Neuvo-raha kannattaa hyödyntää

<h3>Neuvontapalvelut, joihin kannattaa kysyä mahdollisuutta käyttää Neuvo-rahaa, on sivustollamme merkitty tällä tunnuksella:</h3>
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-389779" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Neuvo_banneri1-1.png" alt="" width="2917" height="794" />

Maatilalla tarvitaan aika aika-ajoin erilaisia selvityksiä ja  tuotantoa rajoittavat tekijät kannattaa selvittää sekä korjata. Ratkaisuja näihin voi hakea, vaikka Neuvo-rahalla tehdyn neuvonnan avulla. Tutustutaan seuraavaksi tarkemmin Neuvo-rahaan.

<h2>Mitä Neuvo-raha on?</h2>
Neuvo-raha on Suomen CAP-suunnitelmaan kuuluva toimenpide, jolla mahdollistetaan tiloille ilmaista neuvontaa yritystoiminnan kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Uusi rahoituskausi alkoi vuonna 2023 ja päättyy vuonna 2027. Näille vuosille kaikille maatalousyrittäjille on varattu käyttöön Neuvo-rahaa 10 000 €/tila eli 2000 €/vuosi. He saavat siis tämän rahan edestä neuvontaa. Jos rahaa ei käytä, se nollaantuu rahoituskauden päättyessä. Neuvo-rahan käyttöön oikeuttavaa neuvontaa voivat antaa Neuvo-rekisteriin hyväksytyt asiantuntijat ja neuvojalta edellytetään ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämistä sekä puolueetonta ja eturistiriidatonta neuvontaa. Neuvonnan aihealueita voivat olla mm.: riskienhallintasuunnitelma, oman työhyvinvoinnin parantaminen ja työnantajaosaaminen, kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen, tuotteiden jalostusasteen nostaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, maan rakenteen parantaminen, vesiensuojelu, sukupolven – tai omistajan vaihdokset, eläinten hyvinvointi ja terveys, bioturvallisuus.

<h2>Neuvo-rahan käyttö</h2>
Neuvo-rahan käyttö on karjanomistajalle helppoa ja mutkatonta. Neuvoja hoitaa kaiken paperityön ja Neuvo-tuen hakemisen.
Neuvontakorvaus on 75 €/h ja yhden neuvontakäynnin korvauskatto on 1500 €. Asiantuntija laskuttaa asiakkaalta itse neuvontatyöstä, toimistotyöstä (etukäteisvalmistelu sekä raportointi) ja kilometrikorvauksista vain arvonlisäveron osuuden, joka on asiakkaan verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskun loppusumman asiantuntija hakee Neuvo-tukena Ruokavirastolta. Asiakkaan Neuvo-rahasta vähennetään haetun korvauksen määrä. Asiakkaan ei tarvitse tehdä muuta kuin hyväksyä neuvontakäynnin yhteydessä Neuvo-rahasta laskutettavat työtunnit. Maatalousyrittäjä voi tarkistaa jäljellä olevan Neuvo-rahan Vipu-palvelusta, neuvontakorvauksen alta.  Neuvo-rekisterissä olevat asiantuntijat voi tarkistaa osoitteessa: <a href="https://tilaneuvojat.ruokavirasto.fi/#/fi">https://tilaneuvojat.ruokavirasto.fi/#/fi</a>

Emovetin ja Faban neuvo-asiantuntijat
Emovetin ja Faban asiantuntijoilta löytyy Neuvo-oikeuksia ja heidän asiantuntemustaan on mahdollista hyödyntää Neuvo-rahan kautta korkeintaan kerran vuodessa tehtäviin toimenpiteisiin ja suunnitelmiin/selvityksiin.
<ul>
<li>eläinten kuntoon, valintaan ja hinnoitteluun liittyvä opastus</li>
<li>Eläinten hinta-arvioit (oy, kauppatilanne)</li>
<li>erilaisten tilanteiden selvitykset esim. pankin pyytämät selvitykset</li>
<li>yhteistyötapaamiset, joissa toimihenkilöitä useista eri organisaatioista</li>
<li>olosuhdeanalyysit ja neuvonta</li>
<li>FabaBioturva-palvelu</li>
<li>punnitukset</li>
<li>terveydenhuoltosuunnitelmat (eläinlääkärit)</li>
<li>karjan terveysongelmien selvitykset (eläinlääkärit)</li>
</ul>

robots

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

Toukokuun laskutuksen yhteydessä on tulossa taas mukavia uutisia asiakkaillemme! Silloin hyvitetään vuoden 2024 ensimmäisen kvartaalin ostojen mukaan lasketut bonukset. Yhteensä bonuksina hyvitetään yli 140.000 euroa.
Ostojen keskittäminen omaan osuuskuntaan kannattaa, neljä kertaa vuodessa hyvitettävä bonus ja siemenen ostoista saatu lisähyvitys antavat merkittävän etuuden jäsenistölle. Bonustasosi voit tarkistaa Minun Maatilani FabaBONUS-osiossa ja hyvitys näkyy laskulla.

