Lypsykarja

Eläinainekseen panostaminen on yksi maitotilan kannattavimmista investoinneista. Perinnöllisesti parhaiden eläinten valitseminen seuraavan sukupolven vanhemmiksi on taloudellisesti kestävän eläinvalinnan perusta. Perinnöllisen tason parantuessa maidon tuotantokustannukset pienenevät merkittävästi, kun maidontuotanto tehostuu, lehmien kestävyys paranee ja uudistuskustannukset pienenevät. Kaikki jalostustoiminta tähtää karjatilan tuotannon kannattavuuden paranemiseen.

Jalostussuunnittelulla parannetaan karjasi tuottavuutta ja helpotetaan lypsytyötäsi. Jalostuksen avulla lehmäsi ovat kestävämpiä ja uudistuskustannukset pienevät. Vähennät myös ympäristörasitusta, sillä hyvin tuottavat lehmät käyttävät ravinnon tehokkaasti hyväkseen.

Jalostussuunnittelu

Hyvä rakenteiset lehmät kestävät ja tuottavat paremmin. Rakennearvostelupalvelun avulla saat lehmillesi rakenneominaisuuksista
kullanarvoista tietoa eläinvalintaan.



Rakennearvostelu

Kuuntele ajankohtaista asiaa kevään 2025 liharotusonneista! Käymme läpi tulevia ks-tuonteja ja tutustumme mahdollisuuteen myydä ja ostaa sonneja NautaNetissä, joka löytyy Minun Maatilasta. Lopuksi kuulemme eläinlääkärin näkökulman siitä, mitä tilasonnin valinnassa ja hankinnassa on otettava huomioon. Webinaarin puhujina ovat asiakas- ja kehityspäällikkö Kaisa Sirkko ja eläinkaupan asiantuntija Elisa Ikonen Fabasta sekä eläinlääkäri Laura Alasaarela Emovetistä.
Tämä on tallenne  28.11.2024 pidetystä webinaarista.
PS. Kuunneltuasi tallenteen vastaa myös kyselyymme: <a href="https://forms.office.com/e/cNyeYk4bkg" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/cNyeYk4bkg</a>
&nbsp;

Tulevaisuudessa maitotuotteiden kysyntä kohdistuu yhä enemmän kiinteisiin maitotuotteisiin. Millaiselle maidolle tulevaisuudessa on kysyntää? Mikä merkitys on pitoisuuksilla, ilmastoasioilla, kuluttajien toiveilla, rehuhyötysuhteella sekä taloudellisella tuloksella. Tästä aihepiiristä alustavat ja keskustelevat, kukin omasta näkökulmastaan, kolme maidontuotantoalan kokenutta asiantuntijaa: maatalousyrittäjä Anna-Stiina Niskanen, Kiuruvedeltä, Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto ja Faban tutkimusagronomi Jukka Pösö. Kuuntele torstaina 21.11..2024 pidetyn webinaarin tallenne.
PS. Kuunneltuasi tallenteen voit vastata myös webinaarikyselyymme viimeistään 24.11.24 täällä <a href="https://forms.office.com/e/5VF6a6YHyB" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/5VF6a6YHyB</a>

