Lypsyrotujen rakennearvostelu

Rakennearvostelu on työkalu lehmien kestävyyden, helppohoitoisuuden ja taloudellisuuden parantamiseen arvioimalla eläinten rakennetta puolueettomasti ja yhdenmukaisesti.

FabaRANE-rakennearvostelupalvelun avulla näet havainnollisesti karjasi rakenneominaisuuksien kehityksen. Asiantuntijamme käy kanssasi läpi rakennearvostelun tulokset ja niiden avulla voitte yhdessä määritellä jalostustavoitteet.
FabaRANEssa jokainen lehmäsi arvostellaan puolueettomasti ja aina samalla tavalla. Sinulle jää yhteenveto rakennearvosteltujen eläinten lineaarisista rakenne- ja luokituspisteistä. Eläintesi rakenteen perinnöllistä kehittymistä voidaan seurata myös trendikäyrien avulla.
<h3>FabaRANE-palvelu sisältää</h3>
<ul>
<li>rakennearvostelun</li>
<li>rakenneindeksit, jotka kertovat millaista rakennetta eläin periyttää</li>
<li>luokituspisteet, jotka antavat yleisarvosanan eläimen sen hetkisestä kokonaisrakenteesta sekä kolmesta osa-alueesta (runko, jalat, utare)</li>
<li>nykytilanteen ja kehityksen havainnollistavat yhteenvedot ja tulosteet</li>
<li>tulosten analysoinnin yhdessä jalostusasiantuntijan kanssa</li>
<li>tavoitteiden määrittämisen ja keskustelun jatkotoimenpiteistä</li>
<li>kantakirjauksen</li>
</ul>

Emovet Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.5.2026 tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Iris Kaimio. Hän on ollut perustamassa Emovetia vuonna 2008 ja on ollut yrityksen toiminnassa mukana siitä alkaen. Emovet Oy on Faba osuuskunnan omistama nautojen terveydenhuoltopalveluihin erikoistunut yritys, joka työllistää tällä hetkellä kuusi eläinlääkäriä. 
&#8220;Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarve nautakarjatiloilla lisääntyy jatkuvasti karjakoon kasvaessa. On innostavaa päästä kehittämään Emovetin toimintaa ja palveluja ja niiden avulla parantamaan tilojen kannattavuutta ja eläinten hyvinvointia”, Iris Kaimio kertoo. Hänen erikoisosaamisaluettaan on eläinterveyden ohella myös nautojen käsittely ja kouluttaminen sekä nautojen hyvinvointi. Emovetin toimintaa kuvaa hyvin sen tunnuslause ”Pidämme lehmät terveenä”.

Iris Kaimio Emovet Oy:n toimitusjohtajaksi - Faba

Iris Kaimio Emovet Oy:n toimitusjohtajaksi

Faba

https://secure.gravatar.com/avatar/3668f5d2a17f90bc3fd8d6e73aabb0ed420e27d32601113377d8c656e83cc7a3?s=96&d=mm&r=g

Eve Kulmala

Vuosi 2025 oli Faballe vahvan kehityksen vuosi. Uusi strategiamme valmistui 2024 ja vuonna 2025 toteutimme sitä käytännössä. Faba-konserni on edelleen suhteellisen nuori kokonaisuus useine tytäryhtiöineen, mutta tekeminen vahvistui kaikilla osa‑alueilla — niin ydintoiminnoissa kuin uuden kasvun alueilla.
Ydintoiminnoissa vuosi oli kokonaisuutena vahva. Siemenmyynnin selkeä kasvu oli yksi merkittävimmistä onnistumisista. Huipputason genetiikka on Faban toiminnan kulmakivi, ja sen tuottama hyöty näkyy tiloilla konkreettisesti parempina tuloksina. Myös siemennystoiminta suoriutui odotuksia paremmin. Ammattilaistemme osaaminen näkyy 
tuloksissa: huolellisesti tehty siemennys parantaa tiinehtyvyyttä, lyhentää poikimavälejä ja tuo tilalle suoraa taloudellista hyötyä, samalla kun yrittäjien omaa aikaa vapautuu muuhun tuottavaan työhön.
Tytäryhtiöissä vuosi oli rakentamisen aikaa. Erityisesti F Tekniikka ja Suomen Bioturva ovat yrityksen elinkaaren vaiheessa, jossa toimintaa kehitetään rajusti. Tytäryhtiöiden potentiaali on merkittävä: ne täydentävät Faban tarjoamaa ja luovat edellytyksiä tulevalle kasvulle ja palvelujen laajentumiselle.
Kuluneen vuoden kehitys osoittaa, että investoinnit osaamiseen, laatuun ja toiminnan yhtenäisyyteen kantavat.
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/Faba_vuosikertomus_2025_final.pdf">Faba_vuosikertomus_2025_final</a>