Faba » Asiakashyvityksiä 140.000 euroa Comments Feed

Lehmiä kouluttamalla saavutetaan monia etuja. Erilaiset hoitotoimet, robotille ja lypsylle oppiminen yms. helpottuvat ja vievät paljon vähemmän aikaa ja näin saadaan luotua tehokkaat työtavat. Sujuvat hoitotoimet parantavat myös työntekijöiden työturvallisuutta sekä -tyytyväisyyttä. Eläinten hyvinvointikin paranee, koska hoidot ja siirrot sujuvat ilma suurta stressiä, huutamista tai lyömistä. Kaikesta tästä seuraa myös mahdollisesti tilan kannattavuuden parantumista. Naudat ovat nopeita oppimaan, joten pienet, oikein tehdyt, koulutushetket ovat riittäviä eikä nautojen kouluttamiseen tarvitse käyttää runsaasti aikaa.
Katso tallenne 25.4. järjestetystä webinaarista, jossa nautojen käyttäytymisestä ja kouluttamisesta oli kertomassa Emovetin terveydenhuoltoeläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimio. Webinaarissa käydyt asiat pätevät yleisesti nautoihin, joten webinaari sopii sekä lypsy- että lihakarjojen omistajille, työntekijöille, lomittajille ja muille nautojen ja eläinten kouluttamisesta kiinnostuneille!
Tallenne kestää n. 1h 28 min.

Faba » Lehmien koulutuksella sujuvuutta arkeen Comments Feed

Kantakirjaohjeistus on muuttunut niin, että jatkossa 1.1.2024 jälkeen syntyneiltä sonneilta vaaditaan genotyypitys ennen kantakirjausta. Tämä tarkoittaa sitä, että sonnista on lähetetty DNA-näyte (kudos, karva, veri) Fabalabiin. Helpointa on käyttää DNA-korvamerkkejä, mutta karva-, TEGO- tai verinäyte toimivat myös. DNA-näyte lähetetään Fabalabiin. Genotyypitys maksaa vajaa 30 euroa (alv 0%). Samalla näytteellä genomiset jalostusarvot saavat vain Ab, Ch, Hf, Li ja Si-rotujen sonnit, jotka kuuluvat emolehmätarkkailuun tai karjaan, joka on hankkinut FabaIndeksi-palvelun käyttöönsä.
Sonnin polveutuminen varmistuu, jos sonnin isän ja/tai emän genotyypitystiedot löytyvät tietokannasta. Joskus genotyypityksen yhteydessä saatetaan havaita ristiriitaisuuksia Nautarekisteriin ilmoitettujen vanhempien sopivuuteen. Niissä tapauksissa, joissa eläimen emä vahvistuu genotyypitystietojen perusteella ja isätieto on ristiriitainen. Kuitenkin tietokannasta löytyvien snp-tietojen perusteella voidaan vahvistaa joku toinen isyys, Fabalab muuttaa isätiedon Nautarekisteriin. Muissa tapauksissa Fabalab ottaa yhteyttä eläimen omistajaan.
Tämän muutoksen myötä siirrytään vaiheittain sellaiseen tilanteeseen, jossa kaikilta kantakirjatuilta sonneilta on genotyypitystiedot polveutumistietokannassa. Jolloin näitä tietoja voidaan käyttää sonnien jälkeläisten isyyksien varmistamiseen.  Muutoksen tavoitteena on vähentää virheellisten tai puutteellisten polveutumisten määrää, mikä on hyvin keskeinen perusta koko jalostustyölle.
Nyt kannattaa ottaa kevään sonnivasikoista genotyypitysnäytteet ja lähettää Fabalabiin.
Lisätietoja:
Eläinaineksen asiantuntijat: katso yhteystiedot <a href="http://www.faba.fi/fi/yhteystiedot">www.faba.fi/fi/yhteystiedot</a>
Fabalab, <a href="mailto:fabalab@faba.fi">fabalab@faba.fi</a>
Pirkko Taurén, <a href="mailto:pirkko.tauren@faba.fi">pirkko.tauren@faba.fi</a>
&nbsp;

Faba » Muutos kantakirjaukseen: sonneista DNA-näyte genotyypitykseen Comments Feed

