvilta erityistä huolellisuutta.

Ajankohtaista nautojen tautitilanteesta ja pälvisilsalta suojautumisesta - Faba

Ajankohtaista nautojen tautitilanteesta ja pälvisilsalta suojautumisesta

https://secure.gravatar.com/avatar/3668f5d2a17f90bc3fd8d6e73aabb0ed420e27d32601113377d8c656e83cc7a3?s=96&d=mm&r=g

Eve Kulmala

Ilomantsin Seppälän vaaran pienestä navetasta kuuluu suhisevaa ääntä. Espoolaiset äiti ja tytär, Eija ja Enni Koskenlinna ovat lehmäleirillä toista kertaa ja maito lorahtaa käsilypsyllä sujuvasti ämpärin pohjalle molemmilta lypsäjiltä. Vuotta aiemmin Enni innostui leiristä niin paljon, että hän halusi palata sinne uudelleen. Kolmaskin reissu Ilomantsiin näyttää toteutuvan.
– Olen myötämielinen ajatukselle, että tullaan ensi vuonna taas, kuittaa äiti Eija Koskenlinna.
Lypsyn lisäksi leirillä on ohjelmassa muun muassa lehmien harjaamista, vasikoiden vientiä laitumelle, lehmien, kanojen ja lampaiden ruokkimista, lannan lapioimista ja kuivikkeen levittämistä. Sekä uintia, saunomista, retkeilyä ja lätynpaistoa.
Yksi leirin hienoimmista kokemuksista taitaa olla kuitenkin se, kun tilan omista lehmistä lypsetystä maidosta tehdään perinteistä juustoa ja sitä maistellaan iltapalaksi.
<figure id="attachment_6875" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6875"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6875 ls-is-cached lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/3_leiri_tytto-ja-lehma_NETTI.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/3_leiri_tytto-ja-lehma_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/3_leiri_tytto-ja-lehma_NETTI-300x200.jpg 300w" alt="Tyttö ja kyyttö" width="709" height="473" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/3_leiri_tytto-ja-lehma_NETTI.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/3_leiri_tytto-ja-lehma_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/3_leiri_tytto-ja-lehma_NETTI-300x200.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6875" class="wp-caption-text">Lehmiin on helppo kiintyä. Tätä mieltä on myös Enni Koskenlinna.</figcaption></figure>
<h3>Kokemusta karttuu, muistoja kertyy</h3>
Orimattilasta tulleelle Kapulaisen perheelle tämä leiri on jo kahdeksas. Sen näkee siitä, että perheen pojat Peetu ja Niilo sekä Antti-isä osaavat työskennellä tilalla sujuvasti.
– Tiedän, mitä ne syövät ja kuinka paljon, Peetu sanoo aamulypsyn lomassa.
Niilo-veli on huomannut, kuinka paljon se rauhoittaa, kun saa rapsuttaa eläimiä.
– Tämä on meidän kesälomareissu, että päästään arkirutiineista pois ja saadaan eläinten kanssa touhuta, tiivistää Antti Kapulainen.
Perheelle on vuosien mittaan kertynyt leiriltä paljon monenlaisia muistoja. Antti muistelee pässien viemistä soutuveneellä saarelle, Peetulle jäi mieleen se kerta, kun yksi vuohi pujahti maitohuoneeseen.
<figure id="attachment_6876" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6876"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6876 ls-is-cached lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/4_leiri_NETTI.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/4_leiri_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/4_leiri_NETTI-300x200.jpg 300w" alt="Kaksi nuorta taluttaa lehmää" width="709" height="473" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/4_leiri_NETTI.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/4_leiri_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/4_leiri_NETTI-300x200.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6876" class="wp-caption-text">Kun on vihreää herkkua tarjolla, silloin lehmä määrää suunnan. Antti Kapulaisella ja Eija Koskenlinnalla on toinen reitti mielessä.</figcaption></figure>
<h3>Leiri syntyi kyyttöjen kautta</h3>
Leirin vetäjä, maatalousyrittäjä Riitta-Miina Piipponen kertoo, että lehmäleirin alkusanat lausuttiin vuonna 2009. Yksi Piipposten perheen tuttu halusi jollain tavalla tukea pienen tilan toimintaa ja varsinkin itäsuomenkarjaa. Aika nopeasti pohdinta tuotti ajatuksen leiristä.
Kysynnän lisääntyessä vuosittain pidettiin kaksi, kolme, jopa neljä leiriä. Sitten oli vielä seminaareja ja muuta toimintaa. Nyt lehmäleirejä on kaksi: aikuisille ja kaikenikäisille omansa. Majoitus järjestyy muun muassa Puustilan maisematilan vanhan hirsitalon tunnelmissa.
<figure id="attachment_6874" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6874"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6874 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/2_leiri_Minna-R_NETTI.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/2_leiri_Minna-R_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/2_leiri_Minna-R_NETTI-300x200.jpg 300w" alt="Nainen lypsää kyyttöä" width="709" height="473" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/2_leiri_Minna-R_NETTI.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/2_leiri_Minna-R_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/2_leiri_Minna-R_NETTI-300x200.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6874" class="wp-caption-text">Maatalousyrittäjä Riitta-Miina Piipponen on pitänyt kotitilallaan lehmäleirejä jo 17 vuoden ajan. Ainakin parin vuoden ajan hän on luvannut leirejä vielä järjestää.</figcaption></figure>
Lehmäleirin pito ei ole ihan pikku juttu. Asiat pitää valmistella hyvin, sillä ryhmiin jaetut leiriläiset tekevät eri asioita samaan aikaan ja aikataulussa on syytä pysyä.
Leirin vetäjälle Riitta-Miina Piipposelle leiri on iso ponnistus, vaikka apuna ovat oma perhe ja naapurit. Varsinkin Piipposen tyttäret järjestelevät lomiaan niin, että pääsevät leirille apulaisiksi. Entä tulevaisuus?
– Tulee ikää, ei olla nuoria enää. Koska kiinnostusta on, niin muutama vuosi voisi vielä jatkua, tuumii Piipponen.
Katso <a href="https://vimeo.com/1183626825" target="_blank" rel="noopener">videolta</a> lehmäleirin tunnelmia!
 
