Tasaisesti ja pitkään

Ahlvikit korostavat taloudellisuutta, eläinten hyvinvointia, terveyttä ja laatua. Tason takaavat VikingGeneticsin huuhteluohjelmasta tulleet holstein-hiehot.

Bror Ahlvik aloitti karjanpidon 25 lypsävällä 1988. Bror, 56, on alusta asti hoitanut jalostusasiat huolella. Etenkin korkeat pitoisuudet ovat olleet arvossaan jo pitkään. Brorin ja Sonjan neljästä pojasta Zackarias, 23, ja Jeremias, 21, ovat perineet vanhemmiltaan innon maidontuotantoon. ”Alakoululaisesta lähtien navetta on vetänyt puoleensa. Se oli jo silloin niin mielenkiintoinen paikka. Sitten seitsemänneltä luokalta asti olen ollut säännöllisesti navettahommissa”, Jeremias kertoo.

Myöhemmin Jeremiaksen kiinnostus laajeni myös oman tilan ulkopuolelle. ”Olin Ruotsissa harjoittelussa kahdessa 1 000 lehmän karjassa ja niissä sain paljon oppia ison tilan johtamisesta. Pidän edelleen yhteyttä näihin tiloihin”, Jeremias kertoo. Molemmilla pojilla on myös kokemuksia työskentelystä isossa kotimaisessa karjassa.

Nuorena saadut kokemukset ja opinhalu johtivat päätökseen jatkaa maidontuotantoa. Ennen laajennusta Bror ja pojat kävivät 2018 Hollannissa yhdeksällä eri tilalla tutustumassa navettaratkaisuihin. Etenkin hiekkaparret tekivät tuolloin suuren vaikutuksen.

Hollanninmatkan jälkeen Bror, Zackarias ja Jeremias perustivat Ahlvik Gård Ab:n. Vanhan navetan paikalle ei ollut mahdollisuutta rakentaa riittävän suurta pihattoa. Onneksi he saivat ostaa seurakunnalta kilometrin päästä sopivan alueen. Metsänraivauksen jälkeen 180-parsipaikkaisen navetan perustusten rakennustyöt alkoivat helmikuussa 2020. Navetta, laakasiilot ja rehuvarastot nousivat kevään ja kesän aikana vauhdilla. Elokuun alussa 30 lypsävää muutti vanhasta navetasta uusiin, upeisiin tiloihin. Nyt lehmämäärä on kohonnut 95 yksilöön ja kolmas robotti otetaan käyttöön lehmämäärän noustessa tämän vuoden aikana.

Tavoitteena nostaa poikimakertoja ja sen myötä elinikäistuotosta

Eläinmäärän kasvattamiseksi Ahlvikit tekivät FabaINTO-sopimuksen. Jonkin aikaa sopimuksenteon jälkeen eläinaineksen asiantuntija Pernilla Grön-Stenman otti yhteyttä ja tarjosi tilalle mahdollisuutta vastaanottaa Hollolasta VikingGeneticsin huuhteluissa olleita tiineitä holstein-hiehoja. ”Kysyimme neuvoa tutulta hollantilaiselta asiantuntijalta. Hän totesi, että ostamme siinä hiehojen ohella kuuden vuoden jalostustyön”, Bror kertoo. Tilalle hankittiin jonkin verran huippueläimiä myös muista karjoista.

Tähän mennessä hiehoja on tullut 58. ”Monta huippua ja 90-prosenttisesti hyviä. Monen ensikoiden tuotostaso on yli 40 kiloa ja se on meille oikein hyvä tulos. Tavoitteemme on nostaa poikimakertojen määrää ja siten elinikäistuotosta”, Jeremias toteaa.

Karjan tärkeimmät jalostustavoitteet ovat lypsettävyys, hedelmällisyys ja pitoisuudet, jotka jo nyt ovat varsin korkeat. Viimeisen 12 kuukauden keskituotos on 10 863 kiloa maitoa, mutta EKM nousee peräti 12 513 kiloon. Myös tasakokoisuus on arvossaan. ”Haluamme tasaisen ja hyvän tuotoksen mahdollisimman pienellä väkirehumäärällä. Tähän päästään hyvälaatuisella säilörehulla ja keskikoisilla lehmillä”, Bror sanoo.

Jalostus on monen henkilön harteilla. Pernilla tekee suunnitelmat ja rakennearvostelee eläimet. VikingGeneticsin Johanna Aro valitsee puolestaan HI-naaraille sopivimmat sonnit. Bror ja pojat tarkastavat vielä valinnat. ”Jeremiaksella on meistä eniten intoa tutkia sonneja”, Bror naurahtaa. Siemenet tilan kahteen säiliöön tilaa puolestaan alkionsiirtoseminologi Anders Granbäck. ”Andersin kanssa keskustelemme usein jalostuksesta, hedelmällisyydestä ja sorkka-asioista. Anders hallitsee myös sorkkahoidon ja meillä Zackarias hoitaa sorkat, joten niistä riittää puhetta”, Jeremias toteaa.

