BirdAlert karkottaa linnut pellolta ja rehuvarastoista

BirdAlert kuuntelee lähestyvien lintujen ääniä ja pelottaa ne pois lajille sopivalla peloteäänellä. Ei säännöllistä peloteääntä, johon linnut voisivat tottua.

BirdAlert on uutuustuote, jonka tarkoitus on pitää tauteja levittävät linnut poissa tilan rehusiilojen ja muiden vastaavien kriittisten alueiden lähistöltä sekä pelloilta.
Erityisesti Salmonellan tarttuminen tilalla voi aiheuttaa yhden robotin lypsykarjatilalle joka 100 000€ lisäkustannuksen (ETT). Tarjolla on salmonellavakuutuksia, mutta ne eivät kata lähellekään kokonaan aiheutuneita kustannuksia, lisätyötä eikä aiheutuvaa harmia. Salmonellan saneeraus kestää usein kuukausia tai pahimmillaan jopa vuosia. Linnut ovat tyypillisin salmonellan levittäjä ja BirdAlert on tähän oiva ratkaisu.
<div id="row-1097533644" class="row">
<div id="col-2052385301" class="col medium-6 small-12 large-6">
<div class="col-inner"></div>
</div>
</div>

<div id="col-1183273306" class="col medium-6 small-12 large-6">
<div class="col-inner">
<ul>
<li>BirdAlert on suunniteltu karkottamaan lintuja pelloilta, siilojen sekä muiden vastaavienlaisten alueiden läheisyydestä.</li>
<li>Laite kuuntelee lähestyvien lintujen ääniä ja pelästyttää ne pois peloteäänellä</li>
<li>Lintulajit, joita laite karkoittaa
<ul>
<li>Hanhet</li>
<li>Naakat ja muut varislajit</li>
<li>Lokit</li>
<li>Kottaraisparvet</li>
</ul>
</li>
<li>Ei säännöllistä peloteääntä, johon linnut voisivat tottua, vaan lajinomainen luonnollinen peloteääni.</li>
</ul>
</div>
</div>

<h2>BirdAlert on helppo käyttää</h2>
BirdAlertin toimintasäde on noin 250 m eli parhaimmillaan jopa 20 ha alue. Laitteen mikrofoni kuuntelee lähestyvien lintujen ääniä ja valitsee kullekin lajille ominaisen luonnollisen peloteäänen. Äänet valitaan ja laitetta ohjataan selkeän  nettisovelluksen kautta.
<h2>Lisälaitteet</h2>
BirdAlertiin on saatavissa lisälaitteena pelotinhahmo ja kaasutykki.
Laite toimii ladattavalla akulla, mutta lisävarusteena on tarjolla ulkokäyttöön sopiva muuntaja sekä aurinkopaneeli.
<h2>BirdAlert lisätiedot ja myynti</h2>
Lisätietoja laitteesta ja sen toiminnasta saat oman alueesi Faban tekniseltä myyjältä, yhteystiedot löydät klikkaamalla <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/yhteystiedot/">tästä</a>. Laite on ostettavissa Faban verkkokaupasta.
&nbsp;
&nbsp;