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Ensi kesänä Ilomantsissa järjestetään jälleen kaksi lehmäleiriä. <a href="https://www.lehmaleiri.com/index.html" target="_blank" rel="noopener">Lue lisää!</a>
Pidemmän jutun Ilomantsin lehmäleiristä löydät huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2026.
<div class="blog-share text-center">
<div class="social-icons share-icons share-row relative"></div>
</div>

Ilomantsin Seppälän vaaran pienestä navetasta kuuluu suhisevaa ääntä. Espoolaiset äiti ja tytär, Eija ja Enni Koskenlinna ovat lehmäleirillä toista kertaa ja maito lorahtaa käsilypsyllä sujuvasti ämpärin pohjalle molemmilta lypsäjiltä.

Lehmäleiri vie kaupunkilaisen sydämen - Faba

Lehmäleiri vie kaupunkilaisen sydämen

Pälvisilsa on naudoilla ja muilla kotieläimillä esiintyvä sienitauti, joka voi tarttua myös ihmisiin. Tauti kuuluu ilmoitusvelvollisiin sairauksiin, mutta ei ole lakisääteisesti vastustettava.
Pälvisilsa ei kutise, mutta ihottumakohtiin voi tulla kivulias bakteeritulehdus. Ihotulehdus alentaa eläimen vastustuskykyä, altistaen sen muille taudeille. Karvaton iho ei suojaa nautaa kylmältä tai auringolta.
Ennaltaehkäise pälvisilsaa näillä toimenpiteillä:
<ul>
<li>Ota käyttöön tautisulku ja huolehdi, että jokaiselle vierailijalle on puhtaat haalarit, saappaat, päähine ja käsineet.</li>
<li>Varmista, etteivät toisen tilan eläimet pääse kosketuksiin omien eläinten kanssa.</li>
<li>Pese navetta säännöllisesti. Pälvisilsan itiöt voivat säilyä navetassa useita vuosia.</li>
<li>Toimi eläinkaupassa ETT:n vastuullisen eläinkaupan pelisääntöjä noudattaen.</li>
<li>Pälvisilsaa epäillessäsi toimi nopeasti ja kysy eläinlääkäriltä neuvoa.</li>
</ul>
Kun jokainen tila huolehtii tautisuojauksestaan, suojataan samalla myös naapuritiloja ja koko tuotantoketjua. Pälvisilsa ei ole häpeä! Avoimuus ja nopea toiminta auttavat estämään taudin leviämistä.
<figure id="attachment_6863" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6863"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6863 ls-is-cached lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/Palvisilsa1.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/Palvisilsa1.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/Palvisilsa1-300x190.jpg 300w" alt="Lihakarjaa jolla pälvisilsa" width="709" height="450" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/Palvisilsa1.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/Palvisilsa1.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/Palvisilsa1-300x190.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6863" class="wp-caption-text">Pälvisilsan saneeraus on kallista, joten ennaltaehkäisy kannattaa. Kuvan eläimet ovat tanskalaisia.</figcaption></figure>
<h3>Tautisulku auttaa</h3>