Faban vuosikertomus 2025 - Faba

Faban vuosikertomus 2025

Tilan vierailijoille on tarjottava ympäristö, jossa he voivat toimia mahdollisimman tautiturvallisesti ja heidän voidaan myös edellyttää toimivan näin. Jos vierailijoiden toiminnassa on puutteita, on oikein huomauttaa siitä asiallisesti.
Ykkösjuttu on tautisulku, jota navettaan tulevien tulee käyttää oikein. Sääntö koskee myös omaa väkeä. Tautisulussa kuuluu olla selkeästi erotettu puhdas ja likainen puoli, jossa on naulakko vierailijan vaatteille. Puhtaan puolen lattian on oltava sellainen, että siinä voi kävellä sukkasillaan. Vaihtoehtoisesti voi käyttää esim. crocseja. Saappaat laitetaan jalkaan vasta eläintiloihin mentäessä. Kävijöille pitää olla toimintaohjeet, käsienpesu- ja desinfiointipaikka sekä eri kokoisia puhtaita, kuivia suojahaalareita, saappaita sekä tuubihuiveja ja kertakäyttöhanskoja. Jos käytössä ei ole kertakäyttöhaalareita, tulee olla pyykkikori haalareille, koska ne on pestävä joka käytön jälkeen. Poistuttaessa saappaat pestään, myös pohjasta, joten tätä varten on hyvä olla harjalla varustettu pesupaikka.
Kävijöiden laukkua varten pitäisi löytyä valaistu pöytätasoa, jossa on suojapaperi, joka vaihdetaan uuteen vieraan lähdettyä. Vierailijan tulee ennakoida, mitä tarvikkeita hän tarvitsee. Näin vältetään turhat käynnit autolla, sillä näihin on vaihdettava omat kengät.
Karjanomistajan on huolehdittava, ettei piha-alue huonoillakaan keleillä ole mutainen ja lantareitit on järjestettävä niin, etteivät ne risteä vierailijoiden ajoreittien kanssa. Lisäksi on varmistettava, ettei eläimiä kosketella turhaan tai kuljeta eläinten ruokintapöydillä, mikäli saappaille ei ole pesupisteitä.
Mikäli eläimissä on tarttuvien tautien oireita, ilmoita niistä kattavasti (seminologit, eläinlääkäri, maitoauto, eläinkuljetus, rehukuljetus). Vierailijat voivat huomioida sen ajojärjestyksen suunnittelussa. Ja muista: tilalla mahdollisesti olevaa tautia ei pidä hävetä.
Tilalta olisi hyvä löytyä tietyt tarvikkeet, jotta vierailijoiden ei tarvitse tuoda omiaan. QR-koodista pääset katsomaan ETT:n laatiman listan suositelluista tarvikkeista. 
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft wp-image-674226" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/QR-ETTn-lista.png" alt="" width="119" height="120" />
Kirjoittaja on Emovet oy:n palvelupäällikkö Anna Oksa-Pulliainen.
Juttu on julkaistu aiemmin Faba-lehdessä 1-2026

Tautiturvalliset tilavierailut vaativat selkeät pelisäännöt. Näin varmistat, että vierailijat toimivat oikein ja karjasi pysyy turvassa.

Tautisuojaus vaatii oikeanlaisen toiminnan vaatimista - Faba

Tautisuojaus vaatii oikeanlaisen toiminnan vaatimista

https://secure.gravatar.com/avatar/4b04b01f6a45ff0e1d2b1bf50270836556770c84a82fda74af525b81c18675cc?s=96&d=mm&r=g

Ulla-Mari Sundelin-Ryytty

Meidän fabalaisten on kyettävä vastaamaan joka ilta itsellemme yksinkertaiseen mutta vaativaan kysymykseen: millä tavoin autoin tänään karjanomistajaa menestymään paremmin? Tähän kysymykseen kiteytyy viljelijäomisteisen osuuskunnan syvin olemus ja Faban perustehtävä.
Kun katson taaksepäin viime vuoteen, voin todeta, että Faba konsernin vauhti todella kiihtyi. Kehitystä tapahtui monella rintamalla, ja myös virheitä tehtiin. Se on mielestäni välttämätöntä, sillä ilman virheitä ei synny kehittymistä. Olennaisempaa kuin virheiden välttäminen on se, opimmeko niistä ja reagoimmeko niihin riittävän nopeasti. Tätä kannattaa miettiä myös maatilayrityksen johtamisessa.
Karjanjalostuksen puolella perinnöllinen edistyminen etenee nopeasti. Tämä näkyy paitsi tilastoissa myös konkreettisina esimerkkeinä huipputiloilla, joissa tulokset puhuvat puolestaan. Tänä vuonna vauhti tulee vielä kiihtymään.
Faba on tytäryhtiönsä F Tekniikan kautta vahvasti mukana karjatilojen investoinneissa. 
GEAn lypsyrobotti edustaa saksalaista osaamista parhaimmillaan, ja F Tekniikan tulo kokonaan uutena toimijana markkinoille on kiristänyt kilpailua. Tämä on hyvä uutinen kaikille lypsyrobotti-investointeja harkitseville tiloille.
Yksi suomalaisen maatalouden perusongelmista on kilpailun puute ostopanoksissa ja tuotantovälineissä. Viljelijäomisteisena osuuskuntana Faban vastuulla on edistää karjatilojen tuottavuutta ja auttaa painamaan yksikkökustannuksia alaspäin.
Ilkka Pohjamo 
toimitusjohtaja. Faba osk
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Faba-lehdessä 1-2026
&nbsp;

