Lihakarjan jalostusarvot
Indeksit – karjanjalostuksen työkaluja
Lihakarjan indeksit lasketaan yhdeksälle eri ominaisuudelle. Indeksit perustuvat emolehmätarkkailusta saataviin punnitustietoihin, genomidataan ja teurastietoihin, jotka tulevat suoraan teurastamoilta.
Päivät ovat laskennan aloituspäiviä ja tulokset saadaan yleensä saman viikon loppupuolella. Mikäli viikolle osuu arkipyhä tai muita viivytyksiä, tulosten julkaiseminen saattaa siirtyä seuraavalle viikolle.
Lihakarjan genomiarvostelun aikataulu kokonaisuudessaan ja lisätietoja genomitestauksesta löytyy täältä.
Lihakarjalle laskettavat indeksit ovat
- Syntymäpainoindeksi
- Vieroituspainoindeksi
- Vuodenpainoindeksi
- Emoindeksi
- Teuraspainoindeksi
- Ruholuokkaindeksi
- Rasvaluokkaindeksi
- Poikimahelppous isänä -indeksi
- Poikimahelppous emänisänä -indeksi
Syntymäpainoindeksi
Ensimmäinen lihakarjan punnittava paino on syntymäpaino, jonka perusteella lasketaan syntymäpainoindeksi. Syntymäpaino punnitaan heti eläimen syntymän jälkeen, viimeistään vuorokauden iässä.
Korkealla syntymäpainolla on voimakas yhteys poikimavaikeuksiin, joten jalostuskäytössä tulee suosia eläimiä, joiden syntymäpainoindeksi on 100 tai sen alle. Tämä on erittäin tärkeä huomata muun muassa sonnikaupoissa.
Vieroituspaino
Vieroituspaino eli 200 päivän paino punnitaan eläimen ollessa 150–250 päivää iältään. Vieroituspainoista lasketaan indeksilaskennassa kaksi eri indeksiä. Vieroituspainoindeksi kuvaa eläimen kasvukykyä syntymästä vieroitukseen. Mitä korkeampi indeksi on, sitä korkeampaa vieroituspainoa eläin keskimäärin periyttää jälkeläisilleen.
Emoindeksi
Toinen 200 päivän painoista laskettava indeksi on emoindeksi. Se kuvaa millaisia emo-ominaisuuksia eläin keskimäärin periyttää. Tärkein emo-ominaisuus on maidontuotantokyky, joka vaikuttaa hyvin voimakkaasti vasikan kasvuun syntymästä vieroitukseen. Emoindeksi on yksi tärkeimmistä lihakarjan indekseistä.
Vuodenpainoindeksi
Viimeisin lihakarjaeläimelle laskettava kasvuindeksi on vuodenpainoindeksi eli 365 päivän painoindeksi. Eläimen vuodenpaino tulee punnita sen ollessa iältään 325–405 päivää. Tavoitteena on eläin, jolla on korkea vuodenpainoindeksi. Tällöin eläin periyttää keskimääräistä korkeampaa vuodenpainoa jälkeläisilleen. Vuodenpainoindeksi on erittäin tärkeä työkalu jalostuseläinvalinnoissa, sillä sen yhteys teuraspainoon on voimakas.
Teurasindeksit
Teurasindeksejä ovat teuraspainoindeksi, ruholuokkaindeksi ja rasvaluokkaindeksi. Teurasindeksien tulkinnassa tulee olla tarkkana. Korkeat teuraspainoindeksit ja ruholuokkaindeksit kuvaavat eläintä, joka periyttää todennäköisesti korkeaa teuraspainoa ja hyvää luokittumista. Sen sijaan korkea rasvaluokkaindeksi kuvaa eläintä, joka periyttää keskimääräistä korkeampaa rasvaluokkaa rodun sisällä, mikä on ei-toivottu ominaisuus.
Poikimahelppousindeksit
Poikimahelppousindeksejä on kahdenlaisia. Poikimahelppous isänä kuvaa vasikan ominaisuutta, kuinka helposti se syntyy. Siihen liittyy läheisesti syntymäpaino, jota hyödynnetään poikimahelppoustietojen ohella laskennassa. Poikimahelppous emänisänä -indeksi taas kuvaa tytärten poikimisten sujuvuutta. Mitä korkeampia poikimahelppousindeksit ovat, sitä helpompia ovat poikimiset.
Jotta poikimahelppousindeksien laskenta onnistuu, on poikimahelppoustiedon ilmoittaminen on hyvin tärkeää. Se onnistuu syntymäilmoituksen yhteydessä Minun Maatilallani tai Faban emolehmäasiantuntijan kautta.
Huom! Asentovirheet ja niiden korjaamiset tulee ilmoittaa luokkaan 2 (poikimista avustettiin) tai luokkaan 3 (voimakas vetoapu) riippuen siitä, kuinka pahasta asentovirheestä on kysymys.
Perinnöllisten yhteyksien hyväksikäyttö indeksilaskennassa
Lihakarjan indeksilaskenta hyödyntää ominaisuuksien välisiä perinnöllisiä yhteyksiä eli korrelaatioita. Näin ollen vuodenpainoindeksin laskennassa hyödynnetään esimerkiksi vieroituspainon ja teuraspainon perinnöllistä yhteyttä vuodenpainoon. Perinnöllisiä yhteyksiä on lähes kaikissa ominaisuuksissa, joille lasketaan jalostusarvoja. Niiden käyttö on perusteltua, sillä ne tuovat arvosteluihin lisätietoa, ja parantavat siten arvosteluiden luotettavuutta. Arvosteluiden luotettavuutta kuvataan arvosteluvarmuudella.
Kokonaisjalostusarvo on yhteenveto
Lihakarjan indekseistä lasketaan vielä toistaiseksi kokonaisjalostusarvo, joka muodostetaan sonneilla eri tavalla kuin lehmillä. Kokonaisjalostusarvo muodostetaan tällä hetkellä siten, että siinä ei ole mukana teurasindeksejä eikä poikimahelppousindeksejä.
Sonnille = -0,840 x syntymäpainoindeksi + 0,224 x vieroituspainoindeksi + 1,12 x vuodenpainoindeksi
Lehmälle = -0,602 x syntymäpainoindeksi + 0,459 x emoindeksi + 1,094 x vuodenpainoindeksi
Tulevaisuudessa lihakarjan kokonaisjalostusarvo tullaan korvaamaan yhdistelmäindekseillä, joita ovat esimerkiksi teurasindeksi, kasvuindeksi ja poikimahelppousindeksi.
Milloin liharotuinen eläin saa jalostusindeksin?
Indeksit lasketaan kuudelle yleisimmälle rodulle:
- herefordille
- charolaisille
- aberdeen angukselle
- limousinelle
- simmentalille
- highland cattlelle
Indeksilaskennan uudistuksen myötä, 20.3.2023 alkaen kaikkien indeksien julkaistavuus on kytketty arvosteluvarmuuden raja-arvoon 35%. Arvosteluvarmuuden vaihteluväli on 0-100 %. Arvosteluvarmuutta parantaa eläimen omat tulokset, sen jälkeläiten tulokset ja lähisukulaisten tulokset sekä eläinten genomitestaus. Genomitieto parantaa erityisen paljon indeksien luotettavuutta vasikoilla ja nuorilla eläimillä sekä karjoissa, joissa ei omia punnitus- ja poikimahelppoustuloksia tiedossa, mutta sen hyödyntäminen on hyvin suositeltavaa kaikissa suomalaisissa emolehmäkarjoissa.