Genomitestin yhteyteen on liitetty jälleen uusia tautigeenimäärityksiä. Uusina genomitestauksen yhteydessä automaattisesti julkaistaviin tuloksiin on maalis-huhtikuun vaihteessa liitetty BLIRD (holstein), JNS (jersey), PR eli protoporfyria (limousin ja blonde A&#8217;quitaine) ja TP eli trombopatia (simmental). Tuloksia on julkaistu takautuvasti jo aikaisemmin genomitestatuille eläimille. Tuloksia pääsee tarkastelemaan Minun Maatilani -palvelun kautta.
Trombopatia- ja protoporfyria-tulosten julkaisu aloitettiin simmental ja limousin roduille jo lihakarjan genomihankkeen aikana. Tuolloin julkaisu tapahtui erillisjärjestelyiden kautta indeksilaskentojen yhteydessä. Jatkossa nämä tulokset julkaistaan automaattisen julkaisun kautta samaan aikaan muiden DNA-tulosten kanssa. Blondeille protoporfyria-tuloksia julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.
&nbsp;
Lisätietoja tautigeeneistä:
&nbsp;
BLIRD (Bovine Lymphocyte Intestinal Retention Defect)
<ul>
<li>BLIRD on holsteinilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka heikentää ruuansulatuselimistön immuunipuolustusta. Sairaat vasikat ovat alttiimpia suolistotulehduksille ja loisille. Sairaiden vasikoiden kasvu on noin 27 % keskimääräistä heikompaa ja niiden kuolleisuus / karsinta vasikkana on 10 % keskimääräistä yleisempää.</li>
<li>BLIRD:n kantajien osuus testatuista eläimistä on tällä hetkellä 7,8 %. Sairaiksi on todettu 0,16 % testatuista eläimistä. Sairaiksi todettujen eläinten omistajiin tullaan ottamaan erikseen yhteyttä.</li>
<li>Tuloslyhenteet: LRF (vapaa)/ LRC (kantaja)/ LRS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
JNS (Jersey Neuropathy with Splayed Forelimbs)
<ul>
<li>JNS on jerseyllä esiintyvä resessiivinen tautigeeni. Sairaat vasikat syntyvät elossa ja näyttävät terveiltä, mutta niillä esiintyy neurologisia ongelmia, lihasjäykkyyttä pään ja niskan alueella sekä eturaajojen jäykkyyttä ja tunnottomuutta. Vasikat eivät yleensä pysty seisomaan ja ne on lopetettava.</li>
<li>Tuloslyhenteet: JNSF (vapaa)/ JNSC (kantaja)/ JNSS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
TP (Trombopatia)
<ul>
<li>Trombopatia on simmentalilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka aiheuttaa häiriöitä veren hyytymistekijöihin.</li>
<li>Tuloslyhenteet: TPF (vapaa)/ TPC (kantaja)/ TPS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
PR (Protoporfyria)
<ul>
<li>Protoporfyria on limousin ja blonde d&#8217;Aquitaine roduilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka aiheuttaa valoyliherkkyyttä. Sairaat eläimet usein välttevät suoraa auringonpaistetta ja niillä voi ilmetä karvattomuutta, haavaumia tai ihottumaa etenkin kohdissa, joissa karvapeite on ohut (selkä, turpa).</li>
<li>Tuloslyhenteet: PRF (vapaa)/ PRC (kantaja)/ PRS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
Tulokset tullaan lisäämään mahdollisimman pian myös tautigeenien rotukohtaiseen tilastoon. Tilastoja pääsee tarkastelemaan <a href="http://www.faba.fi/fi/nautojen-perinnolliset-sairaudet">tästä</a>.
&nbsp;
Genomitestaukseen ja tautigeeneihin liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä Fabalab-palveluihin.
Fabalab-palvelut 
fabalab@faba.fi 
puh. 043 825 1003

