herokuva_holstein1200x480

Herokuva_holstein1200x480

herokuva_asiantuntija-navetassa1200x480

Herokuva_asiantuntija navetassa1200x480

herokuva_laidunkuva-sekakarja1200x480

Herokuva_laidunkuva sekakarja1200x480

Uutisia

olympus-digital-camera-27

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Haemme myyntipäälliköitä

faba1_26_artikkelikuva

Faba1_26_artikkelikuva

Faba 1/26

Lue vuoden ensimmäinen Faba-lehti

toimivaa-rakennetta-jalostamassa090426

Toimivaa rakennetta jalostamassa090426

Toimivaa ja kestävää lypsylehmän rakennetta jalostamassa

Toimivaa ja kestävää lehmää jalostamassa

alkiohuuhtelu_emotiloilla-blogi_1400x900

Alkiohuuhtelu_emotiloilla blogi_1400x900

Geno26-genomitestituen haku on alkanut!

Geno26-genomitestaustuen haku käynnissä

Ajankohtaista luettavaa

Liikevaihto

Henkilöstö

Siemennystapahtumaa

Jalostussuunnitelmaa

Y-lajiteltu liharotusiemen eli selkokielellä sonnivasikoita tuottava liharotusiemen kiinnostaa maitotiloja yhä enemmän. Taustalla on halu parantaa vasikkatiliä ja tuottaa nykyisellä eläinmäärällä enemmän naudanlihantuotantoon hyvin sopivia vasikoita.
Käytännössä tällaisella sukupuolilajitellulla siemenellä tavoiteltu sukupuoli toteutuu yli 90 % syntyneistä vasikoista.
Maitotiloilla osa lehmistä ja hiehoista siemennetään lypsyrotuisella siemenellä, kun tavoitteena on kasvattaa seuraavaa lehmäpolvea. Liharotusiementä käytetään silloin, kun tavoitteena on saada vasikka, joka sopii paremmin naudanlihantuotantoon.
Alkuvuonna 2026 Faban myymien sukupuolilajiteltujen, sonnivasikoita tuottavien liharotusiemenannosten määrä kasvoi lähes puolella edellisvuoteen verrattuna. Samalla niiden osuus liharotusiemenannoksista nousi noin 10 prosentista noin 14 prosenttiin. Kehitys näyttää olevan vasta alussa.
”Joku voi ajatella, että kyse on pienestä asiasta. Todellisuudessa tällä on iso merkitys, kun mietitään keinoja lisätä kotimaista naudanlihantuotantoa. Jos samasta lehmä- ja hiehomäärästä saadaan enemmän lihantuotantoon hyvin sopivia sonnivasikoita, koko ketjun tehokkuus paranee. Yksittäisen maitotilan vinkkelistä kyse on siitä, että genetiikaltaan parhaista lehmistä ja hiehoista pyritään saamaan lehmävasikka ja lopuista mahdollisimman hyvähintainen liharoturisteytyssonnivasikka. ”, kertoo Faban jalostusjohtaja Pirkko Taurén.
Muutos kertoo siitä, että yhä useampi maitotila haluaa vaikuttaa syntyvän välitysvasikan sukupuoleen liharotusiemennyksillä. Tämä puolestaan kertoo, että markkinoiden toimivuus on parantunut viime aikoina.
Kuluttajakysynnän ja tiloilla tehtävien siemennysvalintojen välillä on selvä yhteys, mutta viive on pitkä. Tämän päivän valinnat maitotiloilla vaikuttavat siihen, millaista kotimaista naudanlihaa markkinoilla on tarjolla tulevina vuosina. Siksi koko naudanlihaketjun on tärkeää tunnistaa, että myös siemennysvalinnoilla vastataan kuluttajien kysyntään.
Lisätietoja: Jalostusjohtaja Pirkko Taurén, Faba osk, puh: 0400 614074

Y-lajiteltu liharotusiemen eli selkokielellä sonnivasikoita tuottava liharotusiemen kiinnostaa maitotiloja yhä enemmän. Taustalla on halu parantaa vasikkatiliä ja tuottaa nykyisellä eläinmäärällä enemmän naudanlihantuotantoon hyvin sopivia vasikoita.