Simolan lypsytilalla Askolassa kehittämispäätökset tehdään huolellisen harkinnan ja valmistelujen tuloksena. Sitä ei suunnitelmissa kuitenkaan lukenut, että korona iskee kesken uuden navetan rakentamisen. Siitäkin selvittiin.
Pentti ja Janne Suokannas ovat mainio työpari Simolan tilalla. Juttu luistaa ja yhteisymmärrys tilan toimista syntyy helposti. Pentillä tulee kohta 60 täyteen ja Janne on 26-vuotias. Isä ja poika tekevät paljon töitä yhdessä.
Suunniteltavaa on riittänyt. Uusi navetta valmistui kaksi vuotta sitten. Nyt edessä on maatilan yhtiöittäminen. Maitotilayrittäjä Pentti Suokannaksen mukaan tilan muuttaminen osakeyhtiöksi on monen tekijän summa. Tulevissa investoinneissa on mahdollista saada nuoren viljelijän tuki.
Tärkeää on myös se, että yhtiömuodossa saa siirrettyä vastuuta seuraavalle polvelle eli agrologiksi pari vuotta sitten valmistuneelle Jannelle sujuvammin. Kun osakkaina ovat samaan aikaan kummatkin sukupolvet, se tarjoaa Jannelle helpomman alun maatalousyrittäjänä.
– Olo on hyvä, kun useampi kantaa vastuuta, tiivistää Pentti.
<h3>Luonteva askel</h3>
Janne Suokannakselle lypsytilalla jatkaminen oli aika helppo päätös, sillä hän on pienestä asti ollut näissä hommissa mukana. Lopullinen päätös jäädä lehmien pariin syntyi siinä, kun lukion jälkeen maatalousalan opiskelu vuonna 2016 Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa oli alkamassa.
– Kun pääsykokeissa tuli hyväksyntä, niin se oli siinä, Janne muistelee.
Simolan tila on vielä Pentin perheen nimissä mutta yhtiöittämisen myötä Janne saa oman osansa maatilasta. Jannen pikkuveli Jaakko on vielä lukiossa, mutta hänellä on mahdollisuus päästä yhtiön osakkaaksi, kun Pentti jää Pia-vaimonsa kanssa eläkkeelle. Jaakko osallistuu jo nyt tilan töihin.
<h3>Uusi navetta valmistui kaksi vuotta sitten</h3>
Simolan tilan sukupolvenvaihdokseen kuului myös maidontuotannon kasvattaminen. Lopullinen päätös uuden navetan rakentamisesta tehtiin, kun Janne lähti opiskelemaan Mustialaan. Kun Janne sitoutui jatkamaan tilalla, tulevaisuutta oli turvallisempi suunnitella: oltiin tarttumassa uuteen aikaan kahden perheen voimin.
Uutta navettaa oli suunniteltu pitkään ennen lopullista päätöstä. Tilan väki vieraili sen takia kymmenissä ja taas kymmenissä paikoissa ulkomaita myöten keräämässä ideoita ja ajatuksia uuteen navettaan. Sitä kautta muodostui kuva siitä, mitä haluttiin.
– Me haettiin raameja eli mihin mittakaavaan voisi päästä ja näytti siltä, että voisimme saada ympäristöluvan tämän kokoiselle yksikölle. Piti myös laskea se, millä tuotannolla saa investoinnin maksettua, Pentti sanoo.
Laskelmien mukaan kahden robotin navetta olisi ollut kallis, mutta tuotanto olisi lisääntynyt vain vähän. Neljän robotin mallilla saatiin rakennettua riittävä maidontuotanto.
Neljän robotin navetta on mitoitettu 300 lypsävälle. Navetassa on tilavuutta 4000 neliötä ja pituutta 100 metriä. Askolan kauniisti kaartuvaan maalaismaisemaan uudisrakennus istuu sopuisasti.
Pituussuunnassa lattiassa on kahden prosentin kaltevuus. Tämä tehtiin sen takia, että se myötäilee maastoa paremmin. Kaadon myötä myös lanta kulkee sujuvammin navetasta lantasäiliöön ja käytävät pysyvät puhtaampina.
Uuden navetan lypsyrobotti analysoi maidon ja saa siitä selville progesteronin, josta pystytään katsomaan lehmien kiima. Hiehojen puolella on käytössä SenseHub-järjestelmä, joka paljastaa kiiman hiehon liikkeistä.

Sukupolvenvaihdos etenee Simolan tilalla hallitusti. Molemmat sukupolvet ovat nyt lypsyhommissa mukana ja yhtiöittämisen myötä nuorempi polvi saa oman siivun tilan omistamisesta.

