Teet tilauksia itsellesi.

User icon

Menestystarinat

Lehmille paras mahdollinen ja työntekijöille hyvä - Faba

Julkaistu 21.3.2022

Lehmille paras mahdollinen ja työntekijöille hyvä

Ikaalisissa, Kyrösjärven rannalla on vajaan kahden vuoden ajan opeteltu uusia rutiineja ja toimintatapoja, kun kaksi tilaa yhdistivät voimansa ja rakensivat rakennukset molempien karjojen eläimille samalle tontille. Yhteensä 600 lehmän lypsystä huolehtii yhteinen lypsyrobottikaruselli. Karjakoon ja tiimin kasvaminen on pakottanut yrittäjät opettelemaan uusia rutiineja.

”Navetan pitää olla lehmille paras mahdollinen ja työntekijöille hyvä.” Tällä yksinkertaisella ohjeella lähtivät Terhi Lahtinen, Kari-Pekka ja Emmi Kuortti sekä Timo, Anita ja Tommi Vähä-Eskeli yhdessä vuonna 2017 suunnittelemaan toisiinsa yhteydessä olevia navetoita.

Molemmat tilat lypsivät tahoillaan tuolloin reilua sadan lehmän karjaa kahdella lypsyrobotilla.

”Olimme yksin jo hakeneet uudelle navetalle lupaa kahteen paikkaan, sitä kumpaankaan saamatta. Laajennushalua oli ollut jo pidempään, mutta jotain uutta piti ajatella”, Terhi Lahtinen toteaa.

”Tämä Kyrösjärven ranta ei ole rakentamisen kannalta helpointa mahdollista. Mäkinen maasto tekee käytännön toteutuksesta haastavan ja luvitus antaa omat mausteensa. Kumpikaan meistä ei olisi voinut laajentaa tuotantoaan silloiselle paikalle”, Anita Vähä-Eskeli lisää.

”Tommi ajeli tästä tontista ohi ja tuumi, että tässä voisi olla navetalle paikka. Heinäkuun viimeisenä päivänä vuonna 2017 hän soitti Kari-Pekalle ja siitä yhteishanke sai alkunsa”, Anita jatkaa.

Yleensä paikkakuntien maidontuottajat tietävät toisensa, kuten myös Kuorttien ja Vähä-Eskeleiden tapauksessa. Tiivistä yhteistyötä ei kuitenkaan ammatin puolesta tiloilla aiemmin ollut. Perheet lähentyivät aikanaan lähipiirin avioliiton myötä, minkä ansiosta myös lapset olivat olleet tekemisissä keskenään.

Yhteistyö alkoi yhtiön perustamisella

Yhteistyö alkoi osakeyhtiöiden perustamisella. Alusta asti oli selvää, että navetassa olisi kaksi eri osakeyhtiötä ja niin syntyivät MaitoEskeli Oy ja MaitoKuortti Oy.

Navetan suunnittelussa yhdistettiin kaikkien osapuolten näkemykset. Eläinten hyvinvointi, työmäärän vähäisyys ja automaattilypsy olivat yhteiset suuntaviivat alusta alkaen. Alkuun navetta suunniteltiin robottinavetaksi. Asian mutustelu kuitenkin käänsi ajatukset kohti yhtä lypsy-yksikköä.

”Jos on kymmenen robottia, niistä voi pahimmillaan olla koko ajan joku hälytystilassa ja siitä ei olisi tullut mitään”, Anita toteaa.

Lypsyjärjestelmässä päädyttiin 20-paikkaiseen GEA:n robottikaruselliin.

”Robottikaruselleja ei silloin Suomessa ollut kuin yksi, joten pohdintaa tehtiin pitkään. Itse olen edelleen robottien kannalla, mutta en minä voinut enkä voi vastaan sanoa, jos nuoret sen näin haluavat”, Terhi toteaa. Hän perustelee kantaansa robottien lehmille suomalla valinnan vapaudella.

Suunnittelussa tehtiin siis myös kompromisseja, jotta saatiin kaikkia miellyttävä, toimiva kokonaisuus.

Navettahanke oli pitkään seutukunnan kuumin puheenaihe. Hanke poiki myös useita valituksia.

