Karjakerhot

Karjakerhot ovat lypsykarjankasvattajien perustamia, omalla alueellaan toimivia yhdistyksiä, joiden toiminnassa keskeisellä sijalla on yhteydenpito alueen muihin karjanomistajiin, kouluttautuminen, oman alan esillä pitäminen sekä virkistäytyminen.
Karjakerhot ovat aina toimineet kiinteässä yhteistyössä valtakunnallisen jalostusorganisaation ja keinosiemennysosuuskuntien kanssa. Faballe karjakerhot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja Faba voi tarjota tukeaan samalla tapaa kaikille kerhoille. Kerhot tarjoavat myös hyvän vaikutuskanavan valtakunnalliseen kotieläinjalostuksen päätöksentekoon, sillä monet karjakerhojen luottamustoimissa toimivat henkilöt ovat mukana myös Faban hallinnossa.

<table id="tablepress-30" class="tablepress tablepress-id-30">
<tbody class="row-hover">
<tr class="row-1 odd">
<td class="column-1">Kerho</td>
<td class="column-2">Puheenjohtaja</td>
<td class="column-3">Puhelin</td>
<td class="column-4">Sähköposti</td>
</tr>
<tr class="row-2 even">
<td class="column-1">Etelä-Pohjanmaan Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Jaana Heikkilä</td>
<td class="column-3">040 7030216</td>
<td class="column-4">irmeli70@gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-3 odd">
<td class="column-1">Etelä-Savon Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Mirjami Pitkonen</td>
<td class="column-3">050 3811134</td>
<td class="column-4">mirjami.pitkonen@proagria.fi</td>
</tr>
<tr class="row-4 even">
<td class="column-1">Hämeen Lypsykarjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Simo Pärssinen</td>
<td class="column-3">050 4022470</td>
<td class="column-4">simo.parssinen(a)hamk.fi</td>
</tr>
<tr class="row-5 odd">
<td class="column-1">Kainuun Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Merja Karjalainen</td>
<td class="column-3">050 347 1445</td>
<td class="column-4">merjakarjalainen76(at)gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-6 even">
<td class="column-1">Keski-Pohjan Lypsykarjat r.y.</td>
<td class="column-2">Niina Kivelä</td>
<td class="column-3">040 8277 644</td>
<td class="column-4">nakivela@gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-7 odd">
<td class="column-1">Keski-Suomen Maitotilayhdistys r.y.</td>
<td class="column-2">Sanna Ahonen</td>
<td class="column-3">0407550729</td>
<td class="column-4">sanna.koivurannantila@gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-8 even">
<td class="column-1">Kymenlaakson Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Riitta Torikka</td>
<td class="column-3">050 5410411</td>
<td class="column-4">riitta.torikka@gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-9 odd">
<td class="column-1">Lapin Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Laura Neitola</td>
<td class="column-3">040 5959303</td>
<td class="column-4">laura.neitola@gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-10 even">
<td class="column-1">Nylands Koklubb r.f.</td>
<td class="column-2">Nina Mannström</td>
<td class="column-3">050 5503862</td>
<td class="column-4">nina.mannstrom(at)gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-11 odd">
<td class="column-1">Pirkanmaan Karjakerho</td>
<td class="column-2">Miia Aspila</td>
<td class="column-3">044 0210 936</td>
<td class="column-4">vimmuaspilantila[a)gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-12 even">
<td class="column-1">Pohjois-Karjalan Karjakerho</td>
<td class="column-2">Heidi Kärkkäinen</td>
<td class="column-3">050 4116027</td>
<td class="column-4">ah.karkkainen(at)hotmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-13 odd">
<td class="column-1">Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Jaana Niskanen</td>
<td class="column-3">050 4937953</td>
<td class="column-4">jmikko.niskanen(at)gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-14 even">
<td class="column-1">Pohjois-Savon Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Anna-Mari Heiskanen</td>
<td class="column-3">0400 381 764</td>
<td class="column-4">heiskanenannamari@gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-15 odd">
<td class="column-1">ProAgria Etelä-Karjalan Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Helena Pesonen</td>
<td class="column-3">040 7602735</td>
<td class="column-4">helemapesonen(at)gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-16 even">
<td class="column-1">Etelä-Suomen Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Emma Murto</td>
<td class="column-3">0415366889</td>
<td class="column-4"><a href="mailto:perttulan.maatila@gmail.com" target="_top">perttulan.maatila(at)gmail.com</a></td>
</tr>
<tr class="row-17 odd">
<td class="column-1">Satakunnan Karjakerho</td>
<td class="column-2">Helena Jaakkola</td>
<td class="column-3">044 2915530</td>
<td class="column-4">helenajaakkola(at)hotmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-18 even">
<td class="column-1">Uudenmaan Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Saija Härkänen</td>
<td class="column-3">050 3033562</td>
<td class="column-4">harkanen.saija(at)gmail.com</td>
</tr>
<tr class="row-19 odd">
<td class="column-1">Varsinais-Suomen Karjakerho r.y.</td>
<td class="column-2">Mika Kavander</td>
<td class="column-3">0400 978 729</td>
<td class="column-4">mika.kavander(at)elisanet.fi</td>
</tr>
<tr class="row-20 even">
<td class="column-1">Ålands Husdjursklubb</td>
<td class="column-2">Monika Simonas</td>
<td class="column-3"></td>
<td class="column-4"></td>
</tr>
<tr class="row-21 odd">
<td class="column-1">Österbottens Husdjursklubbs</td>
<td class="column-2">Jan Lindfors</td>
<td class="column-3">050 4909515</td>
<td class="column-4">lindfors.jan(at)gmail.com</td>
</tr>
</tbody>
</table>