<header class="entry-header">
<div class="entry-header-text entry-header-text-top text-left">
<div class="entry-meta">Julkaistu<time class="entry-date published updated" datetime="2024-11-07T07:52:58+02:00">7.11.2024</time></div>
</div>
</header>
<div class="entry-content single-page">
Kuljetukseen otetaan vain terveitä nautoja, painottaa Atrian asiantuntijaeläinlääkäri Tuomas Herva. Lievästi sairas tai vahingoittunut eläin voidaan kuitenkin kuljettaa teurastettavaksi, jos kuljetuksesta tai eläimen käsittelystä ei aiheudu sille lisäkärsimystä.
Eläintä, jolla on yleisoireita, ei saa ottaa kuljetukseen.
–  Yleisoireilla tarkoitetaan esimerkiksi kuumetta, syömättömyyttä tai muuten heikentynyttä yleiskuntoa. Sama koskee myös muita sairauksia: ripuloiva, vaisu, syömätön ja kuumeinen eläin ei ole kuljetuskuntoinen, Herva toteaa.
Eläintä ei myöskään saa kuljettaa viimeisen tiineyskuukauden aikana eikä alle viikon sisällä poikimisesta.
<h3>Ei lantaisia eläimiä teurasautoon</h3>
Myös puhtausasioista kysellään. Yleisohje on, että eläimen pitää olla karvapeitteeltään puhdas tai puhdistettu.
–  Ruokavirastolla on selkeä ohjeistus puhtaudesta teurastamolla, jossa eläimet jaetaan ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkaan puhtauden perusteella. Kolmosluokka ei enää kelpaa elintarvikkeeksi, Herva kertoo.
Tarttuvista taudeista vain lakisääteisesti vastustettavat estävät teuraskuljetuksen, eli meillä käytännössä salmonella.
–  Esimerkiksi kryptosporidioositiloilta siis haetaan teuraskuljetukseen eläimiä. Myöskään pälvisilsa, mykoplasma, tarttuvat sorkkasairaudet tai hengitystietulehdukset eivät estä teuraskuljetusta, mutta vaikuttavat kuljetusjärjestykseen. Niistä tulisi siis ilmoittaa teurastamolle.
<h3>Entä jos eläin loukkaantuu kuljetuksessa?</h3>
Kuljetuksen aikana sairastunut tai vahingoittunut eläin on eristettävä muista eläimistä ja tarvittaessa lopetettava tai teurastettava tavalla, joka ei aiheuta sille tarpeetonta kärsimystä. Kuljetusautoissa on lopettamiseen tarvittavat välineet ja kuljettajilla siihen tarvittava ammattitaito.
–  Joskus ei ehkä ole huomattu kyytiin otettaessa, että eläimellä on jokin sairaus tai vika, ja se kuolee kuljetuksen aikana. Avauksessa saattaa löytyä syy, jota ei ole nähty päältäpäin, Herva kertoo.
Entä onko teuraseläinten kuljetuksessa alaikärajaa?
–  Vasikat ovat teurastamolle vähän ongelmallisia, Herva muotoilee.
–  Alle vuoden ikäisen vasikan lihaa ei saa myydä naudanlihana, vaan se on vasikanlihaa. Ja koska Suomessa ei oikein ole markkinoita vasikanlihalle, teurastamo ei kovin mielellään ota nuoria vasikoita teurastettavaksi. Joskus niitä toki tulee, ja kyllä ne on aina kuljetettu, ei se kiellettyä ole.
<h3>Kuljettajalla on vastuu ja valta</h3>
Eläinlääkäri summaa, että teuraskyytiin siis otetaan vain terveitä, omilla jaloillaan käveleviä eläimiä ja niin, että kuljetuksesta ei aiheudu eläimelle haittaa.
–  Joskus nämä ovat tulkinnanvaraisia asioita. Esimerkiksi kuumeisuus ei välttämättä näy päällepäin, mutta eläimen yleiskunto pitäisi kuitenkin olla hyvä jotta sen voi laittaa autoon.
Viime kädessä kuljettaja päättää aina, ottaako hän eläimen kyytiin vai ei. Kuskilla on vastuu eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana, joten on ymmärrettävää, että hän saa sanoa viimeisen sanan.
–  Kaikkiaan tämä teuraskuljetusasia ei mielestäni Suomessa ole mikään iso murhe. Meidän systeemimme toimivat aivan kohtuudella, varovaisuusperiaatteeseen nojaten, Herva toteaa lopuksi.
Teksti ja kuva: Sanna Lohenoja
Lue koko juttu joulukuun Nauta-lehdestä 5/2024!
Lue lisää: <a href="https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2024/06/Teurasnautaohje.pdf" target="_blank" rel="noopener">Nasevan teurasnautaohje</a>
</div>

