Menestystarinat

Lamminrannan resepti karjan kehittämiseen: maitoa ja siihen käypäinen utare

Julkaistu 6/9/2021

Vankka luotto asiantuntijoihin on ollut Liisa ja Petri Rojon tie karjan jalostuksessa. Hyvällä menestyksellä.

Lamminrannan tilalla Siilinjärven Pöljällä Liisa ja Petri Rojolla tuli juuri täyteen 20 vuotta maidontuottajina. Vuonna 2005 valmistuneessa navetassa on 120 lypsävää sekä nuorkarja. Apuna töissä on karjanhoitaja ja myös poika Arttu tekee tilalla konetöitä oman tilansa töiden ohella.

Kovatuottoisen karjan rakentamisessa ja tilan kehittämisessä on aina käytetty asiantuntijoita apuna.

”Meillä on menty siitä, missä aita on matalin eli käytetty neuvojaa”, Petri Rojo tuumaa.

Faban jalostusasiantuntija Tiina Tahvonen on vastannut tilan karjan jalostuksesta jo parikymmentä vuotta ja hyvin tuloksin. Karjan keskituotos on 13 150 EKM kiloa, keskipoikimakerta hieman yli kolme ja poistettujen elinikäistuotos liki 39 000 kg EKM. Tilalla on ollut viisi 100-tonnaria, joista kolme on yhä lypsämässä.

”Sonnivalikoima on nykyään niin laaja, että on vaikea pysyä itse mukana. Senkin vuoksi Tiina hoitaa suunnitelman tekemisen ja päivittämisen aina, kun uusia sonneja tulee tarjolle”, Rojot kertovat.

Tilalla paikan päällä tehdään kolme käyntiä vuodessa ja muuten suunnitelma päivittyy toimistolta käsin. Tiina hoitaa myös suunniteltujen siementen tilaukset tilan omaan säiliöön.

”Soitellaan Tiinan kanssa käyntien välillä, mutta hänellä on ollut aina kohtuullisen vapaat kädet. Ohjeena on ollut maitoa ja siihen käypäinen utare. Pisteet tulevat siinä sivussa, mitään showtime-lehmiä ei tavoitella”

Tuotantosopimusjärjestelmän myötä maidon pitoisuuksien painotusta on sonnivalinnassa lisätty.

Rojojen mielestä sonnivalikoima säiliössä saa olla iso, sillä yleissonneilla ei yksittäisen lehmän jalostusta viedä eteenpäin. Nykyinen laaja valikoima saakin isännältä kiitosta, sillä hän muistelee takavuosina olleen aikoja, jolloin sopivia vaihtoehtoja oli vain kourallinen.

Siemennykset hoitavat Faban seminologit. Petri Rojon mukaan siksi, että emäntä voi välillä jutella muidenkin kuin isännän kanssa. Tiineystarkastukset tekee eläinlääkäri kuukausittaisten käyntiensä yhteydessä. Samalla nupoutetaan vasikat ja hoidetaan muut kiireettömät vaivat.

”Eläinlääkäriltä saa hoidot tarvittaessa samalla käynnillä, siksi olemme päätyneet käyttämään eläinlääkäriä seminologin sijaan.”

Satatonnareita juhlittu jo viidesti

Karja on nykyään puhdas holsteinkarja, ayshiret lähtivät karjasta automaattilypsyn myötä vuonna 2005.

”Tässä kylällä lopetti navetan valmistumisen aikaan tila, joka oli 70-luvulla tuonut puhtaita friisiläisiä ja jalostanut niistä karjan. Saimme ostaa sieltä hyviä lehmävasikoita,” Petri Rojo kertoo.

Vahvasti eteenpäin tuotos on jalostuksella mennyt myös Rojojen navetassa.

”Kun sain ensimmäisen yli 10 000 kilon tuotosta lypsävän lehmän, ajattelin, että tästä pitää jättää tyttäriä. Nyt se ei enää oikein riitä. Perimän perusteella kaikkien lehmien pitäisi siihen päästä ja ellei pääse, siihen on jokin syy. Toisilla on lypsäjäksi sopiva luonne ja syöntihalu ja se näkyy tuotoksessa.”

Satatonnareita tilalla on juhlittu viidesti ja näistä kolme on yhä karjassa. Yötön on lypsänyt jo 128 000 kiloa ja on jälleen tiine. Helmi oli haastattelun aikaan menossa juuri umpeen ja Ajatus poikii toukokuussa. Hermione viettää tilalla eläkepäiviä.

Pitkäjänteinen jalostustyö on tuonut tulosta, keskituotos Liisa ja Petri Rojon holsteinkarjassa on yli 13 000 kiloa EKM

Alkiohuuhteluita tilalla on tehty vuosien varrella vaihteleva määrä. Hiljattain huuhdeltiin sopimuksella kaksi hiehoa sekä satatonnarina eläköitynyt Hermione.