Karjakerhojen puheenjohtajat

Sulkavantien varrella Liedenpohjassa Virroilla sijaitseva lypsytila elää uutta aikaa. Nuori isäntä Kalle Koivunen otti tilalla ohjakset käsiinsä puolitoista vuotta sitten. Kallen vanhemmat Hannu Koivunen ja Kaija Morri ovat yhtymän osakkaina pienemmällä osuudella ja tilan töissä mukana päivittäin.
Tilan työnjako on muotoutunut sellaiseksi, että Hannu hoitelee ruokintapuolta, Kaijan vastuulla on navetta ja Kalle näkyy varsinkin kesäaikaan enemmän peltohommissa. Moldovalainen Artur on ollut tilan palkkalistoilla jo viisi vuotta. Lisäksi Kallen sisarukset käyvät kesäisin auttamassa tilan töissä. Lomittajaa käytetään myös säännöllisesti.
<div id="attachment_386666" style="width: 510px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-386666" decoding="async" loading="lazy" class="wp-image-386666" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2023/09/Tulimaito_Kahvilla.jpg" alt="" width="500" height="320" />Päivän suunnitelmat tarkentuvat kahvikupin äärellä. Elmo-koira liittyi myös Kalle ja Hannu Koivusen ja Kaija Morrin seuraan.</div>
Yhteistyö kahden sukupolven välillä sujuu hyvin. Vanhemmilla on kokemusta. Kallella on puolestaan tuoreita ajatuksia sekä opiskeluajalta saatua tuoretta tietoa maataloudesta. Navetan toimistossa on iso pöytä, jonka ympärillä talon väki vaihtaa ajatuksia ja hörppää kahvit samalla.
<h3>Ukrainan kriisi osui herkkään kohtaan</h3>
Maatalousyhtymä Tulimaito perustettiin tuoreimman sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Yhtymän nimi tulee tilan lähettyvillä sijaitsevasta Tulilammesta. Kankaan tila on tilan vanha nimi ja se on Kallen mielestä liian yleinen, näitä tiloja on liian paljon. Tulimaitoja on vain yksi. Seuraava vaihe on muuttaa Tulimaito maatalousyhtymästä osakeyhtiöksi. ”Siinä on tiettyjä etuja verotukseen ja omistukseen liittyen”, Kalle perustelee.
Kalle muistaa lopun ikänsä sukupolvenvaihdoksen ja maatalousyhtymän perustamisen. Siirtymä suunniteltiin huolella mutta suurin yllätys tapahtuikin muualla: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan päivä sen jälkeen, kun Kallesta tuli tilan isäntä. Kriisi on heijastunut tilan toimintaan monella tavalla.
”Ensin ihmeteltiin, että mitä tulee tapahtumaan, sitten alkoivat hinnat nousta äkkiä”, Kalle Koivunen muistelee. Lannoitteet kallistuivat nopeasti, samoin sähkö ja monet muut välttämättömyydet. Maidon tuottajahinta alkoi nousta myöhemmin, mutta se nousikin lopulta aika reippaasti. Nyt puolitoista vuotta sodan alkamisen jälkeen hinnat ovat tasaantuneet. Myös maidon tuottajahinta on laskenut mutta ei niin paljon kuin muualla Euroopassa.
<h3>Asiantuntijaan luotetaan jalostuksessa</h3>
Tulimaidon tilalla on 150 lehmää. Päärotu on holstein. Tilalta löytyy myös muutamia jersey- ja brown swiss-lehmiä. ”Ayrshiret ovat aiemmasta vähentyneet, mutta ei me niitä jätetä, niissä on hyviä yksilöitä”, Kaija kehuu.
Tulimaidon tilalla luotetaan jalostuksessa ammattilaiseen eli Fabaan. Sieltä hankitaan jalostusneuvontaa, siemennyspalvelut, tiineystarkistukset ja mm. tarvikkeita. Tulimaidon tilalla kaikki eläimet genomitestataan ja rakennearvostellaan. Lehmien rakennearvostelupisteiden keskiarvo on 80,3 GP, mikä on erittäin hyvä. Kuluvan kauden tuotos on 12 379 kg EKM.
Tilan pelloista 130 hehtaaria on nurmella ja 70 hehtaaria viljalla. Sato käytetään kaikki oman karjan ruokintaan. Tänä vuonna kuivuus kiusasi alkukesällä ja se heikensi toisen rehusadon kasvua. Myös vilja kärsi alkukesän säistä. Kalle Koivunen on kesällä soitellut naapureita läpi ja saanut sovittua rehun ostosta. Koivunen on tyytyväinen, että naapuristosta on aiemminkin saanut ostettua syötävää oman tilan lehmille.
<div id="attachment_386665" style="width: 610px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-386665" decoding="async" loading="lazy" class="wp-image-386665" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2023/09/Tulimaito.-Kalle-kauhoo.jpg" alt="" width="600" height="375" />Kalle Koivunen opiskeli maataloutta Viikissä ja tarttui tilan ohjaksiin samalla viikolla, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Moni asia on muuttunut tilanpidossa sen jälkeen.</div>
<h3>Ensin investoidaan, sitten maksetaan lainoja</h3>
Tulimaidon tilan väellä on yhteinen näkemys siitä, että pitää olla rohkeutta investoida. ”Aina on otettu lainaa, nyt on maksun aika. Jos menee pankin kannalta huonoon suuntaan, niin sitten rupeavat ongelmat kasaantumaan täällä päässä”, Hannu muistuttaa. ”Nyt mennään vuosi kerrallaan, mutta kaikenlaista suunnitellaan, että tila pysyisi pystyssä”, tiivistää seuraavaa polvea edustava Kalle.