Faba » Genomitestiin mukaan uusia tautigeenejä Comments Feed

Faban tuotepäällikkö, MMM Elina Paakala väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa perjantaina 19.4.2024 aiheenaan ’<a href="https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/aefcb06b-40ad-468f-92a5-71600d23b1d8/content" target="_blank" rel="noopener">Herd-specific breeding preferences in Finnish dairy herds</a>’.
Maidontuottajat valitsevat keinosiemennyssonneja parantaakseen seuraavan sukupolven lypsylehmien ominaisuuksia. Maatalouden rakennemuutos, muutokset maitomarkkinoilla, jalostusarvon ennusteiden saatavuus yhä useammalle ominaisuudelle ja sonnimarkkinoiden kansainvälistyminen ovat mahdollistaneet yhä tarkempien sonnivalintojen tekemisen. Tämän seurauksena sonnivalinnasta on tullut myös entistä monimutkaisempaa.
Kokonaisjalostusarvossa eri ominaisuuksia painotetaan niiden taloudellisen merkittävyyden perusteella siinä tuotantoympäristössä, missä niitä on tarkoitus käyttää. Pohjoismaisessa kokonaisjalostusarvossa (NTM) painotetaan vahvasti tuotoksen lisäksi terveyttä, hedelmällisyyttä, rakennetta ja kestävyyttä. Paikallisista olosuhteista, tukipolitiikasta tai henkilökohtaisista mieltymyksistä ja mielipiteistä johtuen, maidontuottajilla saattaa kuitenkin olla NTM:n painotuksista poikkeavia jalostustavoitteita.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toteutunutta sonnivalintaa suomalaisissa lypsykarjoissa siemennystietoihin perustuen kahden päämaidontuotantorodun (ayrshire ja holstein) suhteen ja sitä verrattiin maidontuottajilta kyselytutkimuksella AHP-menetelmällä (Analytic hierarcy process) selvitettyihin jalostusmieltymyksiin. Lisäksi käytettiin tuotosseurantakarjojen tunnusluku- ja keinosiemennyssonnien jalostusarvoaineistoja. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten maidontuottajien jalostusmieltymyksiä olisi mahdollista käyttää käytännön sonnivalinnassa, miten ne muuttuivat viiden vuoden seurantajaksolla sekä miten uusi jalostettava ominaisuus otettiin vastaan maidontuottajien keskuudessa.
Osa maidontuottajista keskittyi sonnivalinnoissaan enemmän tuotosominaisuuksiin, osa hedelmällisyyteen ja terveyteen ja osa melko tasaisesti kaikkiin NTM:ssa mukana oleviin ominaisuuksiin. Valintaperusteena oli NTM, vaikka ryhmien välillä oli pieniä eroja. Pieni vähemmistö keskittyi sonnivalinnoissaan rakenneominaisuuksiin. Toteutuneella sonnivalinnalla oli suuri vaikutus odotettavissa olevaan perinnöllisen muutoksen tuomiin taloudellisiin vaikutuksiin. Toteutuneessa valinnassa korostuivat tuotos, kestävyys ja rakenne, jalostusmieltymyksissä terveys, kestävyys ja hedelmällisyys. Rehunsäästöä ei korostunut toteutuneessa valinnassa eikä jalostusmieltymyksissä, vaikka ominaisuus oli vastaajien keskuudessa tunnettu. Viiden vuoden seurantajaksolla jalostusmieltymyksissä ei tapahtunut muutoksia rehunsäästöä lukuun ottamatta. Maidon hinnoittelussa, tuotantopanosten hinnoissa ja maidontuotannon kannattavuudessa tapahtui muutoksia, mikä on saattanut johtaa tuotoksen entistä vahvempaan valintaan.
Vaihtoehtoisten, jopa karjakohtaisten kokonaisjalostusarvojen kehittäminen voisi auttaa maidontuottajia valitsemaan juuri omaan karjaan sopivimmat keinosiemennyssonnit. Tässä voisi hyödyntää jalostusmieltymyksiä tai tietoa toteutuneesta sonnivalinnasta. Maidontuottajat ottavat jalostusvalinnoissaan taloudellisten näkökohtien ohella enenevissä määrin huomioon myös muita tekijöitä, kuten kuluttajien odotukset ja ympäristötekijät. Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavien tekijöiden vaikutus maidontuottajien jalostusvalintapäätöksiin olisi hyvä jatkotutkimusaihe. Lisäksi parempia strategioita, joilla määrällistä ja laadullista tietoa voitaisiin liittää kokonaisjalostusarvojen koostamiseen, pitäisi tutkia.
Huom!
<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/post/2024/04/sonnivalintasuunnitelmat/" target="_blank" rel="noopener">Aiheeseen liittyen voit katsoa myös 4.4. pidetyn webinaarin tallenteen, jossa Elina Paakala kertoo samasta aiheesta ja mukana on myös maatalousyrittäjä Eetu Heikkinen.</a> Webinaaritallenne on suomenkielinen.

Faba » Karjakohtaiset jalostusmieltymykset suomalaisissa lypsykarjoissa Comments Feed

<div class="rich-text css-hckxj4">
Lehmiä kouluttamalla saavutetaan monia etuja. Erilaiset hoitotoimet, robotille ja lypsylle oppiminen yms. helpottuvat ja vievät paljon vähemmän aikaa ja näin saadaan luotua tehokkaat työtavat. Sujuvat hoitotoimet parantavat myös työntekijöiden työturvallisuutta sekä -tyytyväisyyttä. Eläinten hyvinvointikin paranee, koska hoidot ja siirrot sujuvat ilma suurta stressiä, huutamista tai lyömistä. Kaikesta tästä seuraa myös mahdollisesti tilan kannattavuuden parantumista. Naudat ovat nopeita oppimaan, joten pienet, oikein tehdyt, koulutushetket ovat riittäviä eikä nautojen kouluttamiseen tarvitse käyttää runsaasti aikaa.
Tule kuulemaan webinaariimme 25.4. klo 11:00-12:30 lisää nautojen lajityypillisestä käyttäytymisestä ja miten nautoja voidaan kouluttaa helposti. Puhumassa Emovetin terveydenhuoltoeläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimio. Webinaarissa käydyt asiat pätevät yleisesti nautoihin, joten webinaari sopii sekä lypsy- että lihakarjojen omistajille, työntekijöille, lomittajille jne.
Webinaari on kaikille avoin ja maksuton!
Tervetuloa mukaa!
Liity 25.4. klo 11:00 mukaan webinaariin <a href="https://urly.fi/3u03" target="_blank" rel="noopener">TÄSTÄ</a>
</div>
<div class="css-12tdgn2">
<div class="chakra-stack css-an02dl">
<div class="css-1twop1n">
<div class="css-0">
<div class="chakra-stack css-1q7jsje">

