Kaikkien strategioiden emä

VikingRed-jalostusohjelman uudistettu strategia vuosille 2021–2024 on saatu valmiiksi ja julkaistiin maaliskuun alussa. Tätä varsin perinpohjaista ja kunnianhimoista ohjelmaa Viking Red – rotukomitea valmisteli vuoden ajan yhdessä sidosryhmien kanssa. Tämän strategian tavoitteena on pitää pohjoismaiset punaiset lypsykarjarodut eli suomalainen ayrshire, ruotsalainen SRB sekä tanskalainen RDM ajassa kiinni ja varteenotettavina vaihtoehtoina kannattavaan maidontuotantoon.

Nykyään maitoa syödään enemmän kuin juodaan ja viennissä panostetaan lisäarvojauheisiin, minkä vuoksi maidon hyvät rasva- ja valkuaispitoisuudet nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Vaikka Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on hyvä tilanne antibioottien käytön suhteen, niin tavoittelemme edelleen  antibioottien käytön vähentämistä antibioottiresistenssin torjumiseksi. Hiilineutraaliin maidontuotantoon suunnatessa myös lehmien tarvitsemalla rehun määrällä on vaikutusta. Nämä kaikki ovat VikingGeneticsin vahvuuksia niin punaisilla roduilla, holsteinilla kuin jerseylläkin, mutta juuri näissä asioissa punaiset rodut ovat vahvemmilla kuin Suomessakin yleisimmäksi lypsykarjaroduksi noussut holstein. Viime vuonna 43 % Suomen lypsylehmistä oli ayrshirea. Kuitenkin yli 90 prosentilla suomalaisista karjoista oli vähintään yksi ayrshire-lehmä, joten jalostusohjelmallamme vaikuttaa monen tilan karjaan ja talouteen.

VikingRed-strategia on jaettu neljän pääotsakkeen alle, joista tässä vapaat suomennokset: Vihreä profiili, Yhteistyön ykkönen, Vinha perinnöllinen edistyminen ja Risteytysohjelmien haluttu kumppani.

Vihreä profiili

Toimintasuunnitelmassa korostetaan ja ylläpidetään punaisen lehmän vahvuuksia nimenomaan terveydessä, hyvinvoinnissa ja ilmastoystävällisyydessä. Tuomme esille, että näillä vahvuuksilla eritoten luomutuotannossa kannattaa valita punainen lehmä.

Tavoitteenamme on vähentää hoitojen ja antibioottien tarvetta sekä kuolleisuutta. Uusimmassa Nauta-lehdessä (1/2021) esiteltiin terveystarkkailun tuloksia ja hyvää kehitystä vuodesta 2005 vuoteen 2020. Ayrshire oli Suomen kahdesta valtarodusta edelleen selvästi terveempi ja haluamme jatkaa samaa kehitystä jalostamalla niin utare-, sorkka- kuin muutakin terveyttä.

Pidämme punaiset rodut monimuotoisina. Tämä ei tarkoita, että yksittäisen karjan sisällä pitäisi olla hurja hajonta, vaan että erilaisiin tuotantosysteemeihin löytyy omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin sopivaa eläinainesta ja että punainen rotu toimii näin karjassa kuin karjassa. Nostamme maidon kuiva-ainepitoisuuksia sekä syntymänupojen sonnien määrää. Punaisilla roduilla ei ole saatavissa kovatasoisia nupoja tuontisonneja juurikaan. Emme kuitenkaan halua lisätä sukusiitosta tai tinkiä muiden ominaisuuksien perinnöllisestä edistymisestä, joten syntymänupouden lisääminen vaatii paukkuja. Olemme kuitenkin vakuuttuneita, että vuonna 2024 keinosiemennykseen ostetuista punaisista sonnivasikoista jo 35 % on syntymänupoja.