Suunnittele ja toteuta tilalle tautisulku, niin riski taudin saamiseen pienenee oleellisesti. Seuraavassa on hyviä ohjeita ja vinkkejä tähän.
Haalarin käyttö:
<ul>
<li>Tilalla tulee olla puhtaat haalarit jokaiselle vierailijalle.</li>
<li>Haalarit pestään 60 °C jokaisen käytön jälkeen.</li>
<li>Haalarin materiaalin tulee olla ohut, jotta se toimii myös esimerkiksi siemennysessun alla.</li>
<li>Haalareissa ei tulisi olla paksuja resoreita hihansuissa.</li>
</ul>
Hyvä tautisulku:
<ul>
<li>Erilliset naulakot ulkovaatteille ja tilan vaatteille.</li>
<li>Pyykkikori käytetyille vaatteille, käytettyjä vaatteita ei ripusteta takaisin naulakkoon.</li>
<li>Siisteydestä ja säännöllisestä siivouksesta huolehditaan.</li>
</ul>
Muut suojavarusteet:
<ul>
<li>Saappaiden sisukseen sekä sukkiin ja housunpuntteihin voi tarttua itiöitä, jotka voivat kulkeutua vierailijan (seminologi, eläinlääkäri) mukana seuraavalle tilalle. Suositeltavaa on käyttää saapassukkia, jotka voidaan pestä tilalla.</li>
<li>Lisäksi tulee käyttää päähinettä.</li>
</ul>
<figure id="attachment_6865" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6865"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6865 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/tautisulku.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/tautisulku.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/tautisulku-300x197.jpg 300w" alt="Lypsykarjatilan tautisulku" width="709" height="466" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/tautisulku.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/tautisulku.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/04/tautisulku-300x197.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6865" class="wp-caption-text">Esimerkillisen hyvin järjestetty lypsykarjatilan tautisulku.</figcaption></figure>
<h3>Pälvisilsalta suojautuminen säästää rahaa</h3>
Tilan saneeraaminen pälvisilsasta vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Pälvisilsasaneerauksessa rokotteisiin kuluu rahaa 80 lehmän karjassa arviolta noin 4500 euroa (ETT maksaa noin 50 % rokotekuluista). Lisäksi ylimääräinen työ sekä tuotantotilojen pesu ja desinfioinnit maksavat, ja myös vaikutukset pitoeläinkauppaan voivat tulla kalliiksi.
Tarvittaessa esimerkiksi Faban bioturva-asiantuntijat opastavat tautisuojauksen kokonaisvaltaisessa toteuttamisessa. Bioturvakäynteihin voi hyödyntää Neuvo-rahaa. Yhteystiedot löydät <a href="https://faba.fi/fi/yhteystiedot" target="_blank" rel="noopener">täältä</a>.
Tarkempaa tietoa pälvisilsasta löydät <a href="https://www.ett.fi/nauta/taudit/palvisilsa/" target="_blank" rel="noopener">ETT:n sivuilta.</a>
Teksti: Faban bioturva-asiantuntijat 
Kuvat: Sanna Lohenoja

Pälvisilsa on naudoilla ja muilla kotieläimillä esiintyvä sienitauti, joka voi tarttua myös ihmisiin. Tauti kuuluu ilmoitusvelvollisiin sairauksiin, mutta ei ole lakisääteisesti vastustettava.