Ensimmäisessä huuhtelussa sukupuolilajitellulla X-Vik-siemenellä saatiin 11 alkiota ja toisesta huuhtelusta toivotaan lisää. Osa siirretään omaan karjaan ja osa tulee myyntiin.

Huhtikuussa Faban Facebook-sivuilla huutokaupattiin yksi Hermione x VH Backup / VH Finish -alkio, jonka tuoton, 570 euroa, Rojot lahjoittivat Lapinlahden P8 -jalkapallojoukkueen tukemiseen, jossa kummipoika pelaa.

Vuosittain myydään myös 20 – 45 poikivaa hiehoa. Ennätysvuonna, kun sukupuolilajiteltua siementä tuli käytettyä hieman enemmän, uuteen kotiin lähti 75 hiehoa.

”Hiehoja ei ole tarvinnut juuri markkinoida, ne ovat pärjänneet uusissa kodeissaan hyvin ja markkinoineet siten itse itsensä. Yleensä hiehot varataan ennakkoon”, Petri Rojo kertoo.

Myös tällä hetkellä X-Vik-siementä käytetään jonkin verran. Liharotusiemennysten osuus on noin 20 prosenttia.

Kaikki vasikat kasvatetaan itse noin puolivuotiaiksi. Omaan karjaan sopivat hiehot jäävät tilalle, ylimääräiset hiehot myydään eloon ja sonnivasikat siirtyvät Arttu Rojon loppukasvattamoon.

Seosrehu lypsättää jo neljättä vuotta

”Ruokinnassa ei korkeissa tuotoksissa kärsi juuri olla poikkeamia eikä ruokintapöytä saa käydä tyhjänä”, Petri Rojo painottaa.

Karja lypsää nyt neljättä vuotta seosrehun voimalla. Petri Rojo myöntää seosrehuun siirtymisen vaatineen kypsyttelyä pidemmän aikaa, mutta muutos on osoittautunut toimivaksi.

Seosrehussa on säilörehua, viljaa, rypsiä, kivennäistä ja vitamiineja. Lisäksi tilalla viljeltävä maissisäilörehu on osa seosta noin puolet vuodesta. Kuitua seokseen tuo kuivaheinä ja olki. Robotilla on houkutusrehuna puolitiiviste ja nestemäinen glykoli antamassa lisää energiaa.

Lehmien ruokintapöytä ei saa olla koskaan tyhjä eikä lehmien tehtävä ole siitä viimeisiä rippeitä tyhjentää.

Umpilehmille ja kantaville hiehoille Petri Rojo tekee oman seoksensa, josta viljaa ja rypsiä lisäämällä saadaan myös kasvavien hiehojen seos.

”Ei tarvitse tehdä erikseen kolmea seosta, kun ensin jakaa umpilehmille ja sitten lisää tarvittavat ja jakaa hiehoille”, hän perustelee.

Umpilehmille on navetassa oma osastonsa, mutta niille on suunnitteilla kokonaan oma tilansa, jonne tulisivat myös poikimakarsinat. Poikiville on nyt oljella kuivitettu ryhmäkarsina. Kesällä umpilehmät ja osa kantavista hiehoista laiduntavat.

Ruokintasuunnitelman tekee ProAgrian ruokinta-asiantuntija Pirkko Korhonen, jonka Petri muistelee käyneen tilalla jo hänen vanhempiensa aikaan.

Tilan satakunta omaa ja 40 vuokrattua hehtaaria kasvavat pääasiassa nurmea. Viljaa ruokintaan tulee nurmen uudistusaloilta, mutta suurin osa siitä ostetaan. Säilörehu tehdään pyöröpaaleihin ja seosrehussa onkin aina kahden tai kolmen eri korjuukerran rehua.

”Onnistunut ruokinta lähtee pellolta, niiden pitää olla kunnossa”, Petri Rojo painottaa.

Jääkiekkoa ja hevosia

Viisikymppisten Liisan ja Petrin lapsista Minttu opiskelee ja Arttu on hankkinut oman tilan, jolla on maitorotuisten loppukasvattamo. Hän on myös apuna kotitilalla päivittäin ja jatkanee aikanaan vanhempiensa työtä.

”Pitkä aika olisi ollut olla meidän renkinä kymmenen vuotta. Nyt voi opetella omalla tilalla”, Petri Rojo sanoo.

Liisa irtautuu tilan töistä jääkiekon parissa. Innokas Kalpa-fani seuraa kaikki ottelut joko paikan päällä tai televisiosta.

Petri puolestaan hoitaa navettatöiden välissä ravihevosia. Liisalla ja Petrillä on omassa ja yhteisomistuksessa yhteensä kuusi ravuria, jotka kaikki ovat Petrin valmennuksessa omalla tallilla. Raveissa ohjaksissa on ollut ainakin toistaiseksi ammattiohjastaja, mutta kortti löytyy isännän omastakin taskusta.

”Olen nyt itse lämmitellyt hevoset ennen lähtöä, niin on alkanut vähän poltella, jos ajaisikin itse.”