Nauta-lehti
19.10.2026
Investoinnin jälkeen -hankkeessa on kuitenkin noussut esiin toinenkin menestystekijä: nuorkarja, jonka kasvatuksen onnistuminen näkyy vasta muutaman vuoden päästä navetan tuotantoluvuissa ja meijeritilissä.

Kun navetta investoinnin jälkeen on valmis ja tuotanto kasvaa, huomio kohdistuu usein lehmiin, lypsyyn ja tuotokseen. Investoinnin jälkeen -hankkeessa on kuitenkin noussut esiin toinenkin menestystekijä: nuorkarja, jonka kasvatuksen onnistuminen näkyy vasta muutaman vuoden päästä navetan tuotantoluvuissa ja meijeritilissä.
Investoinnin jälkeen – maitotilan kasvupaketti -hankkeen tavoite on rakentaa maitotiloille toimintamalleja investoinnin jälkeiseen tilanteeseen, jotta tuotannon riskit pysyvät hallinnassa ja investointien tuoma kasvupotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Hankkeessa on havaittu, että nuorkarjan kasvatuksen keskeisimmät kehityskohteet liittyvät ternimaitokäytäntöihin, valkuaisruokintaan, olosuhteisiin ja nuorkarjan työrutiineihin ja kasvun seurantaan. Näissä onnistuminen näkyy myöhemmin.

Hankkeen opintomatka Tanskaan tarjosi mahdollisuuden tutustua useisiin huippulypsykarjatiloihin. Yksi havainto toistui kohteesta toiseen: nuorkarjaa pidetään tärkeänä investointina tulevaisuuteen.
Tilojen arjessa näkyivät runsas kuivitus, huolellisesti suunnitellut poikimaolosuhteet, tehokas valkuaisruokinta sekä vasikoiden lämpimänä pitäminen esimerkiksi lämpöliivien avulla. Navettaratkaisuissa oli otettu huomioon vastasyntyneet ja pienet vasikat sijoittamalla ne ns. erillisen vasikkakeittiön läheisyyteen, jossa ruokinta voitiin toteuttaa täsmällisesti ja tehokkaasti.
Nuorkarjan hoitamisessa hyödynnettiin Lean-ajatusmallia; työt tehtiin loogisesti ja tehokkaasti, työvälineet olivat helposti ja lähellä saatavissa työvaiheiden mukaisesti ja turhia edestakaisin kulkemisia vältettiin.
Huomiota herätti myös se, miten jalostuksellisesti kiinnostavimpia eläimiä kasvatettiin. Parhaat genomitestatut lehmävasikat saivat usein parempaa ja yksilöllisempää hoitoa ja ruokintaa. Tavoitteena on saada hyödynnettyä eläinten täysi potentiaali mahdollisimman hyvin tulevaisuudessa.

Vaikka Tanskasta löytyi paljon kiinnostavia yksityiskohtia, suurin oppi liittyi tuttuihin perusasioihin ja tilan kehittämiseen yhteistyössä eri toimijoiden, asiantuntijoiden ja omien työntekijöiden kanssa.
Hyvä ilmanlaatu, kuivat makuupaikat, hyvä kuivitus, puhdas vesi, laadukas rehu, riittävä valo, lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen ja eläinten sujuva liikenne ja käsittely muodostavat perustan, jonka päälle kaikki muu rakentuu. Samalla korostuvat umpilehmien hyvinvointi, onnistuneet poikimiset sekä nuorkarjan kasvun jatkuva seuranta ja kehittäminen.
Tanskassa henkilöstöjohtaminen oli avainasemassa onnistuneissa tilan rutiineissa; yritystä ja työntekijöitä johdetaan nykyaikaisen tiimioppimisen käsityksen mukaan ja toimintoja kehitetään yhdessä. Yrittäjä ei ole vain liiketoiminnan johtaja, vaan myös yksi työntekijöistä. Yhteinen onnistuminen karjan hoitotöissä mahdollistaa paremmat tulokset. Karjasilmän tärkeyttä ei pidä aliarvioida.
Kun rutiinit toimivat tilalla, vapautuu yrittäjällekin enemmän aikaa miettiä liiketoiminnan kehittämisen kannalta tärkeitä strategisia tavoitteita ja niiden toteuttamista taloudenkin kannalta. Esimerkiksi nykyisen rehustrategian onnistumisen seuraaminen ja sen kehittäminen, päätökset mitä viljellään itse ja mitä ostetaan mahdollisesti ensi vuonna.

Monet Suomen kärkitilat toimivat jo samalla ajattelutavalla; eläinten hyvinvointi ja ruokinta vasikasta lypsylehmäksi palkitsee kasvussa, kehityksessä, terveydessä ja tuotoksessa. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä nuorkarjaan tehdyt panostukset näkyvät vasta myöhemmin lypsykarjassa.
Lopulta kysymys on tulevaisuuden rakentamisesta. Jokainen hyvin kasvanut vasikka on investointi, jonka tuotto nähdään vasta vuosien kuluttua terveenä, kestävänä ja tuottavana lypsylehmänä. Siksi navetan tärkeimpiä eläimiä eivät välttämättä ole tämän päivän huipputuottajat, vaan ne vasikat, joiden lypsyura on vasta tulossa.
Teksti ja kuvat: Hanna Martiskainen
Pidemmän jutun aiheesta voit lukea Nauta-lehdestä 4/2026.