Viljelijäomisteisen Faban perustehtävä on parantaa karjatilojen menestystä – kehitystä, oppimista ja kilpailua suomalaisen maatalouden hyväksi.

Vauhtia ja vastuuta - Faba

Vauhtia ja vastuuta

Sukupuolilajiteltu siemen on monelle suomalaiselle lypsykarjatilalle yhä varovaisen kokeilun työkalu. Lajiteltuja annoksia käytetään yksittäisille hiehoille tai osalle parhaista lehmistä, mutta harvemmin koko karjaa koskevana strategiana. Ruotsissa ajattelu on monella tilalla jo pidemmällä: sukupuolilajiteltu siemen ja liharotusiemen ovat osa samaa kokonaisuutta, jossa jokaiselle eläimelle on selkeä rooli.
Maitoyrittäjien opintomatkalla Pohjois-Ruotsissa tutustuttiin neljään hyvin erilaiseen maitotilaan. Karjakoot vaihtelivat noin sadasta aina 300 lehmään, ja keskimäärin tiloilla oli reilut 200 lypsävää. Peltoalaa oli 200–650 hehtaaria ja keskituotokset liikkuivat noin 11 000–14 000 kilon EKM-tasolla. Navettaratkaisut, omistuspohjat ja toimintatavat erosivat toisistaan, mutta jalostuslinja oli yllättävän yhtenäinen: X-lajiteltua siementä käytettiin rohkeasti, ja sen rinnalla liharotusiementä laajamittaisesti.
<h3>Parhaista eläimistä halutaan lehmävasikka</h3>
Opintomatkan ruotsalaisilla vierailutiloilla lähtökohta oli selkeä. Karjan parhaista eläimistä haluttiin nimenomaan lehmävasikoita, jotta uudistus pohjautuu korkeatuottoiseen ja toimivaan eläinainekseen. Ajatus oli selkeä: hyvästä eläimestä halutaan lehmävasikka, ei sattumanvaraista lopputulosta. Sukupuolilajiteltu X-siementä käyttämällä yli 90 % syntyvistä vasikoista on naaraita, eikä karjaan synny sattumalta sonnivasikoita eläimistä, joista halutaan nimenomaan jatkoa karjaan.
Käytännössä tämä näkyi monella tilalla selkeänä linjana. X-lajiteltua siementä käytettiin etenkin hiehoille ja nuorille lehmille, koska niiden ajateltiin olevan karjan parhaimmistoa. Lajiteltua siementä käytettiin 2–3 siemennyskerran ajan. Jos tiineyttä ei syystä tai toisesta tullut, eläin siirrettiin lihasonnille. Toiminta on tällöin joustavaa ja tilannekohtaista.
Yhdellä vierailutilalla lypsyrotusiemennykset hoidettiin lähes kokonaan sukupuolilajitellulla siemenellä, ja noin 65 prosenttia vasikoista syntyi liharoturisteytyksinä. Toisella tilalla parhaimmistoon satsattiin erityisen vahvasti: suurimmalle osalle lehmistä käytettiin lihasonneja, mutta karjan kärki siemennettiin tarkoin valittujen sonnien lajitellulla siemenellä, jotta saatiin riittävän suuria ja tasalaatuisia tytärryhmiä omaa uudistusta varten.
<h3>Liharotusiemen täydentää kokonaisuuden</h3>
Sukupuolilajitellun siemenen käytön lisääminen mahdollisti sen, että liharotusiementä voitiin käyttää aiempaa enemmän. Keskiverroille ja heikommille lehmille laitettiin rohkeasti lihasonni, jolloin välitysvasikoiden arvo parani ja eläinmäärä pysyi hallinnassa. Kun X-lajiteltua käytetään 20–30 % karjan parhaimmistosta, voidaan liharotuprosentti nostaa jopa 60-70:een.
Ruotsissa eläinkaupan tilanne on Suomea vilkkaampi ja eläimistä on pulaa, mikä tekee myös tiineiden hiehojen kasvattamisesta kiinnostavan vaihtoehdon. Silti opintomatkan tärkein havainto ei liittynyt markkinatilanteeseen, vaan ajattelutapaan: karjaa johdettiin kokonaisuutena, jossa uudistus, poikimiset ja vasikkavirta suunniteltiin etukäteen.
<h3>Tiinehtyvyyden pelko jarruttaa Suomessa</h3>
Suomessakin on jo useita esimerkkejä lajitellun siemenen käytöstä osana tilan karjan kehittämisen strategiaa. Laajempimittaisen käytön suurimpia jarruja on kuitenkin yhä huoli tiinehtyvyydestä. Tämä nousi esiin myös keskusteluissa, mutta Ruotsin tiloilla asiaan suhtauduttiin huomattavasti rennommin. Tiinehtyvyyttä ei pidetty esteenä, vaan osana normaalia päätöksentekoa: jos hyvä eläin ei tiinehdy lajitellulla, sen kohdalla strategiaa muutetaan.
Tutkimusten ja laajojen käytännön aineistojen mukaan on totta, että sukupuolilajiteltu siemen voi tiineyttää jonkin verran tavanomaista heikommin. Ero on kuitenkin kaventunut viime vuosina merkittävästi, ja oikein kohdennettuna ja huolellisesti käytettynä lajiteltu siemen on jo lähellä tavanomaisen tasoa. Tämä on yksi syy siihen, miksi Ruotsin tiloilla uskallettiin käyttää lajittelua erityisesti hiehoille ja nuorille eläimille.
<h3>Hyödyt näkyvät vasta kokonaisuudessa</h3>
Sukupuolilajitellun siemenen hyödyt eivät rajoitu yksittäiseen siemennykseen. Ensimmäinen ja näkyvin etu on mahdollisuus tuottaa enemmän lehmävasikoita karjan parhaista eläimistä ja nopeuttaa perinnöllistä edistymistä. Toinen hyöty liittyy talouteen: kun uudistushiehojen määrä on ennakoitavissa, lopuille eläimille voidaan käyttää enemmän liharotua, mikä nostaa risteytysvasikoiden arvoa ja vähentää ei-toivottujen sonnivasikoiden määrää. Kolmas hyöty on karjan johtamisessa: eläinmäärä, työhuiput ja tilatarpeet tasoittuvat, kun uudistusvirtaa voidaan suunnitella.
Kun kokonaisuutta tarkastellaan laajemmin, sukupuolilajitellun siemenen käyttö linkittyy myös kotimaisen naudanlihan saatavuuteen. Jos lypsykarjoissa syntyy juuri oikea määrä uudistushiehoja ja muu vasikkavirta ohjataan tuottamaan arvokkaampia risteytysvasikoita, hyöty ulottuu koko ketjuun.
Sekä kotimaiset että naapurimaan esimerkit osoittavat, että sukupuolilajiteltu siemen ei ole ns. erikoistuote, vaan arjen työkalu. Verrattuna Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin Suomessa on vähintään yhtä suuri potentiaali ottaa lajitellun siemenen käytöstä hyöty irti. Kysymys on lähinnä uskalluksesta ottaa sukupuolilajiteltu siemen aidosti osaksi strategiaa, ei vain kokeiluksi.