<h3>Korona tuli pahaan paikkaan</h3>
Kun navetan rakentaminen oli saatu hyvään alkuun, tuli korona ja Uusimaa suljettiin. Tämä toi pulmia rakentajien kulkemisen järjestämisessä. Iso osa rakentajista tuli Uudestakaupungista eli Varsinais-Suomesta. Myös Virosta tuli väkeä työmaalle. Tavaraa saatiin työmaalle hyvin ja lopulta työväkikin saatiin liikkumaan paikalle. Pentti Suokannaksen mukaan oli hyvä, että vaikeuksista huolimatta navetta päätettiin rakentaa. Janne yhtyy ajatukseen.
<h3>Peltoala ja karja ovat kasvaneet hallitusti</h3>
Simolan tila on ollut samalla suvulla jo useammassa polvessa. Maito on se, mistä on elanto hankittu. Kun Pentti aloitti tilanpidon vuonna 1988, peltoa oli 36 hehtaaria ja lehmiä 30.  Ajassa on eletty ja mittakaava on muuttunut sen myötä.
Kaksi vuotta sitten ennen uuden navetan valmistumista lypsäviä oli 90. Uuden navetan myötä tuotanto kasvoi 2,5-kertaisesti. Karjamäärää kasvatettiin ostamalla muutamilta tiloilta hiehoja. Myös oma kasvatus tuotti lisää lypsäviä, kun käytettiin seksattua eli sukupuolilajiteltua siementä. Tilan tavoitteena on kasvattaa lypsävien määrä 300 lehmään.
Tilalla on nyt peltoa 350 hehtaaria ja lypsäviä 270. Nautojen kokonaismäärä on tilalla nyt 600. Jos sonnit olisi kasvatettu täyteen mittaan kaikki itse, karjan pääluku olisi 800.
– Nyt kun rehuvuodet ovat olleet huonot, niitä on myyty osin vasikkaikäisinä, selventää Janne Suokannas.
Uutta peltoa on hankittu Simolalle jo hyvissä ajoin ennen uuden navetan tekoa. Suurin osa uusista pelloista on viiden kilometrin säteellä kotitilasta. Noin puolet tilan peltoalasta on vuokrattu. Peltojen maaperä vaihtelee mullasta saveen, kaikkea löytyy.
Peltojen määrä linkittyy karjan määrään. Tavoitteena on se, että kaikki peltojen tuotto menee eläinten läpi. Pelloista on nurmella 200 hehtaaria. Siilorehun tekoon käytetään oman tilan viljaa, lähinnä vehnää ja ohraa.
Aurinkopaneeleja ja biokaasutuotantoa
Simolan tilan toiminnan yksi lähtökohdista on se, että ollaan mahdollisimman omavaraisia. Tähän liittyy se, että peltoalaa on riittävästi ja ostorehun määrä jää mahdollisimman pieneksi.
Vielä tämän vuoden puolella tilan sähköomavaraisuutta nostetaan asentamalla noin 250 aurinkopaneelia mm. rehuvaraston katolle.
Suunnitelmissa on ollut myös biokaasulaitoksen rakentaminen, mutta se toteutuu vasta myöhemmin, ehkäpä tämän vuosikymmenen lopulla. Biokaasulaitos tuottaa energiaa ja samalla se muuttaa lannan hygieenisemmäksi ja hajuttomammaksi lannoitteeksi pelloille.
<h3>Ayrshire on Simolan väen mieleen</h3>
Lehmärodut jakavat mielipiteitä. Ayrshire on ollut selvä valtarotu Suomessa 1900-luvun puolivälin jälkeen ja vasta muutama vuosi sitten holstein ohitti sen tuotosseurantalehmien lukumäärässä mitattuna.
Simolan tilalla valtaosa lehmistä on ay-rotuisia ja vain kolmannes on holsteinia. Ayrshire on jatkossakin tilan ykkösrotu eli jalostus nojaa siihen. Tosin parhaat holsteinit saavat jatkaa tilalla.
– Se on meidän mieltymys. Ayrshireä on helpompi käsitellä, holsteinilla nämä ongelmat ovat isompia, pohtii Janne Suokannas.
Tila on mukana myös kolmen rodun ProCROSS-risteytysohjelmassa. VikingRedin, VikingHolsteinin ja Coopex Montbéliarden yhdistelmän edustajia ei ole vielä tilalla varttunut lypsyikään asti mutta tuloksia odotellaan innolla.
– On se hyvä, jos eläimet kestävät ja on tuotosta, Janne pohtii.
Kestävyyden ja tuotoksen lisäksi tilalla tähdätään jalostuksessa robottisoveltuvuuteen, jalkojen rakenteeseen, vetimiin ja utareisiin.

Uutta navettaa rakennettaessa kannattaa hyvissä ajoin kierrellä ja katsella vaihtoehtoja ja hankkia sen toteuttamiseen hyvä suunnittelija.