</div>
</div>
</div>
</div>
</div>

Faba » Lehmien koulutuksella sujuvuutta arkeen – webinaari 25.4. Comments Feed

Perinnölliset edistymistrendit eri maissa kertovat karua kieltä siitä, miten tärkeät ominaisuudet voivat heiketä, jos niistä ei kerätä tietoa. Vielä 1990-luvulla Pohjoismaat olivat likimain ainoat, jotka keräsivät tietoa sonnien tytärhedelmällisyydestä ja laskivat tietojen perusteella sonneille arvostelut. Muut maat keskittyivät jalostamaan vain tuotosta ja rakennetta. Koska tuotoksella on negatiivinen perinnöllinen yhteys tytärhedelmällisyyteen, johti yksipuolinen valinta hedelmällisyyden nopeaan heikkenemiseen maailmanlaajuisesti. Vasta 2000-luvun alussa holsteinjalostuksen suurvalta USA sai rakennettua oman hedelmällisyysarvostelunsa. 2004 tytärhedelmällisyys tuli mukaan myös  Interbull-arvosteluun. Tämän jälkeen perinnöllinen trendi on ollut toivotun suuntainen.
Mielenkiintoinen trendimuutos on tapahtumassa myös holsteinin koossa. USA:n asetettua kokonaisjalostusarvossaan negatiivisen painokertoimen eläinten koolle, on lehmien koon kasvu tasaantunut selvästi. Muutos liittyy tietysti nykyisiin kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin. Mitä suurempi elopaino, sitä suurempi ylläpitoenergian tarve ja sitä kautta suuremmat kasvihuonekaasupäästöt. Tuotosominaisuuksia ei myöskään kannata jalostaa lehmän koon kautta, vaan suoraan tuotosta mittaamalla eli kuulumalla tuotosseurantaan.
Kansainvälisen tuotosseurannan kattojärjestön ICAR:in alaisuudessa toimii Interbull-keskus, jonka tehtävänä on laskea kansainväliset jalostusarvostelut lypsyrotuisille sonneille. Vuoden 2023 joulukuun arvostelussa oli mukana 33 maata tai maaryhmittymää. Arvostelut laskettiin kuudelle rodulle kahdeksassa ominaisuusryhmässä. Sonnien Interbull-arvostelut pohjautuvat niiden eri maissa saamiin tytärarvosteluihin. Holsteinin osalta on myös mahdollista toimittaa Interbulliin genomitestattujen sonnien arvostelut.
Tiivistelmä Jukka Pösön puheenvuorosta ProAgrian järjestämässä Maidontuotannon tulosseminaarissa. 21.3.2024. Pösö toimii Fabassa ja NAVissa tutkimusagronomina vastuualueenaan jalostusarvolaskenta.

Faba » Tärkeät jalostettavat ominaisuudet heikkenevät, jos niistä ei kerätä tietoa Comments Feed

Terveyden jalostaminen hoitotietojen avulla on tehokasta, sillä siinä mitataan suoraan jalostettavaa ominaisuutta, hoitotietoja saadaan kerättyä tehokkaasti paljon, ei tarvita erillisiä mittauksia tai kokeita ja kaikki tuotosseurannassa mukana olevat karjat voivat osallistua.
<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/terveys/terveystarkkailu/"> Terveystarkkailusta</a> saatavaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti ja se mahdollistaa lypsylehmien terveyden seurannan niin eläin-, karja- kuin valtakunnan tasolla. Vuosikymmenien aikana lehmien terveysmurheet ovat pääosin pysyneet samana. Utaretulehdus vaivaa edelleen, mutta ruokinnalliset vaivat ovat vähentyneet. Hedelmällisyyttä hoidetaan nykyään paljon enemmän kuin terveystarkkailun alkuvuosina ja hedelmällisyyshoidot aiheuttavat suurimman osan nykypäivän lypsylehmien hoidoista.
Terveystarkkailu tarkoittaa hoitotietojen keruuta. Eläinlääkäri tekee diagnoosin ja merkitsee sitä vastaavan hoitokoodin hoidettavalle eläimelle ja nämä tiedot yhdessä hoitopäivän ja -kerran kanssa siirtyvät keskusrekisteriin. Terveystarkkailun alkuvuosina seminologien vastuulla oli hoitotietojen kerääminen rekisteriin, mutta tänä päivänä tiedot siirtyvät lähes kokonaan eläinlääkärien ja karjanomistajien toimesta.
Terveystarkkailu on saavuttanut keski-iän, sillä hoitotietoja on kerätty meillä vuodesta 1982 lähtien, ja lähes yhtä kauan on jalostettu lypsylehmien terveyttä.
Tiivistelmä Terhi Vahlstenin puheenvuorosta ProAgrian järjestämässä Maidontuotannon tulosseminaarissa. 21.3.2024. Vahlsten toimii Fabassa kehitysagronomina vastuualueenaan mm. terveystarkkailu.
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/03/Yhteenveto_2023.pdf">Terveystarkkailun tulokset 2023</a>