Ruotsin maitotilat näyttävät mallia: sukupuolilajiteltu ja liharotusiemen täydentävät toisiaan, kun karjaa johdetaan suunnitelmallisesti.

Ruotsin maitotiloilla sukupuolilajiteltu siemen ei ole kokeilu, vaan osa selkeää strategiaa. Opintomatka Pohjois-Ruotsiin näytti, miten X-lajitellun ja liharotusiemenen yhdistäminen tukee uudistusta, taloutta ja koko karjan hallintaa.

Rohkeaa otetta sukupuolilajitellun siemenen käyttöön lypsykarjoissa

Rohkeampaa otetta sukupuolilajitellun siemenen käyttöön

Rohkeampaa otetta sukupuolilajitellun siemenen käyttöön - Faba

Rakenteeltaan toimiva ja kestävä lyylehmä on käytännön luoma toive ja tarve jokaisella maitotilalla. Miten siihen päästään, miten rakennearvostelu tukee niin tavoitteiden asettamista kuin tulosten seurantaa? Kuuntele tallenne 9.4.20026 järjestetystä  webinaarista kertomassa , jalostusasiantuntija Marjut Vakkilainen Fabasta  ja emäntä Kirsti Hurvi Ypäjältä.

Kuuntele webinaaritallenne 9.4. pidetystä webinaarista Toimivaa ja kestävää lypsylehmän rakennetta jalostamassa

Vasikka, jolla on olosuhteet ja hoito kunnossa, syö hyvin, kasvaa, leikkii ja on pirteä ja kykenee vastustamaan tautipainetta!