Kiinnostus Y-lajitellun liharotusiemenen käyttöön lypsykarjatiloilla on kasvussa. enemmän.

Maitotilat reagoivat naudanlihan kysyntään jo siemennysvalinnoissa - Faba

Maitotilat reagoivat naudanlihan kysyntään jo siemennysvalinnoissa

Faba

https://secure.gravatar.com/avatar/3668f5d2a17f90bc3fd8d6e73aabb0ed420e27d32601113377d8c656e83cc7a3?s=96&d=mm&r=g

Eve Kulmala

Pohjoismainen kokonaisjalostusarvo NTM (Nordic Total Merit) vaatii säännöllistä päivitystä. NTM:n viimeisin suuri päivitys on vuodelta 2018 ja nyt on aika aloittaa seuraavan version valmistelu.
NTM on tehty pohjoismaisille maidontuottajille heidän toimestaan. Suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset maidontuottajat päättävät jalostustavoitteen eli mitkä ominaisuudet sisällytetään NTM:n ja minkälaisella painotuksella.
NTM on kokonaisjalostusarvo, jossa on mukana kaikki pohjoismaiselle lypsykarjalle taloudellisesti tärkeät ominaisuudet. NTM on tasapainoinen jalostustavoite, jolla tähdätään terveeseen, hedelmälliseen, hyvätuotoksiseen, kestävään ja hyvärakenteiseen lypsykarjaan.
<h3>Katse tulevaisuuteen</h3>
Jalostus on pitkäjänteistä työtä, jossa tuloksia nähdään vasta vuosien päästä. Tämän takia NTM-uudistus tähtää tulevaisuuteen ja katse on suunnattu noin kymmenen vuoden päähän. Minkälaisia lehmiä pitäisi löytyä navetoista vuonna 2038? Miten tuotanto-olosuhteet kehittyvät? Entä maidon ja rehujen hinnat? Miten lait ja asetukset voivat vaikuttaa? Moniin kysymyksiin on mahdotonta antaa yksiselitteistä ja varmaa vastausta, mutta tulevaisuutta pitäisi silti pystyä hahmottamaan. Tarvitaan vähintään suuntaviivoja maidontuotannon kehitykselle.
Tulevaisuuden maidontuotantoa hahmoteltaessa on myös tarkasteltava rotujen tilannetta. Miten ne ovat kehittyneet viimeisen NTM-uudistuksen jälkeen? Onko tarve painottaa nykyistä enemmän jotakin ominaisuutta ja toisaalta voidaanko jonkin ominaisuuden suhteen ottaa hieman rennommin. Ja vaikka kehitys olisikin toivotunlaista, niin onko vauhti riittävä?
<h3>NTM on taloudellinen kokonaisjalostusarvo</h3>
NTM sisältää kaikki taloudellisesti tärkeät ominaisuudet ja ominaisuuksien painotus perustuu niiden taloudelliseen arvoon. Ominaisuuksien taloudellisten arvojen laskenta on NTM:n uudistusprosessin tärkein vaihe. Nämä taloudelliset arvot ovat NTM:n perusta. Arvojen taustalle tarvitaan hintatietoja kaikista kolmesta maasta ja jo edellä mainitut odotukset tulevaisuuden tuotanto-olosuhteista.
Taloudellisten arvojen laskenta ei ole ihan yksinkertaista. Oman haasteensa laskentaan luo se seikka, ettei ole olemassa yhtä ohjelmaa, jolla arvot voitaisiin laskea. Pohjoismainen jalostusarvojen laskentayhdistys NAV on vastuussa NTM-uudistusprosessista ja taloudellisten arvojen laskennasta. Laskenta vie aikaa ja tarvitaan useampi laskentakierros ennen kuin tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä. NTM:n sisältämien ominaisuuksien painokertoimet pohjautuvat taloudellisiin arvoihin. Painokertoimet ovat ne tekijät, joita säätämällä nähdään, miten eri ominaisuuksissa tullaan tulevaisuudessa edistymään.
