Suomessa kasvatettavat lypsykarjarodut

Ayrshire (Ay)

Maamme toiseksi yleisin lypsyrotu ayrshire, on väritykseltään ruskeankirjava tai kokoruskea. Vuonna 2025 tuotosseurannassa olevista lypsylehmistä 32,0 % oli ayrshireja. Vuosituotoksissa parhaimmat lehmät ovat yltäneet yli 19 000 maitokiloon. Ayrshireja pidetään hyvinä laiduntajina ja ne sopivat hyvin erilaisiin tuotantojärjestelmiin. Maidon pitoisuudet ovat korkeat, ja lisäksi rotu on korkeatuottoinen. Pohjoismaisen yhteistyön myötä suomalaisen ayrshiren jalostustyö on samalla pohjoismaisten punaisten lypsyrotujen jalostustyötä.

Holstein (Hol)

Musta-valkoinen ja kookas holstein on maailman yleisin lypsyrotu. Suomeen ensimmäiset friisiläiseläimet tulivat 1960-luvulla Ruotsista. Pohjois-Amerikassa kehitetyt holsteinit sekoittuivat pian alkuperäiseen friisiläiseen. Rotu on maamme yleisin lypsyrotu: vuonna 2025 lypsylehmistä 65,3 % oli holsteineja. Rodun vuosittaisen maitotuotoksen ennätys on ollut yli 21 000 maitokiloa. Holstein tunnetaankin sen hyvästä tuotoskyvystä.

Länsisuomenkarja (Lsk)

Väritykseltään kokoruskea ja luonnostaan nupo länsisuomenkarja (LSK) on suomenkarjaroduistamme yleisin, ja vuonna 2025 tuotosseurannan lehmistä 595 kpl oli rodun yksilöitä. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat korkeat, minkä lisäksi länsisuomenkarja on yksi korkeatuottoisimmista alkuperäisroduista. Parhaimmillaan länsisuomenkarjan vuosittainen maitotuotos on ollut yli 17 000 kiloa. Rodun yksilöt ovat luonteeltaan aktiivisia, ja rotu on pitkäikäinen sekä kestävä.

Pohjoissuomenkarja (Psk)

Pohjoissuomenkarja (PSK) eli lapinlehmä on alkuperäisroduistamme ehkä helpoiten tunnistettavissa: rodun yksilöt ovat väritykseltään kokonaan valkoisia, tai valkoisia mustin pilkuin. Pohjoissuomenkarjan yksilöt ovat luonnostaan nupoja. Vuonna 2025 tuotosseurannan lehmistä 243 kpl oli pohjoissuomenkarjaa, ja rotu luokitellaan uhanalaiseksi itäsuomenkarjan tavoin. Pohjoissuomenkarjan maidon pitoisuudet ovat hyvät, ja rotu on muiden suomenkarjarotujen tapaan terve ja pitkäikäinen.

Itäsuomenkarja (Isk)

Pienikokoinen itäsuomenkarja (ISK) eli kyyttö on suomenkarjaroduista uhanalaisin, ja vuonna 2025 tuotosseurannan lehmistä vain 130 kpl oli itäsuomenkarjaa. Väritykseltään itäsuomenkarjan yksilöt ovat vaaleanruskeita, mutta niillä kulkee selässä valkoinen ns. kyyttöjuova. Lisäksi myös mahanalunen voi olla valkea. Muiden suomenkarjarotujen tapaan myös itäsuomenkarjan yksilöt ovat luonnostaan nupoja. Rodun tuotos on muita suomenkarjarotuja alhaisempi, mutta brändäyksen avulla itäsuomenkarjan maidosta ja lihasta on tullut arvostettuja merkkituotteita.

Tietoa kansallisesta eläingeenivaraohjelmasta.

Jersey (Je)

Jersey on maailman toiseksi yleisin lypsyrotu. Suomessa jersey-lehmien määrä on vielä melko vähäinen, mutta kasvava. Vuonna 2025 tuotosseurannassa lehmiä oli 1 319 kpl. Väritykseltään eläimet ovat ruskeita. Rodusta löytyy sekä sarvellisia, että nupoja eläimiä. Jersey on tunnettu korkeista maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksista. Rodun pieni koko sekä maine hyväluonteisena ja rauhallisena lypsylehmänä ovat pitäneet sen suosiossa maidontuotannossa.