<h3>Ammattiapu otetaan vastaan</h3>
Simolan tilalla riittää töitä, vaikka hommia tehdään kahden sukupolven voimin ja ulkopuolisia vakituisia työntekijöitä on kaksi.
Pentti hoitaa ruokinnat ja Pia-puoliso huolehtii vasikoista. Jannen vastuulla on työ navetassa. Jaakko auttaa ruokinnoissa. Palkattujen työntekijöiden työpanos kohdistuu aamuihin ja iltoihin.
Yksi asia, minkä tilan väki jättää mielellään ammattilaisten vastuulle on jalostus.
– Pitää käyttää muita ammattilaisia, muuten palaa loppuun, vakuuttaa Janne Suokannas.
Faban eläinaineksen asiantuntija ja Simolan tilan asiakasvastaava Marjut Vakkilainen on tuttu vieras Askolan maisemissa. Vakkilaisen mukaan Simolan tila on hyvin hoidettu ja siellä arvostetaan jalostamista. Uudetkin asiat otetaan positiivisesti vastaan.
– Ollaan tuorealkioverkostossa mukana ja hyviä eläimiä on lähtenyt muualle ja jäänyt itselle, Janne kiittelee.
Vakkilainen käy tilalla kahden kuukauden välein. Käynnin aikana katsotaan edellisen käynnin jälkeen poikineet lehmät ja arvion jälkeen mietitään tilan väen kanssa, jatkaako eläin alkiovastaanottajana. Lisäksi jokaisen lehmän rakennearvostellaan ja pohditaan, mihin ryhmään eläin sijoitetaan.
– Janne on harvinainen nuori, sillä hän on aina mukana jalostamassa, Vakkilainen iloitsee.
– Kun eläimet kestävät enemmän, saadaan keskituotosta parannettua, Janne muistuttaa.
<h3>Omavaraisuutta kasvatettava</h3>
Simolan tilan elämä on ollut viime aikoina täynnä muutoksia ja uuden suunnittelemista. Uusi navetta, sukupolvenvaihdos, yhtiöittäminen, kustannusten nousu, inflaatio sekä takavuosien kuivat kesät ovat teettäneet töitä.
Tilan tavoitteena on olla nykyaikainen ja kehittyvä maitotila. Kannattavuuden kannalta on tärkeää saada omavaraisuus mahdollisimman korkealle ja esimerkiksi valkuaista pitäisi saada kasvamaan omilla pelloilla enemmän. Härkäpapua on pohdittu viljelykiertoon tilalla.
Yksi valopilkku tulevaisuutta ajatellen on se, että Jannen yhden vuoden ikäinen Viljami-poika on niin innoissaan maatilasta, että hän haluaa joka päivä tulla katsomaan eläimiä. Tässä pikkumiehessä näyttää olevan karjafarmarin elkeitä.

Simolan uusi 100-metrinen navetta erottuu edukseen Askolan maalaismaisemassa

<h3>Simolan tila, Askola</h3>
<ul>
<li>Maitotilayrittäjät: Pentti ja Pia Suokannas</li>
<li>Tilan jatkaja: Janne ja Jaakko Suokannas</li>
<li>Lypsäviä: 270</li>
<li>Peltoa: 350 ha</li>
</ul>
Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki.
Artikkeli on julkaistu Faba-lehdessä 1-2023

robots

Faba » Hyvin suunniteltu navetta valmistuu ilman ikäviä yllätyksiä Comments Feed

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

Vasikat ovat sekä maidon- että lihantuotantoketjun ensimmäinen lenkki. Oikeanlaisilla ja odotusten mukaisilla vasikoilla on maito- ja lihatiloilla suuri merkitys. Jos vasikka ei sovellu suunniteltuun käyttötarkoitukseensa, näkyy ongelma pian koko maito- ja lihantuotantoketjussa.
Suurin osa suomalaisesta lihasta tulee maitotiloilta. Syntyvien vasikoiden tulevaisuus onkin suunniteltava jo siemennysvaiheessa, jotta niistä saadaan paras taloudellinen tulos. Jos vasikan emä on karjan parhaimpia lehmiä, on selvää, että vasikasta toivotaan uudistuseläintä karjaan. Vasikan isäksi kannattaa tällöin valita rodun parhaimpia sonneja. Sukupuolilajiteltua siementä (X-Vik) käyttämällä saadaan todennäköisimmin suunniteltu lehmävasikka.
Lehmistä, joista ei haluta jättää jälkeläisiä karjaan, on kannattavinta tuottaa mahdollisimman laadukkaita eläimiä lihantuotantoketjuun. Liharotuisen sonnin Y-lajitellun siemenen käyttö on tällä hetkellä entistäkin kannattavampaa, sillä lihantuotantoketjuun toivotaan lisää liharoturisteytysvasikoita. Liharotusonnia valitessa tärkeitä ominaisuuksia ovat helpot syntymiset, alhainen vasikkakuolleisuus sekä vasikan säilyminen hengissä syntymän jälkeen. Sonnivalinnassa voi apuna käyttää esimerkiksi NAV:in Pihvihaun lihalypsyristeytys -osiota, josta voi hakea parhaita mahdollisia isävaihtoehtoja. Hausta saa tietoa myös siitä, minkälainen lihantuottaja tuleva vasikka todennäköisesti on.
Suunnitelmallisella vasikoiden kasvatuksella on tulevaisuudessa entistä enemmän merkitystä. Maidon- ja lihantuotannon yhteinen suunnittelu ja tehostaminen on jatkossa yhä tärkeämpää, jotta maito- ja lihatilat pärjäävät myös tulevaisuudessa.
Pirkko Taurén