<h3>Kompromissien hakemista</h3>
Vaikka kolmen Pohjoismaan maidontuotannossa on paljon yhtäläisyyksiä, niin erojakin löytyy. Esimerkiksi viime vuosina Tanskassa on keskusteltu erittäin paljon tuotannon ympäristöystävällisyydestä ja sitä kiritetään lainsäädännöllä. Tämä on lisännyt painetta mm. metaani-indeksin kehittämiseen ja toisaalta menetelmien kehittämiseen, jotta tuotannon ympäristötehokkuutta voidaan luotettavasti mitata. Suomessa ja Ruotsissa ei ole ollut yhtä voimakasta painetta ympäristöasioiden suhteen, mutta yhteinen jalostustavoite pitää meidätkin kehityksessä mukana. Lisäksi on selvää, että tuotannon ympäristötehokkuuteen pitää jatkossa panostaa enemmän, myös jalostustavoitteessa.
Yhteinen jalostustavoite vaatii kompromisseja ja niitä joutuu jokainen maa tekemään. Kompromissi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhteinen ratkaisu ei olisi lainkaan toimiva jollekin maalle. Yhteinen ratkaisu toimii jokaiselle maalle, mutta jossakin ominaisuudessa korkeampi painotus voisi toimia paremmin vaikka Ruotsissa kuin yhteisesti päätetty painotus. Suunta on silti oikea, mutta vauhti voi olla hitaampi.
<h3>Maaliin päästään 2028</h3>
NTM:n uudistusprosessi on jo lähtenyt liikkeelle. Tämän vuoden aikana keskitytään tulevaisuuden tuotanto-olosuhteiden hahmottamiseen ja rotujen kehitykseen. Vuoden loppupuolella pitäisi pystyä luomaan kolmen maan yhteinen näkemys millaista maidontuotanto on kymmenen vuoden päästä. Tähän keskusteluun voi jokainen suomalainen maidontuottaja osallistua esimerkiksi ottamalla yhteyttä Faban lypsyrotujen jalostusvaliokunnan edustajiin. Sitä kautta viesti menee eteenpäin pohjoismaiseen keskusteluun.
Tämän vuoden lopussa alkaa taloudellisten arvojen laskenta ja ensi vuoden keväästä lähtien arvoista keskustellaan ja niitä säädetään. Luvassa on todennäköisesti useita uusintalaskentoja ennen kuin löydetään kaikille maille sopiva ratkaisu. Keskusteluja käydään jokaisessa vaiheessa maittain ja roduittain.
Ensi vuoden lopussa pitäisi löytyä yhteisymmärrys taloudellisista arvoista eikä lisää laskentoja enää tarvita. Uuden NTM:n painotuksista päätetään jo tammikuussa 2028. Jos tähän päästään, uusi NTM otetaan käyttöön vuoden 2028 toukokuussa.
<h3>NTM:n kanssa tulevaisuuteen</h3>
NTM:n uudistaminen ei ole pelkästään eri ominaisuuksien painokertoimien säätämistä. NTM:n uudistus on pohjoismaisen jalostustavoitteen päivittämistä ja tarkentamista, jotta maitotiloilla on käytössä työkalu, jonka avulla voi kehittää karjaansa taloudellisesti kannattavasti. NTM on tulevaisuuteen tähtäävän maitotilan tärkein jalostuksen työkalu.

