Uncategorized

Kiitos Faban asiakasomistajat! 
Vuosi 2025 oli karjatilojen omistamalle Faba osuuskunnalle erinomainen. Siemenmyyntimme kasvoi ennätyksellisesti, jalostuspalveluidemme pariin tuli lähes sata uutta asiakastilaa ja seminologipalveluihimme luotetaan edelleen vahvasti.  
Mennyt vuosi oli läpimurto sukupuolilajitellulle siemenelle. Genomitestaus ja sukupuolilajiteltu siemen ovat suunta, johon ala liikkuu.  
Kiitos, että olet mukana osuuskunnassa, jossa yli 300 ammattilaista tekee joka päivä töitä yrityksesi tuloksen ja tulevaisuuden eteen. Te päätätte ja me toteutamme.  
Jalostetaan menestystä yhdessä myös tänä vuonna,  
Ilkka Pohjamo 
Toimitusjohtaja

Tutkimusyritys TNS Kantar toteuttaa Faban asiakkaille sähköisen kyselyn helmikuun aikana. Kyselyn avulla saamme arvokasta tietoa siitä miten asiakkaat arvioivat Faban palveluja, tuotteita ja asiantuntijoiden osaamista ja aktiivisuutta. Ja palautteen perusteella voimme auttaa entistä paremmin asiakkaitamme.
Tutkimus on lähetetty satunnaisotannalla osalle asiakkaistamme ja toivomme vastaanottajilta hetken aikaa kertoa miten olemme onnistuneet toiminnassamme. Kyselyssä voi myös antaa meille avointa palautetta ja arvioidan sonnivalikoimaamme.
Kiitos vastauksista!

Astujasonnin valinta on investointi emolehmäkarjan tuotantoon. Valinnassa on syytä kiinnittää huomiota useisiin yksityiskohtiin, jotta lopputulos niin eläinaineksen kuin talouden osalta vastaa tavoitetta.
Kuunneltuasi webinaaritallenteen. Vastaa myös lyhyeen palautekyselyyn. Se auttaa meitä kehittämään webinaarejamme jatkossa. Kysely on avoinna 26.2.2026 saakka ja pääset siihen tästä: <a href="https://forms.office.com/e/5keG6hhUAd" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/5keG6hhUAd</a>

Tunnin sisälle sovittua seminologin käyntiaikapalvelua on ollut jo pitkään haastavaa tarjota Lapin, Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven alueella. Pitkien etäisyyksien ja harvan seminologiverkoston vuoksi emme ole pystyneet täyttämään palvelulupaustamme käyntiaikatoiveiden osalta.
Joudumme nyt tekemään muutoksen alueen palveluihin siten, että tunnin aikahaarukan sisälle sovittu käyntiaikapalvelu poistuu käytöstä. Asiakkailla säilyy edelleen mahdollisuus esittää aamu- tai iltapäivätoive, mutta pitkien etäisyyksien vuoksi palvelun hinta nousee 1.1.2026 alkaen 27,40 euroon.
Myös jälkitilauspalveluun tulee muutoksia 1.1.2026 alkaen. Palvelu ei ole ollut käytössä Pohjois-Lapin kunnissa, ja jatkossa se poistuu kokonaan Lapin sekä Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueelta.

Tieteellisesti hyvinvointi on eläimen yksilöllinen kokemus sen psyykkisestä ja fyysisestä tilasta suhteessa ympäristöön. Hyvinvoinnin viisi osa-aluetta ovat ravitsemus, fyysinen ympäristö, terveys, käyttäytymisvuorovaikutus ja psyykkinen olotila. Nykyisin ymmärretään, että pelkkä epämukavuuden, nälän ja janon välttäminen ei tarkoita hyvää hyvinvointia, vaan siihen tarvitaan myös positiivisia tuntemuksia, kuten mielihyvää, kiintymyssuhteita ja leikkimisen tuomaa iloa.
<h3>Mittaamisen vaikeus</h3>
Eläinten hyvinvointia mitattaessa tehdään havaintoja itse eläimistä, niiden ympäristöstä ja hoitokäytännöistä. Eläinperäisissä mittareissa arvioidaan esimerkiksi eläinten käyttäytymistä, niiden kuntoluokkaa, puhtautta, ihovaurioita, ontumista ja muita sairauden oireita.
Eläinten kokeman tunnetilan arviointiin käytetään laadullista käyttäytymisen arviointia (Qualitative Behaviour Assessment, QBA). Resurssiperäisissä mittareissa tarkastellaan mm. paljonko ruokintapöytätilaa ja juomapaikkoja on, onko käytettävissä karjaharjaa tai minkälainen valaistus ja ilmanlaatu navetassa on. Lisäksi käytetään toimintatapaperusteisia mittareita, kuten tietoa vasikoiden juotto- ja vieroituskäytännöistä, eläinten laiduntamisesta tai jaloittelusta ja lopetuskäytännöistä.
Nautojen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin arviointiin liittyy paljon haasteita. Eläimiä arvioidaan usein suurinakin ryhminä, joissa yksilöiden hyvinvointi poikkeaa toisistaan. Samalla tilalla on paljon eri-ikäisiä eläimiä, joiden olosuhteet ja toisaalta tarpeet eroavat toisistaan. Jotta hyvinvoinnin arviointimenetelmä olisi käyttökelpoinen, täytyy sen vastata näihin haasteisiin ja olla toisaalta kustannustehokkaasti toteutettavissa.
Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt pitkäjänteisesti nautojen hyvinvoinnin todentamismenetelmää suomalaisen elintarviketuotannon käyttöön. Tänä vuonna käynnistyneessä laajassa yhteistyöhankkeessa (Animal Welfare Verification System) hyvinvoinnin arviointimenetelmä viedään käytännön tasolle ja sitä kehitetään edelleen. Hankekonsortiossa ovat mukana Luken lisäksi Valio, Faba, ETT, Atria, HK Foods, DeLaval, Digia Finland ja GS1 Finland.
<figure id="attachment_6504" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6504"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6504 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/vasikkakarsina.jpeg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/vasikkakarsina.jpeg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/vasikkakarsina-300x212.jpeg 300w" alt="Arvioijat vasikkakarsinassa" width="709" height="502" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/vasikkakarsina.jpeg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/vasikkakarsina.jpeg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/vasikkakarsina-300x212.jpeg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6504" class="wp-caption-text">Hyvinvoinnin arvioijat harjoittelemassa vasikoiden eläinperusteista arviointia.</figcaption></figure>
<h3>Pilottikäynnit alkaneet</h3>
Hyvinvoinnin arviointimittaristoa testattiin keväällä 2025 tilakäynneillä Luken tutkijoiden ja Faban eläinlääkäreiden voimin. Syksyllä aloitettiin viiden Faban seminologin koulutus hyvinvoinnin arvioijiksi. Eläinlääkäri Iris Kaimio suunnitteli ja toteutti Luken avustuksella koulutusjakson, joka piti sisällään etäluentoja, itsenäistä harjoittelua sekä lähipäiviä tilakäynteineen. Lokakuun lopussa aloitettiin pilottikäynnit, jotka toteutetaan 50 valiolaiselle lypsykarjatilalle loppuvuoden 2025 aikana.
<figure id="attachment_6503" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6503"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6503 size-full lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/ryhma.jpeg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/ryhma.jpeg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/ryhma-300x206.jpeg 300w" alt="Arvioijat navetan ulkopuolella" width="709" height="487" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/ryhma.jpeg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/ryhma.jpeg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/ryhma-300x206.jpeg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6503" class="wp-caption-text">Faban hyvinvoinnin arvioijiksi kouluttamat viisi seminologia, vasemmalta Ulla Löytynoja, Sini Manninen, Siiri Kärkkäinen, Essi Lantta ja Kaisa Nieminen sekä oikealla kouluttaja, eläinlääkäri Iris Kaimio.</figcaption></figure>
Hyvinvoinnin arviointimittaristo sisältää kolme osaa: tilakäynnillä kerättävät tiedot, tuottajakyselyllä kerättävät tiedot tilan toimintatavoista sekä tietokannasta poimittavat tiedot. Viimeksi mainitut ovat Nasevasta löytyviä tietoja mm. kuolleisuudesta ja eläinlääkärin hoidoista sekä terveydenhuoltoeläinlääkärin vuosikatsauskäynnillä tekemistä havainnoista. Kaikki nämä tiedot kootaan yhteen, ja niistä laskettavaa hyvinvoinnin kokonaisarviota kehitetään hankkeessa edelleen.
Hyvinvoinnin arvioijan tehtävä on kerätä tilakäynnillä dataa eläinyksilöistä ja -ryhmistä sekä niiden ympäristöstä. Arvioija ei tee johtopäätöksiä syistä eikä anna neuvontaa eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Arviointikäynnillä kerätyt tiedot tallennetaan Nasevaan, jossa ne ovat tilan sekä terveydenhuoltoeläinlääkärin käytettävissä. Eläinlääkärin tärkeä rooli on hyödyntää kerättyjä tietoja neuvonnassa. Hyvinvoinnin arviointidata tarjoaakin mainion uuden työkalun terveydenhuoltotyön pohjaksi.
<figure id="attachment_6501" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6501"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6501 ls-is-cached lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/lomake.jpeg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/lomake.jpeg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/lomake-300x218.jpeg 300w" alt="Lomake navetassa" width="709" height="515" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/lomake.jpeg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/lomake.jpeg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/lomake-300x218.jpeg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6501" class="wp-caption-text">Tilakäynnin tietojen tallennukseen käytetään tablettitietokonetta, joka suojataan helposti puhdistettavalla suojakotelolla.</figcaption></figure>
<h3>Seuraavat askeleet</h3>
AWVS-hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. 50 pilottikäynnin pohjalta saadaan arvokasta tietoa hyvinvointimittariston käytännön toimivuudesta. Ensi vuonna hyvinvoinnin arviointia tarjotaan laajemmalle tilajoukolle. Hyvinvoinnin kokonaisarvioinnin laskentaa ja sen esittämismuotoja kehitetään tiloilta kerätyn aineiston pohjalta. Hyvinvoinnin arviointimittaristot ovat kehitteillä myös naudanlihantuotantoon emolehmätiloille, vasikkakasvattamoihin ja loppukasvatettaville naudoille.
Tulevaisuudessa arvioinnin tukena voidaan mahdollisesti hyödyntää myös erilaisten sensorien keräämää dataa, jolloin esimerkiksi eläinten käyttäytymisestä saadaan tietoa pitemmältä ajanjaksolta kuin tilakäynnin aikana on mahdollista kerätä. Myös tekoälyn hyödyntämistä eläinten hyvinvointiriskien tunnistamisessa selvitetään. Hyvinvoinnin mittaustulokset ja hyvinvoinnin edistymisen todentaminen ovat tärkeitä elintarviketeollisuudelle, ja niitä voidaan hyödyntää niin elintarvikeviennissä kuin kuluttajaviestinnässäkin. Päätavoite on kuitenkin kehittää kotimaisen eläintuotannon kestävyyttä ja kannattavuutta.
Teksti ja kuvat: Iris Kaimio, Faba
 
Kiinnostuitko hyvinvoinnin arvioinnista? Ota yhteyttä!
Tilakäynnit: Iris Kaimio, Faba osk, p. 050-5813933, <a href="mailto:iris.kaimio@faba.fi">iris.kaimio@faba.fi</a>
Hyvinvoinnin arviointimittaristo: Lilli Frondelius, Luonnovarakeskus, <a href="mailto:lilli.frondelius@luke.fi">lilli.frondelius@luke.fi</a>

Kouvolalainen maaseutuyrittäjä ja somevaikuttaja Tuomo Turjansalo on tyytyväinen siitä, että hänen johdollaan toteutettu somekampanja Parasta Ruokaa Suomesta on noteerattu laajalti. Kampanja käynnistyi vuoden 2025 alkupuolella ja se toteutettiin 17 somettajan voimin eri kanavilla.
Viestinnässä halutiin välttää synkistelyä ja luoda ennemminkin toivoa. Valittu tyyli ja asenne ovat puhutelleet suurta yleisöä. Lisäksi Turjansalo kampanjoineen palkittiin 2025 Maaseudun puolesta –kunniamaininnalla KoneAgriassa Tampereella syksyllä 2025.
– Me kerrotaan vaikeistakin asioista rakentavasti ja haluttiin kertoa se positiivisuuden kautta, eikä tehty itkuvirsiä, Turjansalo tiivistää.
<figure id="attachment_6555" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6555"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6555 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/1-Tuomo-kotinurkilla_netti.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/1-Tuomo-kotinurkilla_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/1-Tuomo-kotinurkilla_netti-300x200.jpg 300w" alt="Tuomo Tirjansalo kotipihallaan" width="709" height="473" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/1-Tuomo-kotinurkilla_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/1-Tuomo-kotinurkilla_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/1-Tuomo-kotinurkilla_netti-300x200.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6555" class="wp-caption-text">Tuomo Turjansalo on somevaikuttaja, rengaskauppias ja karjankasvattaja Kouvolan Ylä-Markkulan tilalta.</figcaption></figure>
Omilla kanavillaan Tuomo Turjansalo puhuu monesti omasta pienestä suomenkarjasta.
– Koskaan ei tiedä minkälainen päivä tulee, kun on eläimiä. Kaikki ei mene aina putkeen, mutta hyvällä fiiliksellä tehdään, Tuomo selventää.
Turjansalon kanavilla esitellään Ylä-Markkulan tilaa monelta kantilta positiivisella otteella. Käydään hoitamassa emolehmiä, juottamassa vasikoita, keräämässä satoa pelloilta, korjaamassa tilan konekalustoa, rakentamassa tilamyymälää ynnä muuta.
<h3>Tyhjät jauhelihahyllyt</h3>
Maatilakokemus oli taustalla, kun Turjansalo lähti vetämään somekampanjaa maaseudun ja maatalouden hyväksi. Vuoden 2025 alkupuolella käynnistyneen kampanjan taustalla olivat muun muassa kannattavuuskriisi, alhaiset tuottajahinnat ja kauppojen tyhjät jauhelihahyllyt.
– Kun seuraa päivittäin maaseudun tilaa, niin tuli mieleen että jotain tarttis tehdä, Tuomo muistelee.
Heti alkuun Tuomo soitti satakuntalaiselle Amskille eli somettavalle Anne-Mari Tarkkiolle, joka innostui asiasta heti. Lopulta rinkiin saatiin 17 somettajaa eri puolilta maata ja kampanjan nimeksi tuli Parasta Ruokaa Suomesta.
<h3>Kaupunkilaistaustainen maajussi</h3>
Tuomo Turjansalo ei ole ihan perinteinen maajussi. Hän on somevaikuttaja, rengaskauppias ja karjankasvattaja Kouvolan Ylä-Markkulan tilalla Kymijoen varrelta. Tuomolla on suomenkarjaan kuuluvia emolehmiä, jotka oman lisääntymisroolinsa lisäksi laiduntavat Kymijoen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa maisemassa.
Turjansalo ei ole maatalon poikia, mutta lapsena hän kävi usein Valkealassa tervehtimässä tuttuja lehmiä.
– Sieltä se ensimmäinen kipinä on lähtenyt, varmistaa Turjansalo.
Tilan oston myötä avautui mahdollisuus hankkia kotieläimiä. Ensin pohdinnassa oli lampaita. Loulta kotiin tuli nautoja. Eihän se lehmien hoito aina niin helppoa tai ennustettavaa ole, senkin Tuomo on oppinut. Mutta homma jatkuu, kun plussia on miinuksia enemmän.
Turjansalo on päättänyt, että kaikki liha, mitä tilalla tuotetaan, myydään suoraan kuluttajille. Homma paranee merkittävästi, kun piharakennuksen remontti tilamyymäläksi valmistuu.
&nbsp;
<figure id="attachment_6556" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6556"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-6556 lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/2-Tuomo-Turjansalo-ja-lehmat_netti.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/2-Tuomo-Turjansalo-ja-lehmat_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/2-Tuomo-Turjansalo-ja-lehmat_netti-300x205.jpg 300w" alt="Tuomo Turjasalo laitumella lehmien kanssa" width="709" height="485" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/2-Tuomo-Turjansalo-ja-lehmat_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/2-Tuomo-Turjansalo-ja-lehmat_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/2-Tuomo-Turjansalo-ja-lehmat_netti-300x205.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6556" class="wp-caption-text">Ensin Tuomon ajatus oli hankkia lampaita, mutta nautoihin hän lopulta päätyi. Eläinten hakureissun hän tietysti kuvasi Youtube-kanavalleen.</figcaption></figure>
<h3>Turjansalo palkittiin KoneAgriassa</h3>
Ahkera sometus maaseudun puolesta toi Tuomo Turjansalolle kunniamaininnan syksyllä 2025. Turjansalon työ maaseudun elämän ja ruoantuotannon esittelemisessä sosiaalisessa mediassa palkittiin lokakuussa KoneAgriassa Tampereella. ProAgrian valtakunnallinen Maaseudun puolesta -kunniamaininta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kunniamaininnan saivat myös Reisjärven Kangaskylän Maaseutuseura sekä Hirvilahden Kyläkauppa.
<figure id="attachment_6557" class="wp-caption alignnone" aria-describedby="caption-attachment-6557"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-6557 size-full lazyloaded" src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/Kainalo_Turjansalo-messuilla_netti.jpg" sizes="auto, (max-width: 709px) 100vw, 709px" srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/Kainalo_Turjansalo-messuilla_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/Kainalo_Turjansalo-messuilla_netti-300x196.jpg 300w" alt="Turjansalo sai palkinnon KoneAgriassa" width="709" height="464" data-src="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/Kainalo_Turjansalo-messuilla_netti.jpg" data-srcset="https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/Kainalo_Turjansalo-messuilla_netti.jpg 709w, https://nauta.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/12/Kainalo_Turjansalo-messuilla_netti-300x196.jpg 300w" data-sizes="(max-width: 709px) 100vw, 709px" /><figcaption id="caption-attachment-6557" class="wp-caption-text">Ahkera sometus maaseudun puolesta toi Tuomo Turjansalolle kunniamaininnan KoneAgriassa Tampereella syksyllä 2025.</figcaption></figure>
<a href="https://vimeo.com/1140695385?share=copy&amp;fl=sv&amp;fe=ci" target="_blank" rel="noopener">Videolla</a> Tuomo Turjansalo kertoo, millaista on somettaa karjatilan arjesta.
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Pidemmän version jutusta löydät joulukuun Nauta-lehdestä 5/2025!

Tuottoisa, terve ja tehokas VikingHolstein vastaa erinomaisesti tulevaisuuden tarpeisiin.
Kuunneltuasi webinaaritallenteen. Vastaa myös lyhyeen palautekyselyyn. Se auttaa meitä kehittämään webinaarejamme jatkossa. Kysely on avoinna 28.1.2026 saakka ja pääset siihen tästä: <a href="https://forms.office.com/e/QkF21cEKTy" target="_blank" rel="noopener">https://forms.office.com/e/QkF21cEKTy</a>

<h3>Jäsenosuusselvitys vuoden 2025 veroilmoitusta varten</h3>
Faba osk
Jäsentilalla on 21 nimellisarvoltaan 10 euron suuruista osuutta. Osuuspääoma on yhteensä 210 € / jäsen.
Osuuskunnan nettovarallisuus on 6.191,54 € / jäsen.
<h3>Utredning över medlemsandelarna för beskattningen 2025</h3>
Faba anl
Varje medlemsgård innehar 21 andelar till ett nominellt värde av 10 € per styck.
Andelskapitalet är därmed 210 € / medlem.  Andelslagets nettoförmögenhet uppgår till 6.191,54 € / medlem.
<div class="blog-share text-center">
<div class="is-divider medium"></div>
<div class="social-icons share-icons share-row relative"></div>
</div>

Hyvää uutta vuotta!

Ajankohtaista

Kategoriat

Arkisto