Torjutaan pälvisilsaa yhdessä - Faba

Torjutaan pälvisilsaa yhdessä

Sukupuolilajiteltu siemen tarjoaa karjanomistajalle keinon tehostaa jalostusta ja lisätä lehmävasikoiden osuutta. Lajittelu perustuu X- ja Y-siittiöiden erilaiseen DNA-määrään, jonka avulla virtaussytometri erottaa siittiöt tarkasti: puhtausaste 90–94 % ja noin 90 % syntyvistä vasikoista on haluttua sukupuolta. Yhdessä annoksessa on noin 2–4 miljoonaa siittiötä, joten onnistuminen riippuu sekä eläimen valinnasta että siemenen käsittelystä.
Lajitellun siemenen käytölle hiehot ovat paras kohde, sillä ne ovat hedelmällisempiä ja usein tasapainoisemmassa kuntoluokassa kuin lehmät. Hiehojen tiineysprosentti lajittelemattomaan siemeneen verrattuna on 70–80 %. Lehmille lajittelua suositellaan vain, jos eläin on terve eikä kärsi tuotostappioihin liittyvistä ongelmista, kuten utaretulehduksesta tai sorkkavaivoista. Ayrshirejen ja holsteinien 56 päivän uusimattomuusprosentti lajitellulla siemenellä on noin 52 %, kun se normaalisiemenellä on noin 59 %.
Onnistuminen vaatii tarkkaa kiimantarkkailua ja täsmällistä annoksen käsittelyä. Kiimaa tulee seurata vähintään kolme kertaa päivässä, ja siemennys tehdään noin puoli vuorokautta seisovan kiiman alkamisesta. Annos sulatetaan tarkasti 35 °C vesihauteessa, ja siemenen lämpötila pidetään tasaisena koko siemennyksen ajan.
Kun oikeille eläimille käytetään laadukasta X- tai Y-lajiteltua siementä, tuloksena on nopeampi perinnöllinen edistyminen, terveempi karja ja taloudellisesti tehokkaampi uudistus sekä sonnivasikoita niistä eläimistä, joista ei haluta karjaan jatkoa.
NBD-indeksin avulla löydät liharoturisteytyssonneja, joilla on hyvä poikimahelppousindeksi ja normaali tiineysaika. Nämä kaksi tekijää auttavat siinä, että poikimiset ovat helppoja ja saat vasikoista korkeamman välitysvasikkalisän. Lajittelu on investointi, joka maksaa itsensä takaisin tilan kannattavuuden paranemisena.

Sukupuolilajiteltu siemen on keino tehostaa jalostusta ja lisätä lehmävasikoiden osuutta. Lajitellun siemenen käytölle hiehot ovat paras kohde, sillä ne ovat hedelmällisempiä ja usein tasapainoisemmassa kuntoluokassa kuin lehmät. 

Sukupuolilajiteltu siemen tarjoaa karjanomistajalle keinon tehostaa jalostusta ja lisätä lehmävasikoiden osuutta. Lajitellun siemenen käytölle hiehot ovat paras kohde, sillä ne ovat hedelmällisempiä ja usein tasapainoisemmassa kuntoluokassa kuin lehmät. 

Sukupuolilajiteltu siemen tehostaa jalostusta

Sukupuolilajiteltu siemen on täsmäjalostuksen tehokkain työkalu

Sukupuolilajiteltu siemen on täsmäjalostuksen tehokkain työkalu - Faba

Emovet Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.5.2026 tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Iris Kaimio. Hän on ollut perustamassa Emovetia vuonna 2008 ja on ollut yrityksen toiminnassa mukana siitä alkaen. Emovet Oy on Faba osuuskunnan omistama nautojen terveydenhuoltopalveluihin erikoistunut yritys, joka työllistää tällä hetkellä kuusi eläinlääkäriä. 
&#8220;Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarve nautakarjatiloilla lisääntyy jatkuvasti karjakoon kasvaessa. On innostavaa päästä kehittämään Emovetin toimintaa ja palveluja ja niiden avulla parantamaan tilojen kannattavuutta ja eläinten hyvinvointia”, Iris Kaimio kertoo. Hänen erikoisosaamisaluettaan on eläinterveyden ohella myös nautojen käsittely ja kouluttaminen sekä nautojen hyvinvointi. Emovetin toimintaa kuvaa hyvin sen tunnuslause ”Pidämme lehmät terveenä”.

Emovet Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.5.2026 tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Iris Kaimio.