NTM on kokonaisjalostusarvo, jossa on mukana kaikki pohjoismaiselle lypsykarjalle taloudellisesti tärkeät ominaisuudet. NTM on tasapainoinen jalostustavoite, jolla tähdätään terveeseen, hedelmälliseen, hyvätuotoksiseen, kestävään ja hyvärakenteiseen lypsykarjaan.

NTM versio 3.0 – pohjoisiin olosuhteisiin, pohjoismaisin painotuksin - Faba

NTM versio 3.0 – pohjoisiin olosuhteisiin, pohjoismaisin painotuksin

https://secure.gravatar.com/avatar/4b04b01f6a45ff0e1d2b1bf50270836556770c84a82fda74af525b81c18675cc?s=96&d=mm&r=g

Ulla-Mari Sundelin-Ryytty

Suomessa seurataan tällä hetkellä erityisesti sinikielitautia ja pälvisilsaa. Sinikielitautia ei ole todettu Suomessa, mutta vasta-aineita on löytynyt yhdeltä lypsykarjatilalta. Pälvisilsa puolestaan on lisääntynyt nautakarjoissa selvästi, ja sen leviämisen ehkäisy vaatii nyt tiloilta ja kaikilta tiloilla liikkuvilta erityistä huolellisuutta.
Sinikielitautia seurataan, mutta ei aiheuta suoraa riskiä ihmiselle
Sinikielitauti on märehtijöiden virustauti, joka leviää pääasiassa polttiaisten välityksellä. Tauti ei tartu ihmiseen, eikä se leviä suoraan eläimestä toiseen. Leviäminen liittyy polttiaisiin, lämpötilaan ja vuodenaikaan, minkä vuoksi riski kasvaa kesän edetessä.
Ruokaviraston mukaan Suomessa ei ole todettu sinikielitautivirusta tällä hetkellä eikä se edellytä erityisiä suojautumistoimia. Tilannetta kuitenkin seurataan, ja tautiin viittaavista oireista tulee olla yhteydessä virkaeläinlääkäriin.
Pälvisilsa: todellinen leviämisriski tilojen välillä
Pälvisilsa on naudoilla esiintyvä sieni-infektio. Se on zoonoosi eli se voi tarttua myös ihmiseen. Kansallisen nautaterveydenhuollon tavoitteena on, ettei eloeläimiä myyvällä tilalla ole todettavissa pälvisilsaa.
Pälvisilsan torjunta on nyt erityisen tärkeää, koska uusia tartuntoja on todettu eri puolilla Suomea aiempaa enemmän. Tauti on levinnyt erityisesti eläinkaupan yhteydessä myös tiloilta, joilla tartuntaa ei ole havaittu myyntihetkellä.
Miten suojaudumme pälvisilsalta?
Faban tavoitteena on estää tartunta kolmeen suuntaan: tilalle, tilalta pois ja työntekijään itseensä. Pälvisilsa voi levitä eläinkontaktin, likaisten suojavaatteiden, välineiden tai ympäristön mukana, joten bioturvakäytäntöjen noudattaminen on olennainen osa tilakäyntiä.
Pälvisilsatilalla tai pälvisilsaepäilytilalla toimitaan seuraavasti:
<ol>
<li>Tila merkitään ja huomioidaan käyntijärjestyksessä. 
Pälvisilsatilat pyritään hoitamaan mahdollisuuksien mukaan päivän viimeisinä. Tautitieto käsitellään luottamuksellisesti, eikä se saa näkyä ulkopuolisille.</li>
<li>Eläin valmistellaan erilleen muista eläimistä. 
Tilan tulee siirtää käsiteltävä tai siemennettävä eläin valmiiksi erilleen, jotta tarpeeton kontakti muihin eläimiin vältetään.</li>
<li>Käytetään tilakohtaisia suojavarusteita. 
Tilalla tulee olla puhtaat suojavaatteet, päähine ja saappaat. Pelkkä siemennysessu ei riitä suojaksi. Suositeltavia ovat konepuhtaat tai kertakäyttöiset haalarit, päähine, käsineet molempiin käsiin sekä tarvittaessa saapassukat suojaamaan omia sukkia ja housunlahkeita.</li>
<li>Navettaan viedään mahdollisimman vähän tavaraa. 
Esimerkiksi siemennyssalkkua ei viedä navettaan. Mukaan otetaan vain välttämättömät välineet.</li>
<li>Välineet puhdistetaan ja desinfioidaan. 
Kaikki navetassa olleet työvälineet puhdistetaan ja desinfioidaan käynnin jälkeen. Tilalla käytetyt suojavaatteet jäävät tilalle.</li>
<li>Oma iho suojataan huolellisesti. 
Erityisen alttiita kohtia ovat käsivarret, kaula ja kohdat, joissa vaatteen reuna hankaa ihoa. Pälvisilsa tarttuu ihmiseen herkimmin suorassa kontaktissa sairaisiin eläimiin, erityisesti vasikoihin ja nuorkarjaan.</li>
</ol>
Jos tilalla todetaan pälvisilsa
Pälvisilsa on ilmoitettava eläintauti. Kun tartunta todetaan, tilan tulee informoida eläinlääkäriä, tilalla vierailevia henkilöitä ja muita tilan kontakteja. Fabassa tieto välitetään palvelupäällikölle, jotta se voidaan huomioida käyntijärjestyksessä ja reittioptimoinnissa.
ETT:n saneerausohjeen mukaan tilalla voidaan toteuttaa rokotusohjelma, oireisten eläinten pesut sekä tuotantotilojen pesu. Rajoitteiden purku riippuu siitä, koskeeko erityistilanne välityseläimiä vai pitoeläinten myyntiä.
Bioturvallisuus on osa ammattikäytäntöä
Pälvisilsan leviämisen ehkäisy onnistuu vain yhteistyöllä. Tilojen, eläinlääkärien, seminologien, jalostusasiantuntijoiden ja muiden tiloilla liikkuvien on toimittava samalla tavalla: suojavaatteet kuntoon, tautisulku käyttöön, turhat eläinkontaktit pois ja tiedonkulku sujuvaksi.