<header class="entry-header">
<div class="entry-header-text entry-header-text-top text-left">
<h1 class="entry-title"></h1>
<div class="entry-meta">Julkaistu<time class="entry-date published updated" datetime="2024-10-02T13:11:45+03:00">2.10.2024</time></div>
</div>
</header>
<div class="entry-content single-page">
Yleisesti määritetään, että nauta voi hyvin, kun sillä on riittävästi vettä ja oikeanlaista ruokaa, se saa positiivisia kokemuksia, elinolosuhteet ovat kunnossa, sen ei tarvitse kärsiä sairauksista, kivusta eikä pelosta ja mikä tärkeintä, se pystyy toteuttamaan lajinomaista käyttäytymistä. Mutta loppujen lopuksi eläimen hyvinvoinnin määrittää eläimen subjektiivinen kokemus omasta olotilastaan.
Hyvinvoinnin kokemukseen vaikutta eläimen sen hetkinen fysiologinen tila, mitä juuri nyt tapahtuu, olosuhteet ja aikaisemmat kokemukset. Hyvinvoivat naudat ovat rauhallisia, rentoja, hoivaavat kaveria, eivätkä myöskään pelkää ihmistä.
<h3>Lajinomainen käyttäytyminen on tärkeää</h3>
Mahdollisuudella toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä on siis suuri vaikutus eläimen hyvinvointiin. Moderneissa navetoissa vasikoiden tilat on kuitenkin suunniteltu lähinnä täyttämään eläinten fysiologiset tarpeet ja tarjoamaan suojaa. Monestikaan vasikat eivät pääse toteuttamaan luontaisia käyttäytymismalleja, mistä seuraa turhautumista sekä korvaavaa, usein haitallista käytöstä, kuten toisten vasikoiden korvien tai napojen imemistä.
Virikkeet mahdollistavat lajinomaisen käyttäytymisen, tyydyttäen eläinten tarvetta käyttäytyä kuten ne luontaisesti käyttäytyvät. Virikkeet myös vähentävät stressiä, turhautumista sekä epänormaalia käytöstä. Onpa niiden todettu parantavan vasikan kasvuakin, parantuneen rehunsyönnin myötä.
Virikkeet tekevät vasikoista rohkeampia ja parantavat niiden sopeutumista uusiin tilanteisiin. Tämä voi helpottaa huomattavasti niiden käsittelyä aikanaan, kun lypsylehmänä koittaa aika tutustua ruokintakioskiin, robottiin tai vaikka sorkkahoitotelineeseen.
<figure id="attachment_5777" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-5777"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-5777 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI-300x226.jpg 300w" alt="Vasikat tutkivat oksia" width="709" height="534" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/3-Oksat_NETTI-300x226.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-5777" class="wp-caption-text">Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kannuksen koulutilan navetassa on testattu erilaisia vasikoiden virikkeitä. Nämä vasikat tutkivat ulkoa tuotuja oksia, jotka kiinnostavat ja tarjoavat pureskeltavaa. Artikkelin ensimmäisessä kuvassa vasikoita kiinnostaa käytöstä poistettu pakkauslaatikko.</figcaption></figure>
<h3>Virikkeitä on monenlaisia</h3>
Millaisia virikkeitä vasikoille sitten kannattaa laittaa? Harjojen avulla eläimet pystyvät toteuttamaan luontaista taipumusta pitää karvansa puhtaana, sekä sosiaalista käyttäytymistä, kuten sitä, että emä nuolee vasikkaansa. Puhtaanapitokäyttäytyminen vaikuttaa lämmönsäätelyyn, ulkoloisten poissa pitämiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Luonnossa nauta käyttäisi oksia, keppejä ja muita vastaavia itsensä rapsutteluun ja puhdistamiseen. Harjoja voi myös hyödyntää eläinten hyvinvoinnin seurantaan, sillä harjojen käyttö ja itsensä puhtaanapito vähenevät, kun eläin on sairas.
Köydet tai ketjut tyydyttävät nuolemisen ja pureskelun tarvetta. Suun ja kielen avulla vasikat myös tutustuvat ympäröivään maailmaan. Virikkeinä voivat toimia myös erilaiset äänet, hajut tai materiaalit tai vaikkapa eri lämpötilat: kylmä (lumi, jää) tai lämmin esine. Heinien tai rehun syöttäminen verkosta simuloi luontaista rehun keräämiskäyttäytymistä, sillä luonnossa ravinto ei tule turvan eteen itsestään valmiiksi pilkottuna. Huvitutit ovat tutkimuksissa vähentäneet huomattavasti stressiä ja turhautumista.
Vasikat ovat aluksi hyvin kiinnostuneita uudesta virikkeestä, mutta kyllästyvät siihen nopeasti. Parhaiten virikkeet toimivatkin, kun niitä vaihdellaan usein.
<figure id="attachment_5779" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-5779"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-5779 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI-300x218.jpg 300w" alt="vasikat leikkivät laatikolla" width="709" height="516" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/5-Laatikko_SannaM_NETTI-300x218.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-5779" class="wp-caption-text">Iso, tyhjä muovilaatikkokin voi toimia vasikoille hauskana virikkeenä.</figcaption></figure>
Ehkä virikkeellistämiseksi voi lukea myös vasikoiden sosiaalisen kasvatuksen, eli kasvattamisen ryhmissä yksilökarsinoiden sijaan. Ryhmäkasvatuksella on positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja vasikoiden käyttäytymiseen. Se myös lisää positiivisia tunnetiloja ja sosiaalista käyttäytymistä sekä leikkiä, ympäristön tutkimisinnokkuutta ja myöhemmin jopa tuotosta.
On haivattu, että kun virikkeitä on saatavilla, vasikat myös käyttävät niitä. Tärkeää on aina huolehtia, että virikkeet ovat turvallisia niin fyysisesti kuin tarttuvien tautienkin kannalta. Usein virikkeiden lisääminen ei vaadi kalliita tai aikaa vieviä investointeja. Riittää, kun uhraa hetkeksi asialle ajatuksen ja miettii, miten itse voisi helposti parantaa eläinten hyvinvointia. Ja lopuksi tietenkin toteuttaa suunnitelmansa.
Lue koko juttu lokakuun Nauta-lehdestä 4/2024!
Teksti: Anna Oksa-Pulliainen 
Kuvat: Piritta Pärssinen / Kpedu ja Sanna Mäkinen
</div>

