Sekakaksosten hedelmällisyysmääritys
Sekakaksosena syntyneillä vasikoilla tavataan nk. freemartinismia, joka voi aiheuttaa sekakaksosena syntyneille lehmävasikoille lisääntymiseen liittyviä kehityshäiriöitä ja hedelmättömyyttä.
Miten testaaminen tapahtuu?
Hedelmällisyysmäärityksessä selvitetään löytyykö lehmävasikan näytteestä viitteitä Y-kromosomista. Tutkimukseen tarvitaan lehmävasikalta verinäyte. Verinäyte voidaan ottaa joko TEGO-näytekortille tai EDTA-veriputkeen. Määritys perustuu genomitestaukseen.
Määritys kestää 4 – 5 viikkoa ja se voidaan tehdä kaikille sekakaksosille rodusta riippumatta. Tulos ilmoitetaan asiakkaan valinnan mukaan joko sähköpostilla tai kirjeenä ja tallennetaan näkyviin eläimen tietoihin.
Hedelmällisyysmääritys on uudistunut!
Jatkossa kaikkien hedelmälliseksi todettujen lehmävasikoiden DNA-tiedot toimitetaan genomitestaukseen automaattisesti, ilman lisäkustannuksia. Näissä tapauksissa hedelmällisyysmääritys takaa verinäytteestä saatujen DNA-tietojen riittävän luotettavuuden genomituloksen laskentaa varten. Genomitulos julkaistaan, jos eläin täyttää genomitestauksen kriteerit.
Muissa tapauksissa kaksosena syntyneestä eläimestä tarvitaan edelleen kudos- tai karvanäyte genomimääritystä varten.
Tutkimuksen tilaaminen
Ilmaisen näytteenottopaketin voi tilata Fabalabista sähköpostilla tai puhelimitse. Mikäli näytteenottotarvikkeita ei tarvitse tilata, riittää, että toimittaa näytteen Fabalab-palveluihin saatelomakkeen kanssa.
Tiesitkö?
Freemartinismi-ilmiön taustalla on sikiöiden välinen verenkiertoyhteys tiineyden aikana. Verenkiertoyhteyden kautta esimerkiksi hormonit pääsevät liikkumaan sikiöiden välillä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä ilmiön taustalla onkin sonnivasikan erittämä anti-Müllerin hormoni eli AMH. Tiineyden alussa sikiöiden on mahdollista kehittyä sukupuoleltaan kummaksi vain, sonniksi tai lehmäksi. Kun sonnivasikan kehitys etenee, alkaa AMH ohjaamaan kehitystä sonniksi surkastuttamalla sonnivasikalta naaraspuolisten sukupuolielinten alut. Tässä vaiheessa myös lehmävasikan kehitys naaraaksi on jo alkanut, mutta kehitys häiriintyy, kun sonnin erittämää AMH:ta pääsee lehmävasikan verenkiertoon. Sonnivasikan kehitykseen sekakaksosuus ei vaikuta.
Verenkierto kehittyy hyvin aikaisessa vaiheessa sikiönkehitystä, joten kaksosvasikat ovat yhteydessä toisiinsa lähes koko tiineyden ajan. Poikimisen jälkeen vasikan verenkierrossa tavataan edelleen kaksosvasikan soluja, vaikka tiineyden aikainen yhteys katkeaakin. Muut osat, kuten häntäjouhet ja korvanlehden kudos, erilaistuvat myöhäisemmässä vaiheessa tiineyttä, jolloin ne sisältävät vain yksilön omaa DNA:ta. Tämän vuoksi hedelmällisyysmääritykseen tarvitaan lehmävasikasta aina verinäyte. Ilmiö kuitenkin selittää osaltaan myös sen miksi kaksosilta pyydetään kudos- tai karvanäyte genomimääritystä varten.
Verenkiertoyhteydet ovat tavallisia kaksostiineyksissä myös muilla eläinlajeilla. Freemartinismia ei kuitenkaan tavata kaikilla eläinlajeilla. Tutkijat uskovat, että naudoilla istukan rakenne vaikuttaa freemartinismin esiintymiseen.