Suomessa seurataan tällä hetkellä erityisesti sinikielitautia ja pälvisilsaa. Pälvisilsa puolestaan on lisääntynyt nautakarjoissa selvästi, ja sen leviämisen ehkäisy vaatii nyt tiloilta ja kaikilta tiloilla liikkuvilta erityistä huolellisuutta.

Ajankohtaista nautojen tautitilanteesta ja pälvisilsalta suojautumisesta - Faba

Ajankohtaista nautojen tautitilanteesta ja pälvisilsalta suojautumisesta

Emovet Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.5.2026 tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Iris Kaimio. Hän on ollut perustamassa Emovetia vuonna 2008 ja on ollut yrityksen toiminnassa mukana siitä alkaen. Emovet Oy on Faba osuuskunnan omistama nautojen terveydenhuoltopalveluihin erikoistunut yritys, joka työllistää tällä hetkellä kuusi eläinlääkäriä. 
&#8220;Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarve nautakarjatiloilla lisääntyy jatkuvasti karjakoon kasvaessa. On innostavaa päästä kehittämään Emovetin toimintaa ja palveluja ja niiden avulla parantamaan tilojen kannattavuutta ja eläinten hyvinvointia”, Iris Kaimio kertoo. Hänen erikoisosaamisaluettaan on eläinterveyden ohella myös nautojen käsittely ja kouluttaminen sekä nautojen hyvinvointi. Emovetin toimintaa kuvaa hyvin sen tunnuslause ”Pidämme lehmät terveenä”.

Emovet Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.5.2026 tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Iris Kaimio.

Iris Kaimio Emovet Oy:n toimitusjohtajaksi - Faba

Iris Kaimio Emovet Oy:n toimitusjohtajaksi

Vuosi 2025 oli Faballe vahvan kehityksen vuosi. Uusi strategiamme valmistui 2024 ja vuonna 2025 toteutimme sitä käytännössä. Faba-konserni on edelleen suhteellisen nuori kokonaisuus useine tytäryhtiöineen, mutta tekeminen vahvistui kaikilla osa‑alueilla — niin ydintoiminnoissa kuin uuden kasvun alueilla.
Ydintoiminnoissa vuosi oli kokonaisuutena vahva. Siemenmyynnin selkeä kasvu oli yksi merkittävimmistä onnistumisista. Huipputason genetiikka on Faban toiminnan kulmakivi, ja sen tuottama hyöty näkyy tiloilla konkreettisesti parempina tuloksina. Myös siemennystoiminta suoriutui odotuksia paremmin. Ammattilaistemme osaaminen näkyy 
tuloksissa: huolellisesti tehty siemennys parantaa tiinehtyvyyttä, lyhentää poikimavälejä ja tuo tilalle suoraa taloudellista hyötyä, samalla kun yrittäjien omaa aikaa vapautuu muuhun tuottavaan työhön.
Tytäryhtiöissä vuosi oli rakentamisen aikaa. Erityisesti F Tekniikka ja Suomen Bioturva ovat yrityksen elinkaaren vaiheessa, jossa toimintaa kehitetään rajusti. Tytäryhtiöiden potentiaali on merkittävä: ne täydentävät Faban tarjoamaa ja luovat edellytyksiä tulevalle kasvulle ja palvelujen laajentumiselle.
Kuluneen vuoden kehitys osoittaa, että investoinnit osaamiseen, laatuun ja toiminnan yhtenäisyyteen kantavat.
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/Faba_vuosikertomus_2025_final.pdf">Faba_vuosikertomus_2025_final</a>