Liharotusonnilla on merkitystä myös lypsykarjassa

Toimivaa ja kestävää lypsylehmän rakennetta jalostamassa

Toimivaa ja kestävää lypsylehmän rakennetta jalostamassa - Faba

Tervetuloa kesäkauden ajankohtaisimpaan webinaariin, jossa Emovetin eläinlääkärit pureutuvat nautakarjatilojen kesän haasteisiin! Päivän aikana saat käytännön vinkkejä, asiantuntijatietoa sekä konkreettisia ratkaisuja karjan hyvinvoinnin tukemiseen helteillä, laidunkaudella ja kärpäspaineen keskellä. Lisäksi esittelyssä on tuotteita, jotka helpottavat arkea ja edistävät eläinten terveyttä. Ohjelma klo 10-14 Klo 10:00 Huh hellettä! Miten torppaat lämpöstressin vaikutukset karjaasi klo 10:45 Finnlactolta tuotteet [&hellip;]

Kesää kohti 2026 -webinaari 23.4.2026 - Faba

Kesää kohti 2026 -webinaari 23.4.2026

https://secure.gravatar.com/avatar/7830d293799603a4833301f0d8b152f0078f23f91137cabd5d86b92ee2e260ce?s=96&d=mm&r=g

Anna Oksa-Pulliainen

<h3>Jäsenosuusselvitys vuoden 2025 veroilmoitusta varten</h3>
Faba osk
Jäsentilalla on 21 nimellisarvoltaan 10 euron suuruista osuutta. Osuuspääoma on yhteensä 210 € / jäsen.
Osuuskunnan nettovarallisuus on 6.191,54 € / jäsen.
<h3>Utredning över medlemsandelarna för beskattningen 2025</h3>
Faba anl
Varje medlemsgård innehar 21 andelar till ett nominellt värde av 10 € per styck.
Andelskapitalet är därmed 210 € / medlem.  Andelslagets nettoförmögenhet uppgår till 6.191,54 € / medlem.
<div class="blog-share text-center">
<div class="is-divider medium"></div>
<div class="social-icons share-icons share-row relative"></div>
</div>

Jäsenosuusselvitys vuoden 2025 veroilmoitusta varten       - Faba

Jäsenosuusselvitys vuoden 2025 veroilmoitusta varten      

Rektalisoin parhaillaan emoja, kun Kaisa Sirkko soitti kertoakseen riemukkaampia uutisia kuin milloinkaan ennen: VikingGenetics oli kiinnostunut ostamaan Uusi-Mattilan Aarren! Oman sonnin valinta keinosiemennyskäyttöön on jokaisen jalostajan unelma, mutta sen toteutuminen suomalaisessa simmental-karjassa on näyttänyt lähes mahdottomalta.
Suomen Simmental -yhdistyksen sisällä kotimaisesta keinosiemennyssonnista haaveiltiin jo vuosia sitten ja harmiteltiin häviötä ruotsalaisille myös tässä asiassa. Suomesta ei sonniehdokkaita tuolloin edes etsitty. Pari vuotta sitten tilanne liharotuisten sonnien osalta muuttui ja nyt ensimmäiset Suomi-pojat ovat ansiokkaasti luovuttaneet genetiikkansa yhteiseen pohjoismaiseen keinosiemennyskäyttöön.
Tanskassa sijaitsevalle keinosiemennysasemalle on tähän mennessä muuttanut charolais, angus ja limousine -rodun edustajia. Uusi-Mattilan Aarre on ensimmäinen simmental, joka lähtee katsomaan elämää Itämeren toiselle puolen.
<div id="attachment_575125" style="width: 507px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-575125" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-575125" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/Uusi-Mattilan-Aarre.png" alt="" width="497" height="320" />Uusi-Mattilan Aarre on ensimmäinen suomalainen simmental-sonni, joka lähtee tuottamaan siementä VikingGeneticsin sonniasemalle Tanskaan.</div>
Aarren isä on ruotsalainen keinosiemennyssonni VB Chaplin, jonka isä on todella lihaksikas norjalainen Gulli av Stustad. Chaplin oli erittäin pidetty ja paljon käytetty sekä puhdasjalostuksessa että risteytyskäytössä. Chaplin tiineytti hyvin ja periytti helppoja poikimisia, hyviä kasvuja ja teurastuloksia. Olen itse käyttänyt Chaplinin y-laijiteltua siementä sekä jalostukseen että pihvivasikkatuotantoon jo yli 200 annosta.
Aarre on emonsa, Uusi-Mattilan Polkan kuudes vasikka. Polka on tasaisen hyvä ja varma, hyvämaitoinen lehmä. Polkan emä U-M Nekku on myös edelleen karjassamme ja myös sen tuottaa edelleen jälkeläisiä siitoskäyttöön. Nekussa yhdistyy hyvä maitoisuus, lihakkuus, tiinehtyvyys, hyvät kasvut ja kiltti luonne. Nekun tyttären Tikkunekun poika Valdemar saavutti pari vuotta sitten karjamme huimimmat kasvutulokset: syntymäpaino: 48 kg, vieroituspaino 459 kg ja vuoden paino 829 kg.
Polkan isä VB Trall on komearaaminen ja hyväjalkainen ruotsalainen sonni, joka periyttää erityisen hyviä kasvuja. Nekun isä on tanskalainen VB Filius, joka oli ikäluokkansa primus Pohjoismaissa sekä kasvun että rakenteen suhteen.
Aarre on lupaavan näköinen lihakas sonnipoika, jota odottaa nyt erilainen tulevaisuus kuin sen tilasonneina astuvia veljiä. Toivotaan, että Aarren tuottama siemen tulee olemaan hyvälaatuista ja riittoisaa, jotta sitä pystyttäisiin myös lajittelemaan. Onnea matkaan uudella urallasi, Uusi-Mattilan Aarre!
Veera Jokinen 
Kirjoittaja on simmental-jalostaja Uusi-Mattilan tilalta Nokialta. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Faba-lehti 1/2026 ja Nauta 1/2026.
&nbsp;