Faba » Terveyden jalostaminen hoitotietojen avulla on tehokasta Comments Feed

Kurikassa sijaitsevalla Porre Oy:n tilalla on navetan automatisoinnista saatu helpotusta arkeen.
Kun lanta jäätyy vuoreksi navetan lattialle, sen kanssa vielä pärjätään, mutta kun kaikki automatiikka jumittuu, eivätkä lehmät saa ruokaa ja vettä, ei naurata. Näin toteaa Porren tilan emäntä Satu Sillanpää Porre paukkupakkasten jälkeen.
Kurikan Säntinkylässä elohopea putosi tammikuussa jopa 36 miinusasteeseen ja pysähtyi hirmulukemiin yli viikoksi.
Moista pakkasjaksoa ei ole koettu koko tilan historian aikana. Satu kuvailee kylää ”banaanilaaksoksi”, jossa kylmä kyllä viihtyy, mutta käväisee yleensä ”vain” noin 25 miinusasteessa.
”Pyöritämme tätä tilaa kahdestaan Vesan (isäntä Vesa Porre) kanssa, ja jotta homma toimisi ilman ulkopuolista työvoimaa, navetta on pitkälle automatisoitu. Robotit hoitavat ruokkimisen, lypsämisen ja lannan siirtämisen, eikä käsityötä kauheasti normaalipäivänä ole. Mutta eihän mikään kone toimi, jos pakkanen pysyy alle 30 asteessa yli viikon”, Satu huokaisee.
Automaattinen aperuokkija piiputti jo toisena pakkasyönä, mikä tarkoitti, että Vesa vietti koko yön navetassa.
”Vector on ollut meillä vuoden, eikä sen pitänyt jäätyä. Aikansa kun sen kanssa leikittiin, ruokintapöydät tyhjenivät ja piti lopulta hakea naapurista apevaunu lainaan. Se oli sitten yhtä appeenpyöritystä.”
Kun navetassa on 130 lehmää ja nuorkarjan kanssa yhteensä 200 päätä ruokittavana, käsityön ja huolen määrä on hirmuinen. Porret tekivät kaiken voitavan ennen pakkasia, mutta se ei riittänyt.
”Lehmät kyllä tykkäsivät kylmästä, eivätkä lantakasat niitä haitanneet. Mutta siitä ne eivät tykänneet, kun pöytä oli tyhjänä.”
Myös poikimiset sujuivat arktisessa kelissä mallikkaasti. Vasikat pysyivät lämpiminä takkien alla.
Kun automatiikka alkoi taas toimia, isäntäväki sai huokaista helpotuksesta, ainakin hetkeksi. Seuraava operaatio kun odottaa päärakennuksessa vuonna 2015 rakennetun pohjalaistalon eteisessä: lattialämmitys ei kestänyt rajua lämpötilavaihtelua.
<h3>Yhdessä eteenpäin</h3>
Porren tilaa on kehitetty määrätietoisesti aina, mutta varsinkin viime vuosikymmenen aikana.
Vesan ja Sadun yhteinen tarina alkoi, kun ProAgrialla neuvojana ja kouluttajana työskennellyt Satu saapui tilalle kuntoluokittamaan lehmiä kesällä 2012.
”Siinä todennäköisesti kuntoluokitettiin myös isäntä”, nauraa Satu, joka työkeikan päätteeksi sai yllättävän treffikutsun. He olivat molemmat 37-vuotiaita sinkkuja. Vesa hoiti tilaa tuolloin yhdessä iäkkään isänsä kanssa.
Tilalla oli robottinavetta ja 60 holstein-rotuista lypsävää. Robotti alkoi olla jo elinkaarensa päässä ja navettakin kaipasi remonttia.
”Pähkäilimme robotin vaihtamista. Ensin ajateltiin, että jatketaan yhdellä, kunnes todettiin, että navetassa pitää olla kaksi robottia, jotta molemmat voisi saada tästä elannon. Päätimme jatkaa vanhaa navettaa.”
Poika Wiljami syntyi samana vuonna, kun navettaa rakennettiin. Nyt nuori-isäntä on ekaluokkalainen ja innolla mukana navettahommissa.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-389728" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_nuortakarjaa.png" alt="" width="494" height="400" />
Vaikeuksien kautta takaisin normiarkeen
Karjan EKM-tuotos ylsi viime vuonna 11 518 kiloon. Parhaimmillaan se oli yli 12 000 kiloa, kunnes odottamattomat vastoinkäymiset romahduttivat tuotoksen kolme vuotta sitten. Kävi nimittäin niin, että lehmiä alkoi kuolla oudolla tavalla.
Kuolemien syytä etsittiin pitkään.
”Ne rupesivat makaamaan ja sitten kuolivat. Yhden viikon aikana alkoi mennä kahta tai kolmea lehmää. Ensin niitä hoidettiin halvauksina, sitten epäiltiin säilörehusta saatua botulismia. Lopulta selvisi, että kyse onkin Clostridium perfringens -bakteerista”, kertoo Satu ja kiittää eläinlääkäreitä, jotka onnistuivat selvittämään, mistä oikein on kyse sekä tukemaan ja lohduttamaan vaikeuksien keskellä.
Bakteeri halvaannutti lehmien suoliston ja se tappoi ison osan parhaiten tuottavista yksilöistä. Viimeinen sairastunut lehmä oli silloinen elossa ollut satatonnari. Lehmä avattiin ja sen mahasta löytyi violetiksi värjäytynyt suoli, varma merkki tappavasta bakteerista.
Lämpimässä ja kosteassa itävä bakteeri paikallistettiin rankkipöntön pohjaan. Lehmät, jotka sattuivat saamaan pöntöstä viimeiset rankkierät, sairastuivat.
20 prosenttia lehmistä kuoli, mikä tarkoitti, että myös tuotos putosi 20 prosenttia.
”Mietittiin, että jos tästä selvitään, sitten selvitään mistä tahansa. Oli se sellainen vuosi! Sittemmin meitä on kyllä koeteltu lisää, sillä bakteerin myötä eläinten vastustuskyky huononi ja epidemiat seurasivat toistaan.”
Rankin käyttö ruokinnassa lopetettiin varmuuden vuoksi, kun ei voitu olla varmoja, saadaanko bakteeria pois pöntöstä.
Tuotos on nyt onnistuttu nostamaan lähelle entisiä lukemia, ja navetassa on taas yksi uusi satatonnari.