”Valituksien vuoksi rakentamisen aloittaminen viivästyi vuodella. Sillä aikaa teimme itse rauhassa tontin maansiirtotöitä, mikä tuli nopeampaa mutta kalliimpaa urakoitsijaa selvästi halvemmaksi”, Anita Vähä-Eskeli muistelee.

post image

Lupien myöntämisen jälkeen rakentaminen pyörähti käyntiin vauhdilla.

”Siinä tuli ehkä vähän kiire joidenkin valintojen suhteen, kun näin jälkeenpäin miettii. Olisi esimerkiksi voinut laittaa viemäreitä tai putkivarauksia nykyistä enemmän siltä varalta, että jotain systeemiä halutaan tulevaisuudessa muuttaa”, Tommi Vähä-Eskeli toteaa.

Aivan mutkitta ei navetoiden valmistuminen sujunut lupien myöntämisenkään jälkeen, vaan lisämausteensa soppaan tarjosi koronapandemia. Lypsykarusellin asentajat olivat jo matkalla Suomeen, kun heistä yhdellä todettiin koronavirus. Kaikkien matka tyssäsi Latvian rajalle.

”Asentajat vaihtuivat suomalaisiin, jotka eivät olleet vastaavaa hommaa aiemmin tehneet. Tästä johtuen pääsimme aloittamaan lypsyn joulukuun sijaan vasta seuraavan vuoden helmikuussa”, Terhi sanoo.

Lypsykaruselli pyörähti ensimmäisen kerran helmikuussa 2021, jonka jälkeen tilalliset ovat etsineet uusia, yhteisiä rutiineja ja toimintatapoja.

Yksi suurimmista muutoksista on ollut työntekijöiden määrän kasvu. Tiloilla on yhteisinä kuusi vakituista työntekijää, joiden johtaminen ja työvuorojen suunnittelu ottaa työajasta oman osansa.

”Meillä on työnjohdon palavereissa edelleen hieman ylikorostettuna ’se joku, joka hoitaa’, vaikka olemmekin pyrkineet jakamaan vastuita keskenämme”, Emmi sanoo. Terhi toimii karjavastaavana, Emmi hoitaa työntekijöiden asiat, Kari-Pekka ja Tommi vastaavat ruokinnasta, Timo rakennuksista ja Anita vasikoista.

”Tiedonjako on korostunut. Ei voi olettaa, että kaikki muut tietävät, minkä vuoksi olemme laittaneet valkotauluja ja vihkoja navetoille kirjaamista varten, sekä viestimme tiiviisti Whatsapp-ryhmissä. Näin saamme kaikki asiat hoidettua, eikä tiedonkulun puutteen vuoksi tapahdu vahinkoja”, Anita kertoo.

Sekä Kuortit että Vähä-Eskelit kehuvat navetan työntekijöitä. Vaikka tekijöitä ei ole tullut ovista ja ikkunoista, on kaikki avoimet työpaikat saatu täytettyä.

”Työntekijämme ovat kaikki tarkkoja ja viitseliäitä, siitä heille iso kiitos. He ovat työhön hyvin sitoutuneita ja heillä on karjasilmä kohdillaan”, Emmi kehuu.

Yksi hyvä mittari työntekijöiden sitoutumisesta ja ammattitaidosta on vasikkakuolleisuus. Vaikka vuonna 2021 syntyi noin 600 vasikkaa, vain kaksi näistä kuoli.

”Parhaimmillaan tai pahimmillaan poikimisia oli jopa 70 kuussa. Siinä tekivät työntekijät ahkerasti hyvää työtä”, Terhi kiittelee.

Uusissa tiloissa on lypsetty lehmiä pian vuoden ajan.

Navetta koostuu kahdesta hallista ja lypsy-yksiköstä, joita kaikkia yhdistää yhdyskäytävä. Molemmat osakeyhtiöt omistavat yhden hallin ja lypsy-yksiköstä puolet. Molemmilla osakeyhtiöillä on myös omat lehmänsä.

Lypsävät on jaettu kuuteen osastoon, yksi on varattu umpilehmille ja yksi on väliaidoin jaettu poikimista odottaviin, poikiviin sekä kalanruodolla lypsettävien lehmien osastoon. Kaikki erikseen lypsettävät lehmät, sekä ne, jotka eivät syystä tai toisesta sopeudu karuselliin, lypsetään kuusipaikkaisella kalanruotoasemalla.