Veera Jokinen Uusi-Mattilan tilalta on päässyt kokemaan jokaisen karjanjalostajan unelman: oma kasvattisonni on ostettu tuottamaan siementä VikingGeneticsille.

Jalostajan toteutunut unelma - Faba

Jalostajan toteutunut unelma

Jyrki ja Susanna Koivumäellä on viisi lasta, joista jokainen on nyt vakituisesti töissä kotitilalla. Lehmien parissa ahkeroi myös perheen yksi vävy ja minä. Jatkoakin lienee luvassa, sillä lastenlasten lempipuuhia kodissa ja hoitopaikassa ovat leikkilehmien ruokkiminen ja leikkilannan kärrääminen pellolle.
Vuonna 1785 perustettu Iso-Vihun tila sijaitsee Kuninkaanlähteentien varrella Jämijärven kunnassa Pohjois-Satakunnassa.  Osoite viittaa aikaan, jolloin Ruotsin Kuninkaalle piti maakuntamatkoja varten järjestää juomapaikkoja ja sellaisen seudun harjuvoittoinen maisema kruunupäälle tarjosikin.
<h3>Hommia riittää kaikille</h3>
Iso-Vihun tila on ollut Susanna ja Jyrki Koivumäen hallussa vuodesta 1999 alkaen.
Toiminta on vuosien myötä laajentunut. Ensin oli 26 lehmää, sitten navettaa laajennettiin ja kunnostettiin moneen kertaan. Kun uusi pihatto valmistui, vanha navetta saatiin kunnostettua hiehoille. Nyt lypsäviä on liki 220 ja peltoa on käytössä yhteensä noin 500 hehtaaria.
Iso-Vihun tila alkaa olla niissä mitoissa, että töitä riittää koko perheelle ja vähän muillekin. Perheen kaikki lapset ovat tilalla töissä ja vähän riittää työtä muillekin. Varsinkin tilan naiset ovat erityisen kiinnostuneet lehmistä.
– Nuorimmainen Janica Koivumäki on varsinainen lehmänkuiskaaja, kuvailee Susanna Koivumäki.
Janican sisko Jenna Harju opiskeli ensin ajoneuvoasentajaksi, mutta jäi kotiin kesätöihin. Myöhemmin hän kouluttautui vielä oppisopimuksella maaseutuyrittäjäksi. Nyt Jenna on kotitilalla töissä. Hänen aviomiehensä huoltaa ja korjaa tilan koneita sekä osallistuu peltotöihin, jotka ovat pääosin Jennan sisarusten Jemina, Jonne ja Jimi Koivumäen vastuulla.
Lehmien nimien keksimisessä nuoret ovat myös innokkaasti mukana. Sieltä on tullut Vaakamamboa, Ydinsukellusvenettä ja ties mitä. Kun kerran odotettiin lehmää ja tulikin sonni, siitä tuli Dick.
<div id="attachment_568118" style="width: 499px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-568118" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-568118" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/Iso-Vihu_-Koko-perhe-mukana.png" alt="" width="489" height="300" />Navetan taukotuvan seinillä on kymmeniä kunniakirjoja osoituksena tilan onnistumisesta työssä eläinten hyvinvoinnissa ja jalostuksessa. Pöydän ääressä istuvat Jyrki ja Susanna Koivumäki sekä Jonna Peltonen. Takana seisovat Jenna Harju (vas) ja Janica Koivumäki.</div>
<h3>Hyvinvointi vie eteenpäin</h3>
Karjan hyvinvointi on asia, johon tilan väki on halunnut satsata paljon, sillä terve eläin myös tuottaa hyvin.
Vesipeti on tilan tuoreimmista hyvinvointihankinnoista. Parsien vanhat kumimatot alkoivat olla tiensä päässä ja niiden joustokyky oli laskenut. Jotain piti tehdä ja siksi päätettiin asentaa vesipedit kumimattojen tilalle.
Uusien petien pohjalla on 38-millinen pehmuste ja päällä lehmäkohtainen vesikammio. Homma näyttää hyvältä, kun lehmä oppii makaamaan oikeassa kohdassa. Vesipeti joustaa mainiosti ja sorkalla on hyvä pito.
– Varsinkin kintereille tämä on parempi. Lehmä edellä mentiin siinäkin asiassa, Susanna kuittaa.
Hänen havaintojensa mukaan lehmät makoilevat uusilla alustoilla enemmän. Myös Jenna Harju on huomannut muutoksen:
– Ne, joilla on huonommat jalat, nousevat nyt paljon paremmin ylös, eikä tarvitse mennä koputtelemaan ja muistuttamaan lypsystä.
Lypsylehmille käytetään kuivikkeena turvetta, kun sitä on Jyrkin mukaan läheisiltä turvesoilta hyvin saatavilla. Umpilehmät, teuraseläimet ja nuori karja pidetään kestokuivikepohjalla.
Tautipainetta vähennetään sillä, että omalla tilalla tehdään paljon ja liikennettä muualta minimoidaan. Nurmirehu ja vilja tulevat omalta tilalta ja kaikki sonnit sekä liharotuiset lehmävasikat kasvatetaan tilalla teurasikään asti.
<div id="attachment_568120" style="width: 601px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-568120" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-568120" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/Iso-Vihu_-vesipeti.png" alt="" width="591" height="300" />Vesipetien hankinta oli onnistunut investointi. Se myötäilee hyvin ja siinä on pitoa. Vesipedin päällä lehmä viihtyy hyvin.</div>
<h3>Hiehojen tarkkailu toimii</h3>
Tilan hiehoilla on käytössä Nedap-karjanseurantajärjestelmä ja se on toiminut hyvin. Järjestelmä mittaa aktiivisuutta ja syöntiä ja se paljastaa ongelmat ajoissa. Kerran se teki hälytyksen lehmästä, joka oli saattanut syödä metallia.
– Kun annettiin magneetti, eläin alkoi elpyä, muistelee Susanna Koivumäki.
Pihatosta löytyy karjaharjoja ja hiljattain hankittiin lehmien iloksi vielä viilennyspuhaltimet.
– Ne on ehdottomat, kiittelee Jyrki Koivumäki.
<h3>Tuottavuus ja koko puntarissa</h3>
Iso-Vihun tilan navetan taukotuvan seinällä on pitkät rivit kunniakirjoja osoituksena hyvin tuottavista lehmistä. Satatonnareita on 16, eikä se tähän jää, sillä jalostus on jatkuva prosessi. Tilan karja on pääosin holsteinia. Vuoden 2024 EKM-tuotos oli 13 868 kg.
Aiemmin tilalla oli liikaa kookkaita lehmiä ja se kävi niiden jalkojen päälle. Nyt halutaan jalostuksen kautta pienempiä lehmiä, hyvää rakennetta, tuottavuutta, maitoa ja pitoisuuksia. Iso-Vihun tilalla käytetään Faban ja VikingGeneticsin palveluita ja niistä on tykätty. Tilalla tehdään vuosittain useampia jalostussuunnittelukäyntejä.
<div id="attachment_568119" style="width: 388px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-568119" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-568119" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2026/04/Iso-Vihu_imettajalehmat.png" alt="" width="378" height="300" />Iso-Vihun tilalla vasikat saavat olla ainakin ensimmäisen viikon imettäjälehmien kanssa.</div>
– Paras keino, millä parannat ainesta on se, että käytät lihasonnia. Ja sitten ne, jotka ovat parhaita, niille annat sukupuolilajiteltua siementä, tiivistää Susanna Koivumäki.
<h3>Lypsyaseman tarina jäi lyhyeksi</h3>
2000-luvun alkupuolella tila kasvoi vahvasti. Tiloihin ja laitteisiin investoitiin ja karjamäärä kasvoi. Vuonna 2013 uusien tilojen myötä otettiin käyttöön 160 lehmän lypsyasema. Tämä investointi ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen.
Kuuden vuoden käytön jälkeen asemalypsyjärjestelmä hylättiin ja tilalle päätettiin hankkia lypsyrobotit. Asemalypsy oli Susannan mukaan liian rankkaa käsille, eikä ulkopuolista työvoimaa ollut silloin riittävästi saatavilla.
– Omat lapsetkaan eivät innostuneet asemalypsystä, Susanna lisää.
Lypsyasema purettiin ja samoihin tiloihin asennettiin kolme lypsyrobottia sekä paikka neljännelle. Suunnitteluvaiheessa kaikki näytti vielä etenevän hienosti.
<h3>Pitkiä päiviä toisensa perään</h3>