<div id="attachment_389730" style="width: 639px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-389730" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-389730" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_automaattinen-aperuokkija.png" alt="" width="629" height="400" />Porren tila on mahdollisimman pitkälle automatisoitu. Satu Sillanpää Porre pyörittää 130 lypsävän holsteinkarjaa kahdestaan yhdessä puolisonsa Vesa Porren kanssa. Aikaa jää myös muuhun, kuten Faban edustajiston jäsenen tehtävään.</div>
Asiantuntijat apuna
Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu Sadun mukaan myös Faballe, joka on tärkeä yhteistyökumppani karjan kehittämisessä. Jo noin kuuden vuoden ajan tilalla on käytetty paljon Faban palveluita, kuten rakennearvostelua, <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/">genomitestausta</a>, <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/alkiot/alkiosiirto/">alkionsiirtoa</a> sekä <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/tarvikkeet/siemennys-ja-alkionsiirto/siemennys/">siemennyksiä.</a> Satu hoitaa siemennykset pääosin itse, mutta esimerkiksi loma-aikana apuun tulee Faban seminologi.
”Siirryimme kokonaan Faban kautta tilattaviin sonneihin, kun omat rahkeet eivät enää riittäneet seuraamaan kaikkia mahdollisia listoja ja valitsemaan sonneja ja tiloja sieltä ja täältä. On myös selkeämpää, kun lasku tulee yhdestä paikasta ja ostoista saa<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/post/2024/01/bonusta-ja-lisahyvitysta-tulossa/"> bonusta</a>. Kuten kaikessa muussakin, myös tässä olemme halunneet yksinkertaistaa toimintaa.”
”Toki jalostaminen on itsellekin mieluista ja hauskaa puuhaa, mutta kun tällaista palettia pyörittää, ei ole järkevää käyttää omia paukkuja tekemiseen, johon on olemassa asiantuntijat”, Satu toteaa.
Erityisen tyytyväinen hän on mutkattomaan genomitestaukseen.
”Ei tarvitse kuin lyödä merkit korvaan ja lähettää genomitestit. Ne tulevat sieltä automaattisesti ja tiedot ovat kaikkien saatavilla.”
Tilan asiakkuusvastaavana toimii Miia Hietaharju. Hän tekee<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/jalostus/lypsykarjasonnit/jalostussuunnittelu/"> jalostussuunnitelma</a>t seminologeille sekä <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/rakennearvostelu/">rakennearvostelut</a>.
”Palvelu toimii todella hyvin ja joustavasti. Jos tarvitaan vaikka <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/tarvikkeet/suojavarusteet/suojakasineet/">hanskoja</a>, Viitalan Reeta pudottaa niitä meille ohikulkumatkalla.”
Lehmät saavat olla lehmiä 
Noin sadan metrin pituisessa navetassa on lypsyrobottien lisäksi monia muitakin työtä helpottavia ja eläinten hyvinvointia lisääviä ratkaisuja. Ympäristövastuullisuuskin on huomioitu: navetan uudella puolella lietelanta separoidaan kuivikkeeksi, ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä.
Ruokintarobotti hankittiin noin vuosi sitten. Siihen asti Vesan isä huolehti appeen teosta.
Imettäjälehmät helpottavat isäntäväen arkea niin ikään.
”Kolme lehmää imettää neljää vasikkaa per turpa. Imettäjiksi kelpuutetaan ne, joista tulee tarpeeksi maitoa. Jos vasikoita on vähemmän, imettäjät voivat olla myös vähemmän tuottavia loppukauden lehmiä. Tämä on meille helpompaa, sillä lehmä tietää, miten paljon vasikka tarvitsee maitoa ja lämmintä maitoa on tarjolla aina niin paljon kuin jaksaa juoda.”
<div id="attachment_389729" style="width: 652px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-389729" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-389729" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_Satu-ja-nuorisoa.png" alt="" width="642" height="300" />Tilalla käytetään imettäjälehmiä, mikä helpottaa arkea ja vasikat kasvavat hyvin.</div>
Vasikat kasvavat niin hyvin, että välitysautoon pujahtaa jättikokoisia, ruuhka-aikoina jopa satakiloisia ternivasikoita.
”Tykkään, kun lehmät saavat olla mahdollisimman paljon lehmiä ja elää laumassa. Me vain yritetään luoda olosuhteet, jotta ne voivat tuottaa omien rahkeidensa mukaan”, Satu toteaa.
Työnjako toimii siten, että Vesa hoitaa rehut ruokkijalle sekä selvittää koneiden viat ja vaikeudet. Myös itse tehtävät peltotyöt ja talouspuoli ovat isännän heiniä.
”Navetalla Vesan vastuulla on nuorkarja. Minä taas hoidan robotti- ja lehmäpuolen, jalostukset, reseptit ruokkijalle ja lehmiin liittyvän kirjanpidon.”
Molempien on tilan strategian mukaisesti hallittava silti kaikki työt, sillä sekä isännälle että emännälle kuuluu kahden päivän viikoittainen navettavapaa.
”Kolme päivää ollaan yhdessä ja tehdään kuivitukset. Neljä muuta päivää toinen hoitaa navettaa yksistään.”
Vapaapäivinä on aikaa harrastaa liikuntaa ja osallistua oman alan luottamustehtäviin. Vesa hiihtää ja pyöräilee, Satu harrastaa ryhmäliikuntaa ja on mukana latino show -tanssiryhmässä.
”Sitä ei ajattele paskannakkelua, kun on kisat tulossa ja yrittää saada koreografiat kuntoon”, emäntä nauraa.
&nbsp;
Teksti: Pirjo Latva-Mantila / Kuvat: Krista Luoma. Juttu on julkaistu Faba-lehdessä 1-2024
&nbsp;