Hiehot asuvat kolmessa navetassa: molemmilla tiloilla kotinavetoissa sekä yhdessä vuokranavetassa, josta ne muuttavat lypsynavettaan noin kuukausi ennen poikimista. Poikimisen jälkeen lehmät asustavat alkuun pehkupohjalla ennen siirtymistään makuuparsiin, käyden lypsyllä kalanruotoasemalla.

Kun maidon saa tankkiin, lehmät siirtyvät VIC-ryhmään ja karusellilypsyyn. VIC-ryhmässä lehmät asustavat erityistarkkailun alla lypsykauden ensimmäiset 40 vuorokautta, jonka jälkeen ne muuttavat toisiin ryhmiin: ensikot omaansa ja useamman kerran poikineet siten, että ryhmät ovat tasakokoisia.

Ryhmät kuljetetaan kukin kerrallaan lypsylle kolmesti vuorokaudessa. Vasikoita juotetaan vasikkalassa kolmen kuukauden ikään asti, minkä jälkeen ne muuttavat kotinavetoihin kasvamaan. Sonnit ja liharoturisteytykset lähtevät välitykseen 10 vuorokauden iässä.

Uuteen navettaan sopeutumisen on vielä hieman kesken.

”Edelleen etsitään pysyviä tapoja: mitä tehdään ja missä järjestyksessä ja kauanko mihinkin pitää varata aikaa”, Emmi Kuortti toteaa. Isompi karja vaatii erilaisen ajattelutavan. Yrittäjät korostavat yhteistyön voimaa.

”Kukaan meistä ei ole joutunut uusiin tilanteisiin yksin, mistä on ollut iso apu. Ei tämä nyt enää niin erilaiselta tunnu”, Anita Vähä-Eskeli toteaa.

Vaikka eläinmäärä on moninkertaistunut, eläimiä hoidetaan edelleen yksilöllisesti, eikä kaavamaisesti.

”Yllättävän hyvin silti muistaa yksittäisten lehmien nimet ja asiat ihan kuin kotona, vaikka on tällainen kanan muisti”, Emmi toteaa ja naurahtaa.

”Eläimet eivät ole massaa myöskään työntekijöillemme, vaan heistäkin osa tietää eläinten yksilölliset erot ja persoonat. Pikkuhiljaa alkaa myös uusista lehmistä tietämään esimerkiksi pitkämaitoisuusominaisuudet, kun on täydet kaudet takana”, Terhi lisää.

Eläimiä pyrittiin lisäämään omasta karjasta niin paljon kuin mahdollista käyttämällä reippaasti x-vik siementä. Alkuun oli varauduttu myös ostamaan eläimiä useammalta tilalta, kunnes kohtalo puuttui peliin ja tarjolle tuli kokonainen lypsykarja lähialueelta.

”Ei tällaisia karjoja, jossa on 200 lypsylehmää ja keskituotos lähes 12 000 kiloa, osaa odottaa myyntiin. Ostimme koko karjan osakeyhtiöille puoliksi ja saimme navetan täyteen kerralla”, Terhi kertoo. Ostokarjaa lypsettiin niiden silloisessa asuinnavetassa reilut puoli vuotta ennen niiden siirtämistä nykyiseen navettaan.

Rakentamisen ollessa yhä kesken Valio ilmoitti siirtyvänsä sopimustuotantoon. Investoineille tiloille tuotannonlisäys on usein jaksotettu useammalle vuodelle, sillä käyttöönoton jälkeen harvoin ollaan heti täydessä kapasiteetissa.

”Karjan oston ja omien onnistuneiden eläinlisäysten ansiosta saimme navetan heti täyteen ja kerralla täyteen toimintaan. Emme saaneet riittävästi sopimusmäärää heti alkuun, mikä aiheutti päänvaivaa”, Terhi muistelee.

post image

Muutosvuoden tulokseen ollaan tyytyväisiä

MaitoEskelin EKM-tuotos muutosvuodelta on 10639 kiloa ja MaitoKuortin 11896 kiloa. Yrittäjät ovat tuotokseen melko tyytyväisiä.

”Muutto uusiin tiloihin, ruokinnan, lypsytavan ja ympäristön muutos sekä kolmen karjan yhdistäminen samana vuonna, ei tuotos siihen nähden huono ole”, Terhi sanoo.