– Jokainen aloittaa onneksi robottilypsyn vain kerran elämässä.
Tämän viisauden Jyrki oppi lypsyjärjestelmän vaihdon myötä. Paperilla asemalypsyn muuttaminen robottilypsyksi näytti asialta, joka olisi kohtalaisen hyvin hallittavissa, mutta toisin kävi. Pitkää pinnaa vaadittiin, kun vuorokaudesta tunnit tahtoivat loppua kesken, vaikka kuinka pohtii, miten homma pitää hoitaa.
– Mikään ei saa viivästyä ja mielellään ei saisi olla kauheasti poikimisia ja mahdollisimman vähän lypsyssä. Ja jos vähän laittaa joitakin aikaisemmin umpeen, niin se helpottaa kummasti, pohtii Susanna Koivumäki.
– Oltiin pari viikkoa 18 tuntia vuorokaudessa navetassa, olisi pitänyt olla 24 tuntia, tiivistää Jyrki Koivumäki.
<h3>Lehmille robotti oli ensin outo ja pelottava</h3>
Iso-Vihun tilalla huomattiin, että lehmät eivät sopeudu uuteen lypsyjärjestelmään kovinkaan nopeasti. Tilalla ruokinta perustui ennen täysappeeseen, eivätkö lehmät tienneet silloin mitään täydennysruoasta.
– Robottien kaukaloita jouduttiin tyhjentämään, kun sinne kerääntyi nappuloita, kun ne eivät ymmärtäneet syödä sitä, Susanna Koivumäki muistelee.
– Sitten joku lehmä hoksasi, että tämä onkin hyvää ja siitä se sitten alkoi, Susanna jatkaa.
<h3>Paljon kokemusta jaettavaksi</h3>
Iso-Vihun tilalla aseman vaihto robotiksi jätti mieleen arvokkaan kokemuksen, josta on taatusti hyötyä muille tiloille, jossa sama operaatio on edessä.
On suunniteltava hyvin, miten robotit navettaan sijoitetaan. Suunnitelmia on puntaroitava huolella ja monelta kantilta, sillä operaation aikana tuotanto on päällä kaiken aikaa.
Jos täydennysruoka on lehmille uusi juttu, täykkärillä käynti pitää opettaa lehmille jo ennen siirtymistä robottielämään.
Iso-Vihun tilan väki todisti jälleen kerran senkin, että lehmien välillä on eroja ja mitä se tarkoittaa. Kahden viikon jälkeen oli vielä muutamia vanhempia lehmiä, jotka ajattelivat, että minähän en tuonne härveliin mene.
Muutoksen kokemusasiantuntijaksi nousi Iso-Vihun tilalla Inkeri. Tätä lehmää lypsettiin vanhassa parsinavetassa, asemalla ja robotilla.
<h3>Neljäs robotti toi joustavuutta</h3>
Kun maitomäärä alkoi kasvaa, tilalle tuotiin pari vuotta sitten neljäs robotti. Se on osoittautunut hyväksi hankinnaksi, sillä kolmella robotilla vapaakapasiteetti oli enää vain kolme prosenttia.
– Silloin ei ollut varaa yhdenkään robotin olla rikki. Nyt on huoltomiehilläkin helpompaa, jos tulee joku katko, perustelee Susanna Koivumäki.
Vapaakapasiteetin nosto paransi myös karjan hyvinvointia. Vanhempien lehmien ei enää tarvitse jonottaa ja arat hiehotkin uskaltavat lähteä reippaammin lypsyhommiin.
Iso-Vihun kaikilla roboteilla käyvät kaikenikäiset lehmät. Vain silmän alla oleva kymmenen lehmän ryhmä ohjataan yhdelle tietylle robotille. Tämä järjestely on toiminut tilalla hyvin, tosin ryhmä saisi olla isompi, jotta tärkeät vastapoikineet saisivat olla pidempään tarkemmassa valvonnassa.
&nbsp;

Satakuntalaisella Iso-Vihun tilalla kiinnostus lehmiin ja maatilan töihin näyttävät tarttuvan vahvasti myös seuraaviin polviin.

Iso-Vihun tila – perhevoimin kohti kestävää ja tuottavaa maidontuotantoa - Faba

Iso-Vihun tila – perhevoimin kohti kestävää ja tuottavaa maidontuotantoa

Lypsykarjan rakennearvostelu auttaa parantamaan lehmien kestävyyttä, tuottavuutta. FabaRANE tarjoaa puolueettoman lineaarisen arvostelun, rakenneindeksit ja selkeät yhteenvedot karjasi rakenteen kehityksestä.

Lypsyrotujen rakennearvostelu

FabaRANE-palvelu sisältää

Toiminnot