Iris Kaimio Emovet Oy:n toimitusjohtajaksi - Faba

Iris Kaimio Emovet Oy:n toimitusjohtajaksi

Vuosi 2025 oli Faballe vahvan kehityksen vuosi. Uusi strategiamme valmistui 2024 ja vuonna 2025 toteutimme sitä käytännössä. Faba-konserni on edelleen suhteellisen nuori kokonaisuus useine tytäryhtiöineen, mutta tekeminen vahvistui kaikilla osa‑alueilla — niin ydintoiminnoissa kuin uuden kasvun alueilla.
Ydintoiminnoissa vuosi oli kokonaisuutena vahva. Siemenmyynnin selkeä kasvu oli yksi merkittävimmistä onnistumisista. Huipputason genetiikka on Faban toiminnan kulmakivi, ja sen tuottama hyöty näkyy tiloilla konkreettisesti parempina tuloksina. Myös siemennystoiminta suoriutui odotuksia paremmin. Ammattilaistemme osaaminen näkyy 
tuloksissa: huolellisesti tehty siemennys parantaa tiinehtyvyyttä, lyhentää poikimavälejä ja tuo tilalle suoraa taloudellista hyötyä, samalla kun yrittäjien omaa aikaa vapautuu muuhun tuottavaan työhön.
Tytäryhtiöissä vuosi oli rakentamisen aikaa. Erityisesti F Tekniikka ja Suomen Bioturva ovat yrityksen elinkaaren vaiheessa, jossa toimintaa kehitetään rajusti. Tytäryhtiöiden potentiaali on merkittävä: ne täydentävät Faban tarjoamaa ja luovat edellytyksiä tulevalle kasvulle ja palvelujen laajentumiselle.
Kuluneen vuoden kehitys osoittaa, että investoinnit osaamiseen, laatuun ja toiminnan yhtenäisyyteen kantavat.
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/Faba_vuosikertomus_2025_final.pdf">Faba_vuosikertomus_2025_final</a>

Faban vuosi 2025 on koottu vuosikertomukseksi. Tutustu oman osuuskuntasi viime vuoden toimintaan!

Faban vuosikertomus 2025 - Faba

Faban vuosikertomus 2025

Siemenen valinnalla on merkittävä vaikutus karjan taloudelliseen tulokseen. Kun jokainen lehmä joka tapauksessa siemennetään, on järkevää valita käytettävät siemenannokset sen mukaan, millä saa parhaan katetuoton. Tämä tarkoittaa oikean tasapainon löytämistä tavallisen, sukupuolilajitellun ja lihasiemenen käytön välillä. Jalostusstrategian valinnoilla on mahdollista lisätä katetuottoa ilman lisätyötä.
Eri siementyyppien käyttömäärä vaikuttaa mm. uudistushiehojen määrään, perinnölliseen edistymiseen, ternivasikoiden myyntituloihin sekä kustannuksiin.
<h3>Taloudellisesti järkevä lajitellun siemenen käyttö</h3>
Tutkimusten mukaan tehokkain tapa hyödyntää sukupuolilajiteltua siementä on käyttää sitä 80 %:lle hiehoista ja 20 %:lle lehmistä. Tämän jälkeen liharotusiemenen määrä mitoitetaan tilan todellisen tilanteen mukaan. Siihen vaikuttavat poistot, kuolleisuus, karjan terveystilanne ja tiinehtyvyys.
<h3>Mikä voisi olla optimi 150 lehmän karjassa?</h3>
SimHerd-ohjelmalla tehty esimerkkilaskelma 150 lehmän karjaan, jossa karjan terveys ja hedelmällisyys ovat hyvällä tasolla, osoittaa selkeän taloudellisen hyödyn optimaalisella siemenen käytöllä.
Kun käytetään:
<ul>
<li>Sukupuolilajiteltuasiementä 80/20-periaatteella</li>
<li>lihasiementä noin 60 %</li>
</ul>
saavutetaan lähes 10 000 € lisäkatetuotto verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki lehmät siemennettäisiin lypsyrotusiemenellä. Lisätuottoa syntyy erityisesti, kun vältetään ylimääräisten uudistushiehojen kasvattamista ja saadaan parempi hinta ternivasikoista. Lisäarvoa tulee myös karjan perinnöllisen tason nousun kautta.
Entä Y-lajitellun lihasiemenen vaikutus? Nykyisessä markkinatilanteessa risteytysvasikoista ja etenkin sonneista maksetaan erittäin hyvin. Tämän vuoksi on syytä tarkastella myös Y-lajitellun lihasiemenen taloudellista vaikutusta.
Kun SimHerd-laskelmassa kaikki lihasiemen korvattiin Y-lajitellulla vaihtoehdolla, saavutettiin muutaman tuhannen euron lisäkatetuotto, vaikka annoshinta oli korkeampi. Syy on selvä: kun sonnien osuus ternivasikoista nousee, kasvaa risteytysvasikoista saatava tulo. Oikein mitoitettuna lajitellun siemenen käytöllä on siis mahdollista kasvattaa katetuottoa! 
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-691665" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/Liharotu-ja-sukupuolilajitellun-simenen-vaikutus-katetuottoon.png" alt="" width="693" height="454" />

Oikein mitoitetulla sukupuolilajitellun siemenen käytöllä on mahdollista kasvattaa katetuottoa. Myös karjassa käytettävä liharotusiemen kannattaa olla lajiteltua.