Langaton ja kevyt, vain 850 g painava, suureläinpraktiikkaan tarkoitettu, Easi-Scan Go -ultraäänilaite kulkee helposti mukana! Laite on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Vesitiivinä se on myös helppo pestä, mikä parantaa bioturvallisuutta. Easi-Scan Go voidaan yhdistää kolmeen älylaitteeseen tai otsalla oleviin laseihin. Kuvanlaatu on erinomainen ja kuville on tallennusmahdollisuus. Onko tämä ultra, jollaista olet etsinyt? Kannattaa lukaista Eläinlääkäripäivien tarjous!
&nbsp;
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/11/Emovet_ultratarjouksetA4_Ellpaivat.pdf">Eläinlääkäripäivien ultratarjous</a>

Sonnista VH ColtRC (kantakirjanumero 60477) on raportoitu syntyneen epämuodostuneita vasikoita. Tähän mennessä kolmesta epämuodostuneesta vasikasta on ilmoitettu Tanskassa. Vasikat ovat olleet pieniä, ruumiistaan epämuodostuneita ja jaloistaan lyhyitä ja kompakteja, ns. kääpiökasvuisia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että VH ColtRC kantaa dominanttia mutaatiota nimeltään bulldog syndrooma.
Tämä versio kyseisestä syndroomasta on spontaani mutaatio sukusoluissa (siittiöissä) ja tätä kutsutaan sukusolumosaikismiksi. Tässä geneettinen mutaatio on vain osassa sukusoluja. Vain sonnin VH ColtRC oletetaan kantavan tätä mutaatiota, sillä mutaation oletetaan tapahtuneen sonnin ollessa vielä alkion kehitystasolla.
VH ColtRC-sonnin jälkeläisistä vain hyvin pienen osuuden odotetaan syntyvän epämuodostuneina, sillä pieni osuus siittiöistä kantaa tätä mutaatiota. Suurin osa näistä mutaation saaneista sukusoluista ei tuota alkiota.
VikingGenetics on lopettanut sonnin myynnin ja suosittelee, että sonnin annokset tuhotaan eikä sonnia käytetä siemennyksissä.
Jo syntyneet ja terveet VH ColtRC-sonnin jälkeläiset eivät kanna mutaatiota ja niitä voi käyttää jalostukseen aivan normaalisti.
VikingGenetics ja rotumanageri Hanna Driscoll vastaavat mielellään esiin tuleviin kysymyksiin.

Marraskuun tuulet puhaltavat Faban tarvikeverkkokaupassa rajuna poistomyyntinä. Tarjolla lähes 200 tuotetta, joista osassa jopa 50 % alennus. Poistamme tuotteet verkkokauppamyynnistä, joten nyt kannattaa penkoa ’Poistomyynti’-tuotteita ja tehdä löytöjä.
Poistomyynti tehdään <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/post/2024/10/faban-tarvikekaupan-selkeyttaminen/" target="_blank" rel="noopener">Faban tarvikeliiketoimintojen uudelleenjärjestelyn vuoksi</a>. Poistomyyntihinnat ovat voimassa niin kauan, kun tavaraa on varastossa. Tarjoukset koskevat vain Poistomyynti-tuoteryhmässä olevia tuotteita ja voimassa olevat alennetut myyntihinnat on merkitty tuotteisiin.
<a href="https://faba.fi/fi/poistomyynti">Pengo poistomyyntituotteita tästä!</a>