Seuraava investointi voisi olla mahdollisesti useamman tilan yhteinen biokaasulaitos. Kalle Koivusen mukaan tästä on naapuruston tilojen kanssa alustavasti puhuttu mutta mitään tarkempia laskelmia ei ole tehty. Mukaan voisi lähteä kymmenkunta kotieläintilaa. Nykytilanteessa biokaasulla olisi kysyntää varsinkin liikennepolttoaineena.
Tulimaidon tilalle ensimmäinen biokaasulaitos rakennettiin jo vuonna 2006. Se oli niitä ensimmäisiä pioneerihankkeita ja silloin tekniikka ei ollut vielä kovin toimivaa. Laitetoimittajia meni nurin ja muitakin ongelmia kasautui matkan varrelle mutta kymmenen vuotta se ehti tuottaa tilalle kaasua.
<h3>Vahvan kasvun aikaa</h3>
Alkujaan neljän lehmän tila kasvoi nykyisiin mittoihin investointipäätösten myötä. Vuonna 1961 rakennettiin uusi navetta ja sinne sijoitettiin ensin 10 lehmää ja laajennuksen myötä 15.
Hannun ja Kaijan aloittaessa lehmiä oli lypsyssä 30, mutta siihen ei jääty. Uusi kylmäpihatto rakennettiin kokonaan uuteen paikkaan ja lehmäluku tuplaantui taas.
Vuonna 2004 valmistui seuraava investointi ja lehmien määrä nousi 140 yksilöön.  Samalla hankittiin kaksi lypsyrobottia, sillä vanhalla 2&#215;3 tandemasemalla lypsäminen olisi ollut karjan ja tuotoksen kasvaessa liian työlästä.
<h3>Investointi lehmien hyvinvoinnille</h3>
Tilan viimeisin iso investointi valmistui vuonna 2020. Parsipetien tilalle tehtiin lehmäystävällisemmät syväkuivikeparret, joissa alettiin käyttää kuivikkeena separoitua lantaa. Valaistus uusittiin ledeihin ja samalla vaihdettiin 15 vuotta vanhat robotit uusiin.
Erityistä tässä remontissa oli se, että makuuparsien määrä vähennettiin 144:stä 135 parteen. Vähennyksen myötä tarvittiin vähemmän robotteja eli kolmen vanhan tilalle tuki kaksi uutta tehokasta robottia.
Vähennyksen taustalla oli kaksi syytä: maitomäärä meni turhan usein yli kiintiön ja lehmille haluttiin väljemmät oltavat. Tästä tuli siis lehmien hyvinvointiremontti ja sen hedelmiä poimitaan nyt. Ennen lehmillä oli usein kintereet auki ja aureus-kierteestä ei tahtonut päästä irti.  Nyt tautitapauksia on selvästi vähemmän. ”Kun kintereet ovat kunnossa, hyvinvointi paranee merkittävästi ja tuotos kasvaa”, tiivistää Morri.
<div id="attachment_386663" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-386663" decoding="async" loading="lazy" class="wp-image-386663" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2023/09/Tulimaito_Syvaparsi.jpg" alt="" width="900" height="570" />Syväkuivikeparsien myötä lehmien kintereet ovat pysyneet terveinä.</div>
<h3>Separointi on tarkkaa hommaa</h3>
Lannan separointi tuli kolme vuotta sitten uutena juttuna tilalle ja sen kanssa on pitänyt opiskella. Kun syväparsia alettiin täyttää, iski klebsielle-bakteerin aiheuttama utaretulehdus muutaman kerran.
Hannun kokemuksen mukaan separoidun lannan kosteutta pitää seurata parressa tarkasti ja lantaan on hyvä sekoittaa kalkkia sopivan pH:n saamiseksi, jotta bakteeritoiminta pysyisi kurissa.
Lannan separoinnin myötä Tulimaidon tila siirtyi turpeettomaan aikaan eli tilan hiilijalanjälki keveni merkittävästi.
<h3>Tulevaisuuteen katsova tila</h3>
Kalle Koivusen luotsaama tila on Faban asiakkuusvastaavan Eeva Harhalan (os. Linnainmaa) mukaan todellinen tulevaisuuteen katsova tila, joka ei pelkää kokeilla uusia toimintatapoja.
”Siinä, missä muut tilat saattaisivat jäädä laakereilleen lepäämään ja voivottelemaan vastoinkäymisen edessä, Koivusella pohditaan heti, miten asia kannattaisi jatkossa hoitaa”, Harhala täsmentää.
Koivuset ovat Harhalan mukaan jo pitkään ymmärtäneet karjatalouden kulmakivet eli eläinten hyvinvoinnin ja jalostuksen merkityksen tuloksen tekemisessä. Tilalle on jalostettu tuotostasoltaan ja jalostusarvoltaan korkeatasoinen karja.
Tilalla käytetään paljon lihasonnia karjan heikoimmille yksilöille sekä harkiten sukupuolilajiteltua siementä karjan parhaille.  Yhteistyö tilan väen kanssa on saumatonta ja molempiin suuntiin toimivaa.
”Olen hyvin tyytyväinen tilanteeseen, jossa minuun luotetaan niin paljon, että saan tehdä jalostusvalintoja itsenäisesti, etukäteen yhdessä sovituissa raameissa”, Eeva Harhala sanoo.
Harhala on ollut Tulimaidon eläinaineksen asiantuntijana puolitoista vuotta. Ennen häntä Tulimaidon tilalla kävi Mari Mukka-Koivumäki.
<h3>Tulimaito mty</h3>
<ul>
<li>Omistajat: Kalle ja Hannu Koivunen ja Kaija Morri</li>
<li>Noin 150 lehmää, joista suurin osa holsteinia, jonkun verran ayrshireä sekä muutama jersey ja brown swiss</li>
<li>Tuotos 12 379 kg EKM</li>
</ul>
<div id="attachment_386664" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-386664" decoding="async" loading="lazy" class="wp-image-386664" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2023/09/Tulimaito-ilmakuva.jpg" alt="" width="900" height="600" />Mty Tulimaito on saanut nimensä Tulilammesta, joka häämöttää taustalla.</div>
Teksti ja kuvat Lassi Lähteenmäki. Artikkeli on julkaistu Faba-lehdessä 3-2023