Faba » Pitää olla muutakin elämää kuin työ Comments Feed

<div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs x126k92a">
<div dir="auto">Hyvinvoivan karjan peruskiviä on lehmien hyvä rakenne. Tilaa Faban eläinaineksen asiantuntija rakennearvostelukäynnille.</div>
<div dir="auto"></div>
<div dir="auto">
<div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs x126k92a">
<div dir="auto">Rakennearvostelu on työkalu, jonka tavoitteena on lehmiesi kestävyyden ja helppohoitoisuuden parantaminen rakenteen kautta. Silloin myös taloudellisuus paranee. FabaRANE-rakennearvostelupalvelun avulla näet havainnollisesti karjasi rakenneominaisuuksien kehityksen. Faban asiantuntija käy kanssasi rakennearvostelun tulokset läpi ja niiden avulla voitte yhdessä määritellä jalostustavoitteet. FabaRANEssa jokainen lehmäsi arvostellaan puolueettomasti ja aina samalla tavalla.</div>
<div dir="auto"></div>
<div dir="auto">Kevään24 Terveys- ja hyvinvointikampanjan aikana säästät käyntimaksun, kun tilaat rakennearvostelukäynnin tämän <a href="https://q.surveypal.com/Rane-tarjous-kevat-2024-awI__1dS9qzNgjF6?fbclid=IwAR1FCMhCX-HSb1GMuLzx0cK78NKYWnkK7eVBU8nlIuq0Ncsku-mvi9S-AeY_aem_AWkOghuNXRTHlvFym7AecNaY-WroOjstw8wu9taLeJZFB5qVf3YwnjeovBo_GL_05tHVpc_QTsN1Bbc8hRV_f64V" target="_blank" rel="noopener">linkin kautta ennen</a> Vappua 2024.</div>
</div>
<div dir="auto"></div>
</div>
<div dir="auto">Lisätietoja omalta eläinaineksen asiantuntijaltasi, jonka <a href="https://faba.fi/fi/yhteystiedot" target="_blank" rel="noopener">löydät kotisivujemme yhteystiedoista</a> tai MinunMaatilani-ohjelman &#8220;Asiantuntijani&#8221; -kohdasta B+-sivulta.</div>
</div>

Neuvo-raha kannattaa hyödyntää

Mitä Neuvo-raha on?

Neuvo-rahan käyttö

Toiminnot

Neuvontapalvelut, joihin kannattaa kysyä mahdollisuutta käyttää Neuvo-rahaa, on sivustollamme merkitty tällä tunnuksella: