User icon

Nauta-lehti

Suomenkarjapäivää vietettiin Tampereella

Julkaistu 3.10.2023

Suomenkarjapäivää vietettiin Tampereella

Elokuun lopulla kokoonnuttiin perinteiseen Faba järjestämään suomenkarjatapaamiseen Tampereelle AhlmanEdun upeisiin kartanopuitteisiin. Päivän aikana kuultiin useita mielenkiintoisia esityksiä ja tutustuttiin Ahlmanin LSK-karjaan.

LSK-rodun sukusiitoksesta piti esitelmän Mirva Härkänen, joka tutkii aihetta pro gradu -työssään. Tutkimuksen alla on sekä rodun sukupuutiedoista että genotyypitystiedoista lasketut sukusiitosasteet, joita vertaillaan keskenään. Tietoja on kerätty vuonna 1960-2020 syntyneistä eläimistä. Sukupuutietoja luonnollisesti on huomattavasti isommasta joukosta, noin 75 700 yksilöstä, kun genotyypitystietoja on vain 728 eläimestä. Tutkimuksessa tarkastelu rajattiin vuoden 1980 jälkeen syntyneisiin eläimiin.

Yhteenvetona Härkänen kertoi, että rodun sukusiitoksen kasvu on saatu tasaantumaan, vaikka se on edelleen nousussa. Sukupuuperusteinen sukusiitosaste on kasvanut nopeammin ja enemmän kuin genomiperusteinen, mutta genominen sukusiitosaste on korkeampi.

Ahlmanin lehmä laitumella
LSK-rodun sukusiitoksen kasvu on saatu tasaantumaan, vaikka se on edelleen nousussa.

Genomitestaus jatkuu edullisesti

Terhi Vahlsten Fabasta kertoi, että suomenkarjan genomitestaus jatkuu edullisesti, sillä Suomenkarjan jalostussäätiö jatkaa LSK:n genominäytteiden analysointikustannusten tukemista. Kaikki näytetyypit kelpaavat, niin veri-, kudos- kuin karvanäytteet.

– Kannattaa muistaa DNA-korvamerkit, ne ovat kätevät näytteenotossa! Vahlsten vinkkasi.

Näytteitä voi lähettää tuotosseurantakarjojen lehmistä, hiehoista ja lehmävasikoista, joiden isä, emä ja emänisä on rodultaan LSK. Genomitesti tilataan Minun Maatilani-palvelusta (MM.fi) Faban Genomitestitilaus-ohjelmalla.

Vahlsten myös listasi tähän mennessä saatuja tuloksia suomenkarjan DNA-testeistä RP1-geenin, nupouden, betakaseiinin ja kappakaseiinin suhteen, sekä kertoi missä mennään rodun genomiarvostelussa.

– Genomitestatuille LSK-eläimille on laskettu genomiset rakenneindeksit Single Step-menetelmällä, ja ne julkaistaan, jos eläimellä on julkaisukelpoinen NTM. Tuotosarvostelu samalla menetelmällä laskettuna on luvassa aikaisintaan helmikuussa 2024, Vahlsten kertoi.

Myös alkuperäisrodun tuen uusia tukiehtoja käytiin läpi.  Nyt ehtona on puhdasrotuisen jälkeläisen tuottaminen kahden vuoden aikana ennen tukikauden alkua. Tieto löytyy kantakirjatodistuksesta, jossa sonnin puhdasrotuisten jälkeläisten määrä on kerrottu, ja lehmän vasikan syntymätunnuksen perään on merkitty tähti, mikäli eläin on puhdasrotuinen.

– Näissä on myös ilmennyt paljon haasteita, joita olemme pyrkineet ratkomaan, kuten miten huomioida kuolleena syntyneet tai luodut vasikat, Vahlsten kertoi.

Epäselvissä tapauksissa kannattaa aina olla yhteydessä Fabaan.

Ahlmanin lehmät esittelyssä
Karjapäivässä kiinnostuneen yleisön edessä eläimiä esitteli Ahlmanin maatilamestari Harri Ala-Kapee karjamestari Mona Lindbergin avustuksella.

Sonnirintamalla epäonnea

Myös VikingGeneticsin ajankohtaisia suomenkarja-kuulumisia kuultiin.

– Viimeinen vuosi on ollut valitettavan huono-onninen sonnien suhteen. On ollut haasteita siemenen laadussa ja sonnien sairastumisia, jotka ovat haitanneet siemen keruuta, kertoi Katarina Hägg VG:ltä.

Portaankorven Unton siementuotannossa on ollut haasteita ja Mäkitalon Ukkonen sairasteli ja hoidoista huolimatta jouduttiin lopettamaan. Yksi sonnivasikka oli parhaillaan odottamassa kuljetusta.

– Nyt prioriteettina onkin varmistaa, että saamme jonkin sonnin X-Vik-tuotantoon asti, Hägg totesi.

Verkkokaupassa on sonni Ahokankaan Seriffi ja jutuntekohetkellä käyttööntuloa odotti sonni Ahlmanin Tauno.

– Ostotavoite vuodelle 2023 on 3-4 LSK-sonnia ja ensi vuodelle sama määrä, Hägg kertoi.

Ahlmanilla on LSK-rodun geenipankkikarja

Ahlmanin karjaa esitteli maatilamestari Harri Ala-Kapee, joka kertoi että opetusmaatilalla on noin 41 lypsävän karja, kaikki länsisuomenkarjaa, lukuun ottamatta PSK-satatonnari Yllästä. Lisäksi navetassa on nuorkarjaa reilut 40 yksilöä. Karjassa on tällä hetkellä neljä 50-tonnaria.

Ahlmanin LSK-karja toimii rodun elävänä geenipankkina, ja samalla karja tuo konkreettisesti maaseudun kaupunkiin, sillä lehmät laiduntavat tiiviin asuinalueen tuntumassa vain viisi kilometriä Tampereen keskustasta.

Päivän päätteeksi vierasjoukko siirtyikin laitumelle tutkailemaan karjaa ja sen erityisiä yksilöitä lähemmin. Eläimiä esittelemässä oli Ala-Kapeen lisäksi karjamestari Mona Lindberg.

Lehmiä laitumella ja yleisöä
Eläinten esittely sujui hyvin hiukan sateisesta päivästä huolimatta.
Ullatus-hieho Ahlmanilla
Ahlmanin navetan tarhasta löytyi yllätys, tai siis Ullatus. Rantalan Ullatus (Koivikon Risto-Rantalan Ruusu) syntyi pienenä keskosena ja sen tarinaa on kerrottu Nauta-lehdissä 3 ja 4/2022. Nyt Ullatuksesta on kasvanut hieno hieho, joka on muuttanut Ahlmanille uutena emälinjana tuomaan monimuotoisuutta geenipankkiin.
LSK-lehmä laitumella
Yksi esimerkki karjan hienoista lehmistä, 3 kertaa poikinut Napsalan Punokki VG87 (isä Ahlmanin Muskotti). Kasvattajat Anniina ja Vesa Sironen.

Teksti: Sanna Lohenoja
Kuvat: Sanna Lohenoja ja Mirva Härkänen

Ajankohtaista

Arkisto

Faba logo
Faba logo