robots

Faba » Aina pitää olla uusia investointisuunnitelmia Comments Feed

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

Vuoden kolmannen Faba-lehden sivuilla pääsee kurkistamaan Lehmät livenä-tapahtumastakin tutun Mty Tulimaidon arkeen ja korkeatuottoiseen karjaan. Tilalla on tehty sukupolvenvaihdos noin puolitoista vuotta sitten, jolloin Kalle Koivunen otti ohjakset käsiinsä. Vanhemmat Hannu Koivunen ja Kaija Morri ovat edelleen mukana yhtymässä sekä tilan töissä päivittäin. Noin 150 lehmän tilalla on panostettu karjan hyvinvointiin ja tämä näkyi vahvasti mm. vuonna 2020 valmistuneessa remontissa. Lehdestä löytyy lisäksi vinkkejä ja ideoita lypsy- ja lihakarjan kehittämiseen. Tiedätkö kaiken genomitestaamisesta? Entä mitä hyötyä on rakennearvostelusta? Lehden sivuilta löydät paljon tietoa myös hedelmällisyyden parantamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitoon mittaamisen ja seurannan kautta. Esittelyssä mm. tarkkuudestaan tunnettu Nedapin CowControl -karjanseurantajärjestelmä.

Faba » Faba 3/23 Comments Feed

Kevään ja kesän aikana on valmisteltu nyt syksyllä käytäviä Faban edustajistovaaleja. Kuten ennenkin, edustajistoon toivotaan aktiivisia jäseniä, jotka seuraavat ympäröivän maailman kehitystä ja ovat kiinnostuneita Faban toiminnan kehittämisestä.  
Kotieläinjalostus ja siihen liittyvät palvelut ovat Faban toiminnan selkäranka. Niiden lisäksi viime vuosina on panostettu tarvikekauppaan, eläinten terveydenhuoltoon ja tuotantopalveluihin. Kantava ajatus on rakentaa eri toimialoista toisiaan tukeva kokonaisuus.  
Säännöissä ja laissa määrättyjä edustajiston tehtäviä ei ole montaa, mutta ne ovat isoja ja vastuullisia. Rutiinitehtävinä ovat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen, budjetin ja toimintasuunnitelman hyväksyminen sekä hallituksen jäsenten valinta. Lisäksi mahdolliset sääntömuutokset tarvitsevat aina edustajiston päätöksen.   
Virallisten tehtäviensä ulkopuolella, edustajisto on Faban hallituksen ja operatiivisen johdon väylä kommunikointiin jäsenten kanssa. Yleensä jäsenillä on matala kynnys ottaa yhteyttä edustajiston jäseneen ja saada sitä kautta äänensä kuulluksi. Useilla edustajiston jäsenillä on lisäksi jokin lisävastuu. Hallinnon tarkkailijat, valmisteleva toimikunta ja puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävät ovat näköalapaikkoja syvemmälle hallintoon. Jalostuksen vastuupaikoilla jalostusvaliokunnissa ja VikingGeneticsin rotukomiteoissa on myös edustajiston jäseniä mukana.  
Edustajiston jäsenen ei tarvitse olla erityinen jalostuksen asiantuntija tai yritystoiminnan ammattilainen. Perustaidot riittävät. Edustajistokauden aikana järjestetään lyhyitä koulutuksia ja perehdytyksiä, joiden avulla taitojaan voi kerrata ja kehittää. Tärkeimmät edellytykset ovat kiinnostus ja valmius ottaa vastuuta. Ennen kaikkea edustajistoon halutaan erilaisista taustoista tulevia tavallisia omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä.  
Paavo Karhu, Faba osk, hallituksen pj. 
Teksti on julkaistu Faba-lehdessä 3/2023

Faba » Edustajistovaalit – asetu ehdolle!   Comments Feed

Genomitestillä määritetään eläimen jalostusarvo DNA:n avulla. Miten otat täyden hyödyn eläintesi genomitestauksesta? Kuuntele kuinka sonkajärveläinen maitotilayrittäjä Jarkko Hyttinen genomitestin hyödyntämisestä heidän karjassaan ja millaisia tavoitteita on jo saavutettu. Fabalabin palveluvastaava Sonja Närkki avaa mitä kaikkea tietoa genomitestaus antaa ja mistä tuon tiedon löytää. Tämä on tallenne 14.9.2023 Faban järjestämästä webinaarista.

Faba » Kaikki irti genomitestauksesta! Comments Feed

Miltä Faba näyttää tulevaisuudessa? Haluatko olla mukana vaikuttamassa kehitykseen? Jäsenenä voit vaikuttaa Faban tulevaisuuteen äänestämällä tai asettumalla ehdokkaaksi Faban syksyn edustajistovaaleihin. Nyt on aika päättää omasta ehdokkuudesta ja koota yhteinen ehdokaslista, vaikka karjakerhon piiristä. Juuri sinä voit olla oikea henkilö jäsenistön edustajaksi Faban edustajiston seuraavalle nelivuotiskaudelle 2024–2027.
Faban edustajistovaalit käydään marraskuussa ja ehdokasasettelu käynnistyy 15.9. Edustajistoon valitaan 28 jäsentä, joista 24 edustaa Faban maidontuotantoa harjoittavia jäseniä ja 4 lihantuotantoa päätuotantosuuntana harjoittavia jäseniä. Vaalipiirit muodostuvat kunkin jäsenen tuotantosuunnan mukaan. Lisäksi Maidontuotanto-vaalipiiri on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen.
Tiedätkö oman vaalipiirisi ja alueesi Faban edustajistovaalissa? Voit kätevästi tarkistaa sen verkkosivuillamme. Faban vaalisivulta <a href="https://faba.fi/fi/vaalit">https://faba.fi/fi/vaalit</a> löydät niin jäsenyyden tarkistuksen kuin kaiken muun tarpeellisen tiedon ehdokasasettelusta ja vaalista.
Lisätietoa ehdokasasettelusta ja vaalista: <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/faba-osk/vaalit/">faba.fi/fi/vaalit</a>

Faba » Faban edustajistovaalin ehdokasasettelu käynnistyy 15.9. Comments Feed

Faba » Varaudu syksyn sateisiin – hanki saappaat! Comments Feed

Kuuntele tallenne Faban edustajiston toiminnasta ja roolista sekä edustajiston jäsenenä toimimisesta. Mukana keskustelemassa ovat Pauli Keränen PI-johtamiskoulusta, Faban edustajiston jäsen Heli Ahonen sekä Faban hallituksen puheenjohtaja Paavo Karhu.