Faban vuosi 2025 on koottu vuosikertomukseksi. Tutustu oman osuuskuntasi viime vuoden toimintaan!

Faban vuosikertomus 2025 - Faba

Faban vuosikertomus 2025

Sukupuolilajiteltu siemen on monelle suomalaiselle lypsykarjatilalle yhä varovaisen kokeilun työkalu. Lajiteltuja annoksia käytetään yksittäisille hiehoille tai osalle parhaista lehmistä, mutta harvemmin koko karjaa koskevana strategiana. Ruotsissa ajattelu on monella tilalla jo pidemmällä: sukupuolilajiteltu siemen ja liharotusiemen ovat osa samaa kokonaisuutta, jossa jokaiselle eläimelle on selkeä rooli.
Maitoyrittäjien opintomatkalla Pohjois-Ruotsissa tutustuttiin neljään hyvin erilaiseen maitotilaan. Karjakoot vaihtelivat noin sadasta aina 300 lehmään, ja keskimäärin tiloilla oli reilut 200 lypsävää. Peltoalaa oli 200–650 hehtaaria ja keskituotokset liikkuivat noin 11 000–14 000 kilon EKM-tasolla. Navettaratkaisut, omistuspohjat ja toimintatavat erosivat toisistaan, mutta jalostuslinja oli yllättävän yhtenäinen: X-lajiteltua siementä käytettiin rohkeasti, ja sen rinnalla liharotusiementä laajamittaisesti.
<h3>Parhaista eläimistä halutaan lehmävasikka</h3>
Opintomatkan ruotsalaisilla vierailutiloilla lähtökohta oli selkeä. Karjan parhaista eläimistä haluttiin nimenomaan lehmävasikoita, jotta uudistus pohjautuu korkeatuottoiseen ja toimivaan eläinainekseen. Ajatus oli selkeä: hyvästä eläimestä halutaan lehmävasikka, ei sattumanvaraista lopputulosta. Sukupuolilajiteltu X-siementä käyttämällä yli 90 % syntyvistä vasikoista on naaraita, eikä karjaan synny sattumalta sonnivasikoita eläimistä, joista halutaan nimenomaan jatkoa karjaan.
Käytännössä tämä näkyi monella tilalla selkeänä linjana. X-lajiteltua siementä käytettiin etenkin hiehoille ja nuorille lehmille, koska niiden ajateltiin olevan karjan parhaimmistoa. Lajiteltua siementä käytettiin 2–3 siemennyskerran ajan. Jos tiineyttä ei syystä tai toisesta tullut, eläin siirrettiin lihasonnille. Toiminta on tällöin joustavaa ja tilannekohtaista.
Yhdellä vierailutilalla lypsyrotusiemennykset hoidettiin lähes kokonaan sukupuolilajitellulla siemenellä, ja noin 65 prosenttia vasikoista syntyi liharoturisteytyksinä. Toisella tilalla parhaimmistoon satsattiin erityisen vahvasti: suurimmalle osalle lehmistä käytettiin lihasonneja, mutta karjan kärki siemennettiin tarkoin valittujen sonnien lajitellulla siemenellä, jotta saatiin riittävän suuria ja tasalaatuisia tytärryhmiä omaa uudistusta varten.
<h3>Liharotusiemen täydentää kokonaisuuden</h3>
Sukupuolilajitellun siemenen käytön lisääminen mahdollisti sen, että liharotusiementä voitiin käyttää aiempaa enemmän. Keskiverroille ja heikommille lehmille laitettiin rohkeasti lihasonni, jolloin välitysvasikoiden arvo parani ja eläinmäärä pysyi hallinnassa. Kun X-lajiteltua käytetään 20–30 % karjan parhaimmistosta, voidaan liharotuprosentti nostaa jopa 60-70:een.