Karjanomistajilla on saatavilla paljon järjestelmien keräämää tietoa eläinvalintoja varten. Tällä hetkellä 60 % suomalaisesta maidosta lypsetään robotilta, jolta saataviin tunnuslukuihin vaikuttaa eläinten erilaiset ominaisuudet. Jos lypsyrobotteja on useampia, niiden välisten erojen seuranta on tärkeää. Taustalla voi olla mm. erilaiset eläinliikenteen järjestelyt tai epätasainen eläinmäärä eri roboteilla. Robottitiedosta saadaan tämän hetken tilanne, mutta tilan eläinaineksen kehittämisen tärkein vaihe on seuraavan eläinsukupolven suunnittelu.
<h3>Tärkeimpiä robotilta saatavia, jalostuksessa hyödynnettäviä tunnuslukuja:</h3>
<ul>
<li>maidon virtausnopeus; lypsetty maitomäärä ja lypsyyn kulunut aika, jota voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota lypsettävyyteen</li>
<li>maidon keruuvirtaus: robotilla käytettyyn aikaan vaikuttavat eläimen luonne, lypsynopeus ja utarerakenne</li>
<li>onnistuneiden ja epäonnistuneiden lypsykertojen suhde: tähän vaikuttavat luonne ja eläimen utarerakenne. Utarerakenteessa tärkeitä ovat utareen tasapaino, vetimien pituus- ja paksuus sekä vedinsijainti</li>
<li>maidon solupitoisuus: vaikuta valitsemalla sonneja ja lehmiä, joiden utareterveysindeksit ja solupitoisuus ovat keskiarvon yläpuolella</li>
<li>ohikulkujen määrä eli lypsyhalukkuus: näihin tekijöihin vaikuttaa eläimen luonne, jalkarakenne ja koko</li>
<li>lypsykerrat/eläin/vrk (≥2): hyvä luonteiset ja jalkarakenteeltaan hyvät eläimet liikkuvat hyvin ja käyvät usein lypsyllä</li>
</ul>
<h3>Seuraavan sukupolven suunnittelussa tieto on myös valttia</h3>
Valitsemalla oikean lehmän ja yhdistämällä sen haluttuja ominaisuuksia kehittävään sonniin, saat kehitettyä karjan seuraavaa sukupolvea. Käytä apuna jalostus- ja genomiarvoja, jotta voit valita oikeat eläimet jalostukseen ja pitoon tai poistoon. Korjaavissa parituksissa huomioidaan halutut indeksirajat kaikille ominaisuuksille. Pidä huolta sukusiitoksesta, sillä se laskee elinvoimaisuutta. Suunnittele eläinvirrat huolella, jotta poikimiset ovat tasaisia ja lehmävasikoiden määrä on optimaalinen. Huolehdi myös hedelmällisyydestä: oikea poikimaväli ja tyhjäkauden pituus sekä hiehojen oikea poikimaikä tuovat selviä euroja! Jalostussuunnitelma, indeksit ja hedelmällisyystiedot ovat tallessa ja nähtävissä mm.fi palvelussa. Eläinvirtaennusteen saat asiantuntijaltasi.