Faba » Faban edustajisto on jäsenen äänitorvi Comments Feed

Eläinten oppimisen ja kouluttamisen lainalaisuuksien sekä aistien ja laumakäyttäytymisen huomioiminen nautojen käsittelyssä parantaa niin nautojen kuin ihmisten hyvinvointia sekä varmistaa nautakarjatilojen taloudellisia ja eettisiä toimintaedellytyksiä. Nyt nautojen kouluttamista on mahdollista opiskella TYKKÄÄ -hankkeessa. Hanke keskittyy Pohjois-Savoon.
TYKKÄÄ -koulutuskokonaisuus 
Koulutuskokonaisuuden pääkouluttajana toimii eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimio (Emovet Oy). Pienryhmät jaetaan maito-, liha- ja emotiloihin, jolloin pääset harjoittelemaan itsellesi ja tilallesi parhaiten sopivia menetelmiä. Lisäksi järjestetään yhteinen teemapäivä sekä vapaaehtoinen opintomatka ulkomaille. Koulutus sisältää vähintään 20 h luentoja, pienryhmäkoulutuksia ja käytännön harjoituksia. Luennot järjestetään webinaareina ja lähitapaamisina.
<a href="https://laari.info/kaynnissa-olevat-hankkeet/tykkaahanke/">Lisätietoja</a>
<a href="https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/dee8d5de-f7a7-47a3-9e7e-0c64ad2e985b?displayId=Fin2826687">Ilmoittaudu TYKKÄÄ-koulutukseen</a>

Faba » TYKKÄÄ -koulutuskokonaisuus – Ilmoittaudu mukaan! Comments Feed

<h3>Tervetuloa suomenkarjatapaamiseen  30.8.2023 klo 10.</h3>
Paikka: AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, Tampere
Ohjelma
<ul>
<li>Pro Gradu – Länsisuomenkarjan genominen ja laskennallinen sukusiitos, Mirva Härkänen</li>
<li>Ajankohtaisia suomenkarja-asioita</li>
<li>Palkitsemiset</li>
<li>Lounas</li>
<li>Tutustuminen AhlmanEdun SK-karjaan</li>
</ul>
Ilmoittauminen &amp; erityisruokavaliot: viimeistään 18.8.2023 Reetta Keisalmi (<a href="mailto:reetta.keisalmi@faba.fi">reetta.keisalmi@faba.fi</a>, p. 0504734820)

Faba » Suomenkarjatapaaminen Tampereella 30.8. – Ilmoittaudu nyt! Comments Feed

Reipas nuori yrittäjä Mikko Salmu osti Merijärvellä sijaitsevan Laitalan tilan vuonna 2012 ja ryhtyi viljelijäksi. Isän lypsykarjatilalta oli kertynyt kokemusta karjan hoidosta, ja Mikko päätti perustaa vasikkakasvattamon. Snellmanin kanssa solmittiin vasikoiden kasvatussopimus vuonna 2013.
– Ensimmäisenä keväänä kasvattamoon saapui 50 sonnivasikkaa, jotka tulivat terninä ja lähtivät pois puolivuotiaina. Vuonna 2016 toiminta laajeni ja tilaa oli 75 vasikalle kolmessa eri osastossa. Tällä tavoin jatkettiin aina viime vuoteen asti, jolloin valmistui uusi kasvattamo. Tällä hetkellä vasikat kasvatetaan Atrian sopimuksella, Mikko kertoo.
&nbsp;
<figure id="attachment_4994" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-4994"><img decoding="async" loading="lazy" class="size-full wp-image-4994 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/4_Mikko_kainalojuttu_netti.jpg" sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/4_Mikko_kainalojuttu_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/4_Mikko_kainalojuttu_netti-300x224.jpg 300w" alt="Isäntä tervehtii vasikoita" width="709" height="530" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/4_Mikko_kainalojuttu_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/4_Mikko_kainalojuttu_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/4_Mikko_kainalojuttu_netti-300x224.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-4994" class="wp-caption-text">Mikko Salmu tarttui tilaisuuteen ja osti naapurin tilan, kun ilmeni että sillä ei ollut jatkajaa.</figcaption></figure>
&nbsp;
<h3>Helppoa vasikoiden juottoa</h3>
Vasikoita on juotettu aiemmin tilalla vapaajuotolla sekä juottoautomaatilla. Riittävän toimivaa, vasikoiden hyvinvoinnin takaavaa ratkaisua ei kuitenkaan oikein ollut löytynyt.
– Vapaajuoton aikana tuli monesti yölläkin mietittyä, että mitenkähän ne vasikat siellä navetalla voivat, Mikko muistelee.
Viime vuoden lopulla Mikko tutustui Holm &amp; Lauen valmistamaan CalfExpert -juottoautomaattiin. Suosituksia laitteesta oli saatu sekä eläinlääkäriltä että tutulta tuottajalta. Mikko sai myös tilaisuuden tutustua laitteeseen Helsingin Maatalouskonekonemessuilla.
– Erityisesti selkeä näyttötoiminto kiinnosti, ja kokonaisuudessaan laite vaikutti erittäin hyvältä. Kyselin myös itse kokemuksia tiloilta, joilla laite oli jo käytössä, ja se vakuutti entisestään.
<figure id="attachment_4993" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-4993"><img decoding="async" loading="lazy" class="size-full wp-image-4993 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/3_Naytto_netti.jpg" sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/3_Naytto_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/3_Naytto_netti-300x232.jpg 300w" alt="CalfExpertin näyttö" width="709" height="549" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/3_Naytto_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/3_Naytto_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/3_Naytto_netti-300x232.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-4993" class="wp-caption-text">CalfExpertin ohjelmisto on selkeä. Automaatin näytöltä on helppo seurata kaikkia vasikan tietoja, ruokintakäyriä, hälytyslistoja ja muita hyödyllisiä asioita.</figcaption></figure>
Puolen vuoden käyttökokemus juottoautomaatista on saanut tilan väen enemmän kuin tyytyväiseksi hankintaan.
– Minulle oli kerrottu, että laite on helppokäyttöinen – ja se on todellakin pitänyt paikkansa, Mikko toteaa.
Juottoautomaatti on kytketty Wi-Fi-yhteydellä internetiin, ja eläinten seuranta onnistuu etänä. Päivitykset tulevat koneeseen automaattisesti.
– Mitään negatiivista ei ole ilmennyt. Erittäin selkeä käyttää, eikä tätä lomittajatkaan sekaisin saa! Uuden automaatin myötä voimme nukkua huoletta yöt, ja tarvittaessa voin mobiilisovelluksesta tsekata vasikoiden tilanteen, Mikko kiittelee.
<figure id="attachment_4992" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-4992"><img decoding="async" loading="lazy" class="size-full wp-image-4992 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/2_Kasvattamossa_netti.jpg" sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/2_Kasvattamossa_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/2_Kasvattamossa_netti-300x222.jpg 300w" alt="Isäntäväki ja Calfexpert" width="709" height="525" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/2_Kasvattamossa_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/2_Kasvattamossa_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/2_Kasvattamossa_netti-300x222.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-4992" class="wp-caption-text">Isäntäväki kehuu CalfExpertiä helppokäyttöiseksi ja selkeäksi. Mikko on erityisen tyytyväinen laitteen huolto- ja varaosapalveluihin.</figcaption></figure>
<h3>Tasainen kasvu ja vähemmän ripuleita</h3>
CalfExpert pesee itsensä automaattisesti kahdesti päivässä hapan- ja emäspesuaineella.
– Se on huomattava etu verrattuna perinteiseen hapanjuottoon. Lisäksi laite tarjoaa jokaiselle juomaluvan saaneelle vasikalle yksilöllisen annoksen, ja puhdistaa tutit juomisen jälkeen. Laite tunnistaa vasikat e-korvamerkeistä, Mikko kertoo.
Mikko on havainnut vasikoiden kasvussa ja terveydessä merkittäviä parannuksia.
– Vasikat ovat kasvaneet tasaisemmin ja ripulitapaukset ovat vähentyneet. Olen ollut tyytyväinen siihen, että laite ilmoittaa mahdollisista sairastumista, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja sairauksien ehkäisyn. Tämä on pelastanut usean vasikan hengen ja tuonut suurta helpotusta itselleni.
<figure id="attachment_4995" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-4995"><img decoding="async" loading="lazy" class="size-full wp-image-4995 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/5_Mobiili_netti.jpg" sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/5_Mobiili_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/5_Mobiili_netti-300x227.jpg 300w" alt="Calfexpert toimii mobiililaitteessa" width="709" height="537" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/5_Mobiili_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/5_Mobiili_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/5_Mobiili_netti-300x227.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-4995" class="wp-caption-text">Tarvittaessa mobiilisovelluksesta voi tsekata vasikoiden tilanteen vaikka keskellä yötä, Mikko Salmu kertoo.</figcaption></figure>
Mikko on ottanut käyttöön myös laitteeseen lisäosana saatavan jauhelisäannostelijan, johon hän lisää säännöllisesti ennaltaehkäisevää ripulilääkettä, eli käytännössä maitohappobakteereja.
– Tämä toimenpide on osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Vasikoilla ei ole esiintynyt käytännössä ollenkaan ripulitauteja, Mikko kertoo.
Mikko suosittelee automaattia erityisesti niille tiloille, jotka haluavat helpotusta vasikoiden juottamiseen.
– Kenenkään ei tarvitsisi uuvuttaa itseään, kun voi helpottaa omaa työtaakkaa näiden laitteiden avulla. CalfExpertin käyttö vapautti aikaa muuhun elämään ja toi helpotusta arkeen, Mikko kiittelee.
<figure id="attachment_4996" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-4996"><img decoding="async" loading="lazy" class="size-full wp-image-4996 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/6_vasikka_netti.jpg" sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/6_vasikka_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/6_vasikka_netti-300x228.jpg 300w" alt="Vasikka juo automaatista" width="709" height="538" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/6_vasikka_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/6_vasikka_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/07/6_vasikka_netti-300x228.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-4996" class="wp-caption-text">Juottoyksikköön saatavan näytön avulla vasikoiden tietojen seuraaminen on kätevää, vaikka CalfExpert-juottoautomaatti ei olisikaan lähellä. Näytöltä näkee mm. vasikan numeron sekä jäljellä olevan juottomäärän ja hälytystilan.</figcaption></figure>
<h3>Lopuksi vinkki</h3>
Mikko antaa vielä vinkin muille karjanomistajille:
– Panosta laadukkaaseen juomaan, ja anna mieluummin hieman yläkanttiin kuin liian vähän. Tämä näkyy positiivisesti taloudessa. Säästöliekille ei kannata lähteä. Olemme huomanneet, että säästämme huomattavan summan rahaa, kun ei tarvitse ostaa maitojauhetta niin paljoa.
– CalfExpertin käytössä maitojauheen hukka on vähäisempää kuin vapaajuotossa. Aluksi annamme juomaa maksimissaan 10 litraa päivässä 30 päivän ajan, ja vähitellen annosta pienennetään 60 päivän kuluessa.
Teksti ja kuvat: Juha Kauranen

Karjakerhot

Toiminnot

Ajankohtaista

Kerho	Puheenjohtaja	Puhelin	Sähköposti
Etelä-Pohjanmaan Karjakerho r.y.	Jaana Heikkilä	040 7030216	irmeli70@gmail.com
Etelä-Savon Karjakerho r.y.	Mirjami Pitkonen	050 3811134	mirjami.pitkonen@proagria.fi
Hämeen Lypsykarjakerho r.y.	Simo Pärssinen	050 4022470	simo.parssinen(a)hamk.fi
Kainuun Karjakerho r.y.	Merja Karjalainen	050 347 1445	merjakarjalainen76(at)gmail.com
Keski-Pohjan Lypsykarjat r.y.	Niina Kivelä	040 8277 644	nakivela@gmail.com
Keski-Suomen Maitotilayhdistys r.y.	Sanna Ahonen	0407550729	sanna.koivurannantila@gmail.com
Kymenlaakson Karjakerho r.y.	Riitta Torikka	050 5410411	riitta.torikka@gmail.com
Lapin Karjakerho r.y.	Laura Neitola	040 5959303	laura.neitola@gmail.com
Nylands Koklubb r.f.	Nina Mannström	050 5503862	nina.mannstrom(at)gmail.com
Pirkanmaan Karjakerho	Miia Aspila	044 0210 936	vimmuaspilantila[a)gmail.com
Pohjois-Karjalan Karjakerho	Heidi Kärkkäinen	050 4116027	ah.karkkainen(at)hotmail.com
Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho r.y.	Jaana Niskanen	050 4937953	jmikko.niskanen(at)gmail.com
Pohjois-Savon Karjakerho r.y.	Anna-Mari Heiskanen	0400 381 764	heiskanenannamari@gmail.com
ProAgria Etelä-Karjalan Karjakerho r.y.	Helena Pesonen	040 7602735	helemapesonen(at)gmail.com
Etelä-Suomen Karjakerho r.y.	Emma Murto	0415366889	perttulan.maatila(at)gmail.com
Satakunnan Karjakerho	Helena Jaakkola	044 2915530	helenajaakkola(at)hotmail.com
Uudenmaan Karjakerho r.y.	Saija Härkänen	050 3033562	harkanen.saija(at)gmail.com
Varsinais-Suomen Karjakerho r.y.	Mika Kavander	0400 978 729	mika.kavander(at)elisanet.fi
Ålands Husdjursklubb	Monika Simonas
Österbottens Husdjursklubbs	Jan Lindfors	050 4909515	lindfors.jan(at)gmail.com