Tavoitteenamme on parantaa punaisen lehmän rehunkäyttökykyä. Tällä hetkellä holstein ja ayrshire muuttavat rehua maidoksi yhtä hyvin, mutta ayrshire tarvitsee vähemmän rehua ylläpitoenergiaksi. Edistämme CFIT-kamerasysteemiä useampaan punaiseen karjaan, jolloin punaisista lehmistä saataisiin enemmän yksilöityä syöntidataa. Tällöin rehunsäästöindeksi olisi jatkossa perusteltua ottaa jalostustavoitteeseen täydellä taloudellisella painollaan. Myös muita rehunsäästön parantamisen ja metaanipäästöjen vähentämisen mahdollisuuksia tutkitaan. Esimerkiksi kasvatusajan rehunkulutus ei ole rehunsäästöindeksissä ja ayrshire-hiehothan tunnetusti kasvavat vähemmällä kuin mustat kanssasisarensa.

Suomalainen naudanlihantuotanto riittää vain noin 80 prosenttiin kotimaan kulutuksesta. Tästä suurin osa tulee lypsylehmistä ja näiden vasikoista. Lypsylehmien määrän laskiessa ja kestävyyden parantuessa visioimme lihasonnia käytettävän VG-maissa kolmasosalle punaisista naaraista vuonna 2024. Suomessa tässä jo melkein ollaankin. Tällä saadaan paikattua vähenevää lihantuotantoa ja maitotiloille parempaa hintaa välitysvasikoista. Tarkoitus on korvata nimenomaan sonnivasikoita liharoturisteytyksillä.

Yhteistyön ykkönen

Rotukomitea haluaa vahvistaa yhteistyötä jalostusohjelmassa monella tasolla. Tällä hetkellä teemme vankkaa yhteistyötä Saksan angler-rodun kanssa, mutta lisäämme yhteistyötä muiden punaisten populaatioiden kanssa. Vahvistamme yhteistyötä kotimarkkinoidemme rotuyhdistysten kanssa. Tiivistämme yhteistyötä myös suoraan karjanomistajien kanssa ja haemme innokkaita ”VR lähettiläitä” esittelemään tuloksiaan. Lisäämme genomitestimme käyttöä VG-maiden ulkopuolella, osin jalostusohjelman ja osin karjanomistajan piikkiin. Näin toivomme myös löytävämme jalostusohjelmaamme eläinainesta, jolla olisi matala sukulaisuus populaatioomme.

Vinha perinnöllinen edistyminen

Pohjoismaisten viljelijöiden työpajoissa työstämä jalostustavoite, kokonaistaloudellisuuteen ja kestävyyteen pohjaava kokonaisjalostusarvo NTM (Nordic Total Merit) on jalostusohjelmamme kulmakivi. Nostamme NTM:ää 4 pistettä vuodessa punaisilla roduilla, mutta samalla säilytämme sukusiitoksen alle muiden valtarotujen tason. Aina vain paremmat eläimet auttavat säilyttämään punaiset rodut karjoissa ja iso puhdasrotuinen populaatio edistää puolestaan perinnöllistä edistymistä eli aina vain parempia eläimiä.

Haluamme VG:llä nopeat päätökset sonnivasikoiden ostoista, jotta saisimme mahdollisimman monta toivotuista vasikoista genomitestiin ja löytäisimme parhaista parhaat sonnit karjanomistajien käyttöön. Tänä vuonna testaamme 2800 punaista sonnivasikkaa. Pienen populaation pitää olla tehokas emävalinnassa pysyäkseen kilpailukykyisenä, joten VG maksaa myös 3000 kiinnostavasta tiineydestä syntyneen lehmävasikan genomitestauksen. Näin löydämme parhaimmat naaraat alkiontuotantoon. Panostamme erityisesti syntymänupojen sukujen testaamiseen ja aiemmin mainittuun genomitestaamisen lisäämiseen ulkomailla. Tavoitteenamme on lisätä genomitestausta kotimarkkinoilla, jotta 2024 testattaisiin jo puolet syntyvistä punaisista lehmävasikoista. Genomitestimme onkin parantunut viime aikoina: kaikissa testeissä käytetään nykyään uutta entistä isompaa DNA-lastua ja jalostusarvojen mukana tulee automaattisesti jo tiedot mm. maidon beta-kaseiinista ja perinnöllisten sairauksien kantajista.

Koska pienen populaation ei ole vara himmailla emävalinnassa, olemme asettaneet tavoitteita niin Hollolan alkiokeskuksessa kuin kentälläkin tuotettavien alkioiden määrälle. Ajamme asiaa, että luonnonmukaisessakin tuotannossa saisi siirtää alkioita luonnolliseen kiimaan. Tavoittelemme sukupuolilajitellun siemenen käytön lisäämistä 40 prosenttiin kotimarkkinoilla vuonna 2024, mikä on kytköksissä lihasonnin käytön lisäämiseen. Tässä olemme Suomessa vielä takamatkalla. Tilatasolla alkioiden ja sukupuolilajitellun siemenen käytön lisäämisellä saadaan uudistushiehoja suunnitellusti tasaisesti ympäri vuoden juuri parhaista emistä.

Risteytysohjelmien haluttu kumppani

Siemenviennillä vahvistamme jalostusohjelmaamme ja pidämme siemenen annoshinnat omistajaviljelijöillemme edullisempana. VikingRed-sonnien vienti suuntaa etupäässä risteytysmarkkinoille, koska punaiset populaatiot maailmalla ovat varsin pieniä. Risteytysohjelmat ovat tuttuja muilla tuotantoeläimillä ja maailmalla ne ovat yleistyneet jo lypsykarjoissakin. Risteytysten ennustetaan yleistyvän maidontuotannon rakennekehityksen myötä suomalaisillakin tiloilla. Risteytyksen ansiosta ilmentyvästä heteroosista on etua vain jos risteyttämiseen käytetyt puhtaat rodut ovat kilpailukykyisiä, joten punaisten rotujen puhdasjalostus on edelleen tärkeää. Pidämme jatkossa huolta siitä että VG:n ostamien punaisten sonnivasikoiden holstein-perimä on enintään 12,5 prosenttia. Lähivuosina saamme genomitestin yleisimmille risteytyksille missä VikingRed on mukana. Tämä edistää VikingRed-sonnien siemenmyyntiä ja toisi nykyaikaisen jalostustyökalun myös risteytyseläimille.

Monimuotoisella sonnivalikoimalla vastaamme eri markkinoiden, olosuhteiden ja risteytysohjelmien tarpeisiin. Nämä samat asiat takaavat sonneja erilaisiin tavoitteisiin ja tarpeisiin myös kotimarkkinoiden puhdasjalostuksessa. Sonniostoja tehdessä häivytetään maitoproteiinin kappa-kaseiini E:tä, joka heikentää maidon juoksettumista. Samalla lisäämme A2-maitoa ja syntymänupoutta periyttävien sonnien osuutta. Olemme asettaneet vähimmäisvaatimuksia sille kuinka moni sonni periyttää runkoon syvyyttä ja leveyttä tai hyviä maitokiloja. Tässä on kuultu suomalaisten karjanomistajien toiveita; meijerien pitoisuushinnoitteluissa on eroja ja pohjoisessa maidon tuotantotuella on isompi merkitys. Samoin olemme asettaneet minimit luomutuotantoon ja risteytysohjelmiin sopivien sonnien osuuksista.

Summa summarum

VikingRed, VikingHolstein ja VikingJersey ovat kaikki taloudellisesti hyviä vaihtoehtoja, jokainen omilla vahvuuksillaan. Punainen lehmä vastaa tulevaisuuden vaateisiin, niin puhdasrotuisena kuin risteytysohjelmien osanakin, niin taloudellisuuden kuin kestävän kehityksen suhteen. Kun työstät oman tilasi kauaskantoisia ja kokonaisvaltaisia strategioita, niin ällös arkaile olla ajankohtainen, vaan pohdi miten ayrshire soveltuisi parhaiten sinun karjaasi!

Kirjoittaja: Janne Pietikäinen, Maidontuottaja Pielaveeltä,VikingRed-komitean vpj.