Määrätietoisella ja pitkäjänteisellä jalostustyöllä parannetaan suomalaista lypsykarjaa ja karjatilojen menestymistä. Jalostuksen avulla nostetaan eläinten perinnöllistä tasoa ja saadaan entistä tuottavampia, terveempiä ja kestävämpiä lehmiä.
Faballa on pitkä perinne suomalaisten karjankasvattajien työn palkitsemisessa. Jalostuskilpailulla halutaan edistää ja kannustaa karjankasvattajien jalostustyötä. Jalostuskilpailuilla on korkea arvostus karjaväen keskuudessa.
Jalostuskilpailujen arvostelukriteerinä oleva NTM (Nordic Total Merit) on kokonaisjalostusarvo, jossa on mukana kaikki suomalaiselle lypsykarjalle taloudellisesti tärkeät ominaisuudet. NTM on suomalaisissa lypsykarjoissa keskeinen työväline eläinvalintoja tehtäessä. Kilpailujen tulokset perustuvat elokuussa julkaistuun jalostusarvosteluun. Jalostuskilpailut järjestettiin karja- että eläintasolla roduittain.
Parhaat karjat roduittain:
<ul>
<li>Ayrshire: Luonnonvarakeskus, Jokioinen</li>
<li>Holstein: Kati ja Ari Luukkonen, Sonkajärvi</li>
<li>Suomenkarja: Ulla ja Seppo Riihimäki, Lammi</li>
</ul>
Parhaat genomitestatut naaraat roduittain:
<ul>
<li>Ayrshire: Yanna, Sten Hansson, Kokkola</li>
<li>Holstein: Yhdysvallat, Mty Tulimaito, Virrat</li>
<li>Jersey: L.Fina 2, Lasen Mikael/Viking Genetics Finland Oy, Pedersöre</li>
</ul>
Lisäksi kokonaisvaltaisesta osallistumisesta pohjoismaiseen lypsyrotujen jalostustyöhön huomioitiin VikingGeneticsin Herd of the year –palkinnolla Maitotiimi ay Savitaipaleelta.
Faba palkitsi myös yhteistyössä ProAgria Tuotosseurannan kanssa vuoden 2023 tuotosseurantavuoden parhaan karjan rasva- ja valkuaiskilojen perusteella Hannu Peltolan ja Tuomo Kanasen Muuramesta. Heidän karjansa tuotos oli 1 128 kg.
Tänä vuonna palkinnot jaettiin voittajille VikingGeneticsin Hollolan hiehoasemalla järjestetyssä jalostusjuhlassa 31.10.2024. Muut sijoittuneet saavat kunniakirjat maakunnallisen karjakerhon tilaisuudessa tai suoraan postitse.
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/10/2024-Lypsykarjan-Jalostuskilpailujen-tulokset-Hollola-31102024.pdf">Jalostuskilpailujen tulokset 2024</a>
Lisätietoja:
Tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén, p. 0400 614 074, pirkko.tauren@faba.fi

Ruokavirastossa on käynnistynyt EU-rahoitteinen OH4Surveillance-hanke, jonka tavoitteena on kehittää tautien havaitsemista ja seurantajärjestelmää Suomessa. Yhtenä patogeenina projektissa on Q-kuumetta aiheuttava Coxiella burnetii -bakteeri, jonka esiintyvyyttä hankkeessa selvitetään märehtijöillä Suomessa.
Ruokavirastoon pyydetään lähettämään märehtijöiden (nauta, lammas, vuohi) abortoituneita sikiöitä tai täysiaikaisia, kuolleena syntyneitä eläimiä maksuttomaan luomisen syyn selvitykseen. Näytteiden tutkimus on maksutonta hankkeen aikana.
Näytteiden lähetys Postin Express-paketilla (alle 25 kg paketit) lähimpään Ruokaviraston toimipaikkaan (Helsinki, Kuopio, Oulu, Seinäjoki) on eläimen omistajalle maksutonta. Näytteen voi myös toimittaa itse lähimpään Ruokaviraston toimipaikkaan tai erilliseen kylmäkonttiin (Iisalmi, Joensuu, Loimaa). Samassa paketissa lähetetään mahdollisuuksien mukaan yksilömaitonäyte luoneesta emosta (ei ternimaitoa).
Luomistutkimuksen tulokset raportoidaan eläimen omistajalle normaalisti. Hankkeen tuloksia käytetään tautien seurantajärjestelmän kehittämiseen ja Q-kuumeen kartoitukseen Suomessa osana EU-rahoitteista hanketta. Yksilöiviä tietoja näytteistä ei raportoida. Lisätietoja aiheesta alla.
<a href="https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/tutkimus/oh4s/oh4surveillance-hanke_naudat_2_fi.pdf">Tietopaketti hankkeesta ja näytteistä</a>
<a href="https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tieteellinen-tutkimus/tutkimushankkeet/kaynnissa/ihmisten-elainten-ja-kasvien-terveys-ja-hyvinvointi/elainten-vaikutus-ihmisten-terveyteen/oh4surveillance/sikionaytteiden-lahetysohjeet/">Näytteiden lähetysohjeita</a>
<a href="https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tieteellinen-tutkimus/tutkimushankkeet/kaynnissa/ihmisten-elainten-ja-kasvien-terveys-ja-hyvinvointi/elainten-vaikutus-ihmisten-terveyteen/oh4surveillance/">Yleistä hankkeesta</a>