Haasteetta ei navetoiden käyttöönotto sujunut. Parsiratkaisuksi valittiin lehmien ehdoilla syväkuivikeparret ja kuivikkeeksi separointijae. Separaattori ei kuitenkaan toiminut kunnolla ja kuiviketta saatiin liian vähän.

”Liian kauan yritimme saada laitetta toimimaan, olisi heti pitänyt vaatia valmistajalta toimivaa ratkaisua. Puolen vuoden toimimattomuuden jälkeen vaihdoimme merkkiä”, Tommi Vähä-Eskeli kertoo.

Parret olivat kuitenkin liian pitkän aikaa liian vajaalla kuivikkeella, mikä aiheutti utaretulehduksia ja jalkaongelmia, sekä liikaa, lehmistä johtumattomia, turhia poistoja.

Kaikki karjojen eläimet eivät myöskään sopeutuneet karusellilypsyyn, vaan niitä on käyttöönoton jälkeen myyty eloon.

”Jo saksalaiset käyttöönottajat varoittivat, että kaikki lehmät eivät sopeudu karuselliin. Pyöriminen vaatii lehmiltä tasapainoa ja malttia seistä paikallaan. Lehmät, joiden tasapaino on heikompi, vaikka jalkavian takia, kaatuvat karusellissa helposti ja voivat sen jälkeen saada pelkotiloja, minkä vuoksi ne eivät enää karuselliin suostu menemään”, Emmi kertoo.

Eläinaineksen kehittymiseen panostetaan edelleen

Sekä Kuortti että Vähä-Eskeli ovat panostaneet eläinainekseen jo pitkään. Nytkin kaikki lehmävasikat genomitestataan, lehmät kantakirjataan ja rakennearvostellaan. Jalostussuunnittelusta huolehtii Mari Mukka-Koivumäki JasuPlus-palvelutason mukaisesti. Lihasonnin käyttö on tällä hetkellä molemmilla karjoilla noin 40 %.

”Marin kanssa on usein pohdittu mitä tehdään, kun ei hyviä lehmiä haluaisi lihasonnilla siementää. Voisimme hyvin tuottaa itselle ylimääräisiä lehmävasikoita myyntiin ja siten jakaa hyvää eläinainesta laajemmallekin, kun löytyisi sopiva yhteistyökumppani”, Terhi vinkkaa.

Yhtäältä hyvää eläinainesta on jaettu laajemmallekin, sillä sekä Vähä-Eskelin että Kuortin kasvattajanimellä olevia sonneja on päässyt useampia myös keinosiemennyskäyttöön. Niistä viimeisimpinä listoilla ovat olleet esimerkiksi VH Oxel, VH Lopex ja VR Ferrero. Myös suomenkarjasonnit Kuortin Vihta ja Kuortin Nokipii ISK ansaitsevat omat erityismainintansa.

Sonnirintamalle voidaan toivoa tulevaisuudessa jatkoa, sillä tilojen hiehoista löytyy useita huippuindeksikelpoisia eläimiä, joiden osalta noudatetaan HI-suositusohjelmaa. Huippuindeksitasoiset naaraat siemennetään tuoreimmilla isäsonneilla ja sonnivasikoita genomitestataan ahkerasti. Myös VG huuhteluohjelmat ovat vuosien varrella tulleet tiloille tutuksi, sekä kotona huuhdellen että Hollolaan alkiotuotantoon myytyjen hiehojen ansiosta.

Tulevaisuuden jalostustavoitteet ovat karjoilla selvät.

”Hyvät pitoisuudet ja paljon maitoa kauniista lehmistä”, Emmi aloittaa.

”Hyvät jalat ja toimiva utare”, Anita jatkaa.

”Ja saa niissä showtyyppiäkin olla”, usein näyttelytuomarinakin toiminut Terhi lisää ja naurahtaa.

post image

MaitoKuortti Oy ja MaitoEskeli Oy, Ikaalinen

  • yhteensä 550 lypsävää
  • holstein, ayrshire, jersey, suomenkarja
  • keskituotokset 10639 kg EKM ja 11896 kg EKM
  • kuusi palkattua työntekijää, kuusi yrittäjää

Teksti ja kuvat: Eeva Linnainmaa

Loading...

Arkisto

Faba logo
Faba logo