Optimoi lajitellun siemenen käyttö! - Faba

Optimoi lajitellun siemenen käyttö!

Tilan vierailijoille on tarjottava ympäristö, jossa he voivat toimia mahdollisimman tautiturvallisesti ja heidän voidaan myös edellyttää toimivan näin. Jos vierailijoiden toiminnassa on puutteita, on oikein huomauttaa siitä asiallisesti.
Ykkösjuttu on tautisulku, jota navettaan tulevien tulee käyttää oikein. Sääntö koskee myös omaa väkeä. Tautisulussa kuuluu olla selkeästi erotettu puhdas ja likainen puoli, jossa on naulakko vierailijan vaatteille. Puhtaan puolen lattian on oltava sellainen, että siinä voi kävellä sukkasillaan. Vaihtoehtoisesti voi käyttää esim. crocseja. Saappaat laitetaan jalkaan vasta eläintiloihin mentäessä. Kävijöille pitää olla toimintaohjeet, käsienpesu- ja desinfiointipaikka sekä eri kokoisia puhtaita, kuivia suojahaalareita, saappaita sekä tuubihuiveja ja kertakäyttöhanskoja. Jos käytössä ei ole kertakäyttöhaalareita, tulee olla pyykkikori haalareille, koska ne on pestävä joka käytön jälkeen. Poistuttaessa saappaat pestään, myös pohjasta, joten tätä varten on hyvä olla harjalla varustettu pesupaikka.
Kävijöiden laukkua varten pitäisi löytyä valaistu pöytätasoa, jossa on suojapaperi, joka vaihdetaan uuteen vieraan lähdettyä. Vierailijan tulee ennakoida, mitä tarvikkeita hän tarvitsee. Näin vältetään turhat käynnit autolla, sillä näihin on vaihdettava omat kengät.
Karjanomistajan on huolehdittava, ettei piha-alue huonoillakaan keleillä ole mutainen ja lantareitit on järjestettävä niin, etteivät ne risteä vierailijoiden ajoreittien kanssa. Lisäksi on varmistettava, ettei eläimiä kosketella turhaan tai kuljeta eläinten ruokintapöydillä, mikäli saappaille ei ole pesupisteitä.
Mikäli eläimissä on tarttuvien tautien oireita, ilmoita niistä kattavasti (seminologit, eläinlääkäri, maitoauto, eläinkuljetus, rehukuljetus). Vierailijat voivat huomioida sen ajojärjestyksen suunnittelussa. Ja muista: tilalla mahdollisesti olevaa tautia ei pidä hävetä.
Tilalta olisi hyvä löytyä tietyt tarvikkeet, jotta vierailijoiden ei tarvitse tuoda omiaan. QR-koodista pääset katsomaan ETT:n laatiman listan suositelluista tarvikkeista. 
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft wp-image-674226" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/QR-ETTn-lista.png" alt="" width="119" height="120" />
Kirjoittaja on Emovet oy:n palvelupäällikkö Anna Oksa-Pulliainen.
Juttu on julkaistu aiemmin Faba-lehdessä 1-2026

Tautiturvalliset tilavierailut vaativat selkeät pelisäännöt. Näin varmistat, että vierailijat toimivat oikein ja karjasi pysyy turvassa.

Tautisuojaus vaatii oikeanlaisen toiminnan vaatimista - Faba

Tautisuojaus vaatii oikeanlaisen toiminnan vaatimista

Nauta-podcastin terveysjaksossa käsitellään nautojen terveysasioita monelta kantilta, mukana myös eläinlääkärin vinkkejä!

Faba - Nauta-podcast - Terveys

Nauta-podcast &#8211; Terveys

https://secure.gravatar.com/avatar/dd131775b7147db40d4e4a8cbe866af3f660e64fc9ab583d20f7c70040ba839a?s=96&d=mm&r=g

Nauta-podcast – Terveys

Tutustu myös näihin:

NTM versio 3.0 – pohjoisiin olosuhteisiin, pohjoismaisin painotuksin

Palvelupäällikkö Etelä‑Pohjanmaalle johtamaan alueen lisääntymispalveluja.