Ruotsissa eläinkaupan tilanne on Suomea vilkkaampi ja eläimistä on pulaa, mikä tekee myös tiineiden hiehojen kasvattamisesta kiinnostavan vaihtoehdon. Silti opintomatkan tärkein havainto ei liittynyt markkinatilanteeseen, vaan ajattelutapaan: karjaa johdettiin kokonaisuutena, jossa uudistus, poikimiset ja vasikkavirta suunniteltiin etukäteen.
<h3>Tiinehtyvyyden pelko jarruttaa Suomessa</h3>
Suomessakin on jo useita esimerkkejä lajitellun siemenen käytöstä osana tilan karjan kehittämisen strategiaa. Laajempimittaisen käytön suurimpia jarruja on kuitenkin yhä huoli tiinehtyvyydestä. Tämä nousi esiin myös keskusteluissa, mutta Ruotsin tiloilla asiaan suhtauduttiin huomattavasti rennommin. Tiinehtyvyyttä ei pidetty esteenä, vaan osana normaalia päätöksentekoa: jos hyvä eläin ei tiinehdy lajitellulla, sen kohdalla strategiaa muutetaan.
Tutkimusten ja laajojen käytännön aineistojen mukaan on totta, että sukupuolilajiteltu siemen voi tiineyttää jonkin verran tavanomaista heikommin. Ero on kuitenkin kaventunut viime vuosina merkittävästi, ja oikein kohdennettuna ja huolellisesti käytettynä lajiteltu siemen on jo lähellä tavanomaisen tasoa. Tämä on yksi syy siihen, miksi Ruotsin tiloilla uskallettiin käyttää lajittelua erityisesti hiehoille ja nuorille eläimille.
<h3>Hyödyt näkyvät vasta kokonaisuudessa</h3>
Sukupuolilajitellun siemenen hyödyt eivät rajoitu yksittäiseen siemennykseen. Ensimmäinen ja näkyvin etu on mahdollisuus tuottaa enemmän lehmävasikoita karjan parhaista eläimistä ja nopeuttaa perinnöllistä edistymistä. Toinen hyöty liittyy talouteen: kun uudistushiehojen määrä on ennakoitavissa, lopuille eläimille voidaan käyttää enemmän liharotua, mikä nostaa risteytysvasikoiden arvoa ja vähentää ei-toivottujen sonnivasikoiden määrää. Kolmas hyöty on karjan johtamisessa: eläinmäärä, työhuiput ja tilatarpeet tasoittuvat, kun uudistusvirtaa voidaan suunnitella.
Kun kokonaisuutta tarkastellaan laajemmin, sukupuolilajitellun siemenen käyttö linkittyy myös kotimaisen naudanlihan saatavuuteen. Jos lypsykarjoissa syntyy juuri oikea määrä uudistushiehoja ja muu vasikkavirta ohjataan tuottamaan arvokkaampia risteytysvasikoita, hyöty ulottuu koko ketjuun.
Sekä kotimaiset että naapurimaan esimerkit osoittavat, että sukupuolilajiteltu siemen ei ole ns. erikoistuote, vaan arjen työkalu. Verrattuna Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin Suomessa on vähintään yhtä suuri potentiaali ottaa lajitellun siemenen käytöstä hyöty irti. Kysymys on lähinnä uskalluksesta ottaa sukupuolilajiteltu siemen aidosti osaksi strategiaa, ei vain kokeiluksi.

Ruotsin maitotilat näyttävät mallia: sukupuolilajiteltu ja liharotusiemen täydentävät toisiaan, kun karjaa johdetaan suunnitelmallisesti.

Ruotsin maitotiloilla sukupuolilajiteltu siemen ei ole kokeilu, vaan osa selkeää strategiaa. Opintomatka Pohjois-Ruotsiin näytti, miten X-lajitellun ja liharotusiemenen yhdistäminen tukee uudistusta, taloutta ja koko karjan hallintaa.

