Laajennuksen huolellinen suunnittelu näkyy tyytyväisinä lehminä ja lehmäliikenteen toimivuutena

Ari ja Katariina Kankaan tila sijaitsee Kauhajoella Päntäneen kylässä. Ari, 29, on tilan isäntä neljännessä polvessa. ”Paapan isä omisti näitä maita jo 1900-luvun alusta, mutta vasta 50-luvulla mummu ja paappa aloittivat tällä paikalla karjanpidon. Isälleni Askolle tila siirtyi 1978”, Ari kertoo.

Arin isä ajoi maitoautoa, kehitti tilaa, osti maata ja jalosti karjaa. Äiti Arja oli tilan töiden ohella pankissa töissä. ”Isä alkoi voimakkaammin kehittää peltopuolta 2000-luvun alusta alkaen, mutta 24-päisen karjan jalostuksesta hän ei tinkinyt. Hyvä jalostustyö näkyy nyt karjassamme”, Ari kertoo.

Sukupolvenvaihdos tehtiin 2013. Karjan pääluku kasvoi, mutta laajennus ei ollut vakavasti Arin mielessä. ”Olin päättänyt, että en yksin jatka lypsykarjanpitoa. Tilanne muuttui kuitenkin, kun tutustuin Katariinaan. Hän on kotoisin Karviasta lypsykarjatilalta ja hänellä oli intoa karjanpitoon. Voin sanoa, että uusi navetta on Katariinan ansiota”, Ari sanoo.

Yksillä saappaiden pesulla joka puolelle navettaa

Uusi kahden GEA Monobox -robotin navetta valmistui heinäkuussa 2019. ”Maaliskuun 26. päivä aloitettiin pohjan kaivuulla ja navetta nousi RKL Poukkulan voimin kolmessa kuukaudessa. Mitään isompia ongelmia ei matkan varrella ollut”, Ari toteaa. Suunnitteluvaiheessa Katariina, 27, ja Ari kiersivät yli 50 navetassa tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. ”Yksi johtoajatus oli, että yksillä saappaiden pesulla pääsee navetan joka kolkkaan” Ari jatkaa.

Valon, tilan ja lehmien rauhallisuuden perusteella suunnittelu on tuottanut hyvän lopputuloksen. Navettatyöt, etenkin siemennykset ja hoidot, sujuvat hienosti hyvin järjestetyn lehmäliikenteen ansiosta. Lukkoaitoja on riittävästi ja roboteilla on kolmitiekierto. Toisen robotin erottelualueella siemennetään ja tehdään tiineys- sekä lepokausitarkastukset. Tiineet eläimet siirretään ruokintapöydän toisella puolella sijaitsevalle osastolle.

Lypsykarjapihatosta löytyy useita käteviä ja hyvinvointia parantavia ratkaisuja. Lehmät saavat ulkoilla lähes koko vuoden ja parsissa on vesipetien alla patjat. Yksi poikimakarsina voidaan eristää helposti myös sairaskarsinaksi. ”Seminologi Jarmo Huhtalan FabaNEXT-käynnillä syntyneen idean ansiosta siirsimme yhdyskäytävän paikkaa”, Katariina kertoo. Myös nuorkarjalla on hyvät oltavat. Hiehot asustavat joulukuussa 2019 valmistuneessa pihatossa ja vasikat vanhassa navetassa.

Eläinmäärän lisääminen sujui hyvin. Omia lehmiä oli uuden navetan käyttöönoton aikana 38 ja niiden taso oli hyvä. Jalostustyötä oli tehty pitkään ja karja oli liittynyt GenVik-projektiin jo muutamia vuosia ennen laajennusta. Ari ja Katariina tekivät FabaINTO-sopimuksen, josta he saivat hyvän hankintasuunnitelman. ”Aloimme käyttää todella paljon X-Vik-siementä ja myös lihasonneja. Lisäksi ostimme eläimiä neljästä lopettavasta karjasta. Kahdesta koko karjan, yhdestä kymmenen lehmää ja yhdestä nuorkarjaa”, Katariina kertoo.

Laajennuksen jälkeen tavoitteena tuotoksen nosto entiselle tasolle

Eläinmäärä on nyt täynnä ja edessä on tuotoksen nosto vanhan navetan aikaiselle 11 700 EKM-kilon tasolle. ”Ostoeläinten jälkeläisissä on genomiarvoiltaan hyviä yksilöitä. Olemme jatkaneet lajitellun käyttöä ja lisänneet lihasonnien osuutta. Nyt lehmistä 60 prosenttia siemennetään liharotuisilla ja hiehoista 38 prosenttia”, Katariina kertoo. Tavallisen siemenen käyttö on vähäistä. ”Tarvitsemme uudistukseen 50 vasikkaa vuodessa ja ne kannattaa hankkia lajitellulla siemenellä lehmistä, joista pitää. Niistä on vielä vara karsia genomitestien perusteella”, Ari toteaa.