Kaikki lehmävasikat genomitestataan ja käytössä on genomikorvamerkit. Myös useita sonneja on testattu ja muutama on päässyt jo hyvin lähelle valintaa jalostusohjelmaan. Tammikuun loppupuolella ensimmäinen hieho muutti Hollolaan. Syyskuussa syntyneen Viking Suppernikkelin (VH Boytoy x VH Leyton) genomiarvo on peräti +36.

Hyvien Viking-hiehojen ohella vanhasta navetasta muuttaneet saavat kehuja. ”Uudessa navetassa ne kaikki ovat parantaneet tuotostaan ja ne ovat selvästi rauhallisempia. Tämä kertoo hyvästä eläinaineksesta ja ennen kaikkea hyvistä olosuhteista”, Zackarias kertoo.

Huomio eläinten hyvinvointiin näkyy tuloksessa

Eläinten hyvinvointi ja terveys on otettu huomioon kaikkialla. Ahlvikit korostavat niiden merkitystä jatkuvasti. ”Tasaisen hyvä tuotos, kestävyys ja korkea elinikäistuotos mahdollistavat hyvän taloudellisen tuloksen. Tietenkin on laskettava tarkkaan tuotantopanosten hinta”, Jeremias sanoo.

Hiekkaparret ovat yksi merkittävimmistä hyvinvointia parantavista ratkaisuista. Utare- ja sorkkasairauksien vähentämisen kannalta hiekka on orgaanista ainetta parempi alusta. Lehmät myös viihtyvät makuulla pidempään puhtaalla ja viileällä hiekkapedillä. Ne seisovat vähemmän ja turhat jännitykset vähenevät. ”Hiekkaparret olivat rakentamisen ehdoton edellytys. Pojat sanoivat, että jos niitä ei tule, niin ei tule navettaakaan”, Bror kertoo.

Hiekka saadaan lähistöltä ja sitä kuluu päivässä noin15 kiloa lehmää kohden. Saostunut hiekka tyhjennetään lantalasta joka toinen kuukausi kaivinkoneella ja hiekka levitetään pelloille maanparannusaineeksi.

Hiekkaparsien ohella Hollannissa heräsi kiinnostus Cow Signals® -koulutusohjelmaan. Siitä saadut opit on otettu käyttöön. Vasikan taival alkaa hoivakarsinasta ja vastalypsetyllä ternimaidolla ruokittuna. Poikimisen jälkeen lehmät viettävät olkipedillä neljä vuorokautta. Vasikat siirretään neljän päivän ikäisinä vanhan navetan yksilökarsinoihin ja parin viikon jälkeen ryhmään. Paluu pihattoon koittaa 18 – 19 kuukauden iässä. ”Vasikoiden kasvatustapa on kallis, mutta se tuottaa myös hyvän tuloksen. Haluamme kaikille hyvän alun, jotta ne olisivat lypsyssä 23 kuukauden ikäisinä”, Jeremias kertoo.

Tiedonjano ei ole sammunut

Karjanhoitotyöt tehdään pääasiassa kolmen hengen voimin. Jokaiselle kertyy kahdeksasta kymmeneen tuntia päivittäistä navettatyötä. Työpäivät on jaettu kiertävään aamu-, päivä- ja iltavuoroon sekä viikonloppuvuoroihin. Talous, paperityöt, ruokinta ja osa siemennyksistä on Jeremiaksen vastuulla. Zackarias huolehtii navettatöiden ohella vasikoista, siemennyksistä ja sorkkahoidosta. ”Minä olen siellä, missä tarvitaan. Sonja on myös ajoittain apunani. Tärkeää on, että kaikki hallitsevat tilan rutiinit”, Bror toteaa.

Liikunta on kaikille kolmelle työn vastapaino. Zackariaksen aika kuluu myös pienten tyttärien, Esterin ja Alman, kanssa. Metsätyöt ovat Jeremiaksen mielipuuhaa. ”Moottorisaha kädessä pää tyhjenee tehokkaasti”, hän toteaakin. ”Minä kaivan vaimolle kuoppia puutarhassa”, Bror toteaa hymyillen.

Pojat ovat hakeneet oppia maailmalta, eikä tiedonjano ole vielä sammunut. He haluavat myös kantaa oman kortensa kekoon ja jakaa tietoa sekä antaa tilat oppimiselle. Navettaan on rakennettu ylätasanne ja 10 hengen kokoushuone. ”Olemme valmiita vastaanottamaan koululaisia, opiskelijoita ja karjanomistajia. Voimme myös kutsua huippuosaajia maailmalta vetämään koulutuksia. Tietysti VikingGeneticsin holstein-aineksen esittely on tärkeä osa”, Bror kertoo.

Korona on toistaiseksi estänyt vierailut, mutta sen väistyessä vierailut voidaan käynnistää. ”Suomessa on maailman puhtainta ruokaa. Tuotantomme esittely on siksi todella tärkeää”, Jeremias toteaa lopuksi.

• Tila: Ahlvik Gård AB, Ähtävä
• Omistajat: Bror, Zackarias ja Jeremias Ahlvik
• 95 lehmää, näistä 80 % ensikkoja. Holsteinien osuus 90 %
• Keskituotos: 12 513 kg EKM

Teksti: Mikko Säynäjärvi, kuvat: Timo Aalto

Artikkeli on julkaistu Faba-lehdessä 1/2021