Rohkeaa otetta sukupuolilajitellun siemenen käyttöön lypsykarjoissa

Rohkeampaa otetta sukupuolilajitellun siemenen käyttöön

Rohkeampaa otetta sukupuolilajitellun siemenen käyttöön - Faba

Tervetuloa kesäkauden ajankohtaisimpaan webinaariin, jossa Emovetin eläinlääkärit pureutuvat nautakarjatilojen kesän haasteisiin! Päivän aikana saat käytännön vinkkejä, asiantuntijatietoa sekä konkreettisia ratkaisuja karjan hyvinvoinnin tukemiseen helteillä, laidunkaudella ja kärpäspaineen keskellä. Lisäksi esittelyssä on tuotteita, jotka helpottavat arkea ja edistävät eläinten terveyttä. Ohjelma klo 10-14 Klo 10:00 Huh hellettä! Miten torppaat lämpöstressin vaikutukset karjaasi klo 10:45 Finnlactolta tuotteet [&hellip;]

Kesää kohti 2026 -webinaari 23.4.2026 - Faba

Kesää kohti 2026 -webinaari 23.4.2026

https://secure.gravatar.com/avatar/7830d293799603a4833301f0d8b152f0078f23f91137cabd5d86b92ee2e260ce?s=96&d=mm&r=g

Anna Oksa-Pulliainen

<h3>Jäsenosuusselvitys vuoden 2025 veroilmoitusta varten</h3>
Faba osk
Jäsentilalla on 21 nimellisarvoltaan 10 euron suuruista osuutta. Osuuspääoma on yhteensä 210 € / jäsen.
Osuuskunnan nettovarallisuus on 6.191,54 € / jäsen.
<h3>Utredning över medlemsandelarna för beskattningen 2025</h3>
Faba anl
Varje medlemsgård innehar 21 andelar till ett nominellt värde av 10 € per styck.
Andelskapitalet är därmed 210 € / medlem.  Andelslagets nettoförmögenhet uppgår till 6.191,54 € / medlem.
<div class="blog-share text-center">
<div class="is-divider medium"></div>
<div class="social-icons share-icons share-row relative"></div>
</div>

Jäsenosuusselvitys vuoden 2025 veroilmoitusta varten       - Faba

Jäsenosuusselvitys vuoden 2025 veroilmoitusta varten      

Faba järjestää seminologikurssin, joka alkaa 10.8.2026. Koulutus on oppisopimusmuotoinen ja yhteistyöoppilaitoksena toimii Kpedu. Koulutus sisältää 3 viikon teurastamojakson ja sen jälkeen on harjoittelua asiakastiloilla kokeneen seminologin ohjauksessa ja itsenäisesti.
Koulutukseen valitaan henkilöitä, joille Faballa on tarjota työpaikka heti kurssin jälkeen. Tarvetta uusille seminologeille on eri puolella Suomea, erityisesti karjatiheillä alueilla.
Odotamme hakijoilta maatalousalan koulutusta, työkokemusta nautojen parista ja hyvää karjasilmää. Kokemus asiakaspalvelusta ja tiimityöstä on eduksi.
Vapaamuotoiset hakemukset 24.4.2026 mennessä <a title="mailto:jaana.vuolteenaho@faba.fi" href="mailto:jaana.vuolteenaho@faba.fi" data-linkindex="0">jaana.vuolteenaho@faba.fi</a>
Lisätietoa Jaana Vuolteenaho 040-3115606

Kiinnostaako seminologityö? Uusi koulutus alkaa elokuussa.

Uusi seminologikurssi alkaa elokuussa - Faba

Uusi seminologikurssi alkaa elokuussa

Pitkäikäinen ja tuottava karja ei ole sattumaa

Faban eläinaineksella rakennetaan menestystä Suomen parhaissa karjoissa - Faba

Faban eläinaineksella rakennetaan menestystä Suomen parhaissa karjoissa

https://secure.gravatar.com/avatar/f6e4d63052e5eb5bb4771322e6bea2533d9e2fa56712906f53b1425bfb365227?s=96&d=mm&r=g

Autamme karjatiloja menestymään

Osaavat ammattilaiset

Karjatilojen omistama osuuskunta