Tilan jalostusasiantuntija Essi Paavola käy kaksi kertaa vuodessa, mutta yhteyttä pidetään usein puolin ja toisin. ”Otan joskus kuviakin lehmistä ja kysyn ohjeita”, Katariina kertoo. Robottimaisuus, lypsynopeus ja pitoisuudet ovat tärkeimpiä jalostettavia ominaisuuksia. ”Otimme jo vanhassa navetassa lypsynopeudesta sekuntikellolla aikaa”, Ari kertoo. Utare- ja jalkarakenne sekä maltillinen koko ovat myös valintaperusteita.

Ayrshirejä on täällä hetkellä vajaa kolmannes. ”Ayrshireissä on nyt paljon X-Vik-siemenellä siemennettyjä, joten niiden osuus saattaa hieman kasvaa. Rodulla ei ole väliä. Haluamme meille sopivaa karjaa. Ayrshire-hiehot pitää tosin saada tiineiksi holsteineja hieman ennemmin, etteivät ne lihoisi. Lehmillä ei enää tätäkään eroa ole”, Ari toteaa.

Sonnivasikoita on testattu lukuisa määrä, mutta vielä ei ole tärpännyt. Satatonnaritkin ovat antaneet odottaa itseään. Monet ovat päässeet aivan lähelle. Nyt Ahkera (P. Orkko x P. Tykki) on yltänyt jo 97 000 kiloon, joten siitä toivottavasti tulee ensimmäinen. Huuhteluja tilalla on tehty muutamia.

Huuhtelusta syntynyt Puputes ET (VR Viktor x VR Vimur), +14, edustaa korkeilla pitoisuuksilla ja hyvällä rakenteella kunnostautunutta emälinjaa. Revontuli (VH Beluga x VH Sparky), +29, valittiin puolestaan Faban sopimushuuhteluihin. Sen alkioista karjassa on kolme tiineyttä, yksi on juuri siirretty ja viimeinen on vielä pakkasessa.

Lehmien nimet ovat varsin värikkäitä. Joukossa on muun muassa Lutkutes, Jättebra, Lykkatill, Kommunisti, Sosialisti, Metaani ja Suntio. ”Nimien keksimien on vähän sellainen perheen harrastus”, Ari hymähtää. Faban seminologit hoitavat siemennykset, eikä tilalla ole omaa säiliötä. Loistavissa olosuhteissa siemennys onnistuisi yksinkin, mutta Katariina on yleensä paikalla. ”Katariina on niin tarkka siemenistä”, Ari naurahtaa. Hedelmällisyysasiantuntija Eveliina Latva-Hoiska vastaa karjan FabaHELMI-käynneistä. ”Hän hoitaa lähinnä lepokausitarkastukset ja raportoinnin. Olen niin hätäinen, että tarkastutan tiineydet seminologeilla ja eläinlääkärillä”, Katariina kertoo.

Lehmillä ja hiehoilla on GEA CowScout -aktiivisuusmittarit, mutta perinteiset kiimanseurantamenetelmät ja kiimakalenterit ovat edelleen käytössä. ”Omin silmin seurataan ja päiväkirjaan kirjoitetaan kaikki kiima- ja terveyshavainnot. Vihkoon kirjoittaminen on kaikille niin helppoa. Ari ja minä kirjaamme asiat edelleen koneelle”, Katariina kertoo.

Tilan työt sujuvat pääasiassa Arin, Katariinan ja Askon voimin. Arja ja Katariinan vanhemmat auttavat tarvittaessa. ”Tehtäväkuvia ei ole viivalla piirretty”, Ari toteaa keskinäisestä työnjaosta. ”Minä hajotan ja Ari korjaa”, Katariina naurahtaa heti perään. Kesätyöntekijöiden ohella naapuriavulla on suuri merkitys. Sitä saa pienellä varoitusajalla. ”Jos ei aamulla ole nimiä tiedossa seuraavan päivän valuhommiin, niin illalla on lista valmis”, Katariina toteaa kokemuksesta.

Naapureiden kesken on myös yhteiskäytössä koneita ja 11 osakkaan kuivuri. Puinti ja paalaus on ulkoistettu. Ari ja Katariina keskittyvät nyt karjan keskituotoksen nostoon. Olosuhteet ovat erinomaiset ja suuret investoinnit on tehty tältä erää. Syyskuussa syntynyt esikoinen, Iiro, täyttää pitkälti työstä liikenevän ajan. Ari on toista kautta Faban edustajistossa ja sen lisäksi hän on mukana MTK:n toiminnassa. Katariina osallistuu puolestaan maa- ja kotitalousseuran toimintaan. ” Faban edustajistossa innostuin muun muassa genomitestauksesta ja paljon muutakin ajankohtaista tietoa olen sieltä saanut. Katariinan mukaan palaan aina sieltä hyvin motivoituneena”, Ari toteaa.

Teksti: Mikko Säynäjärvi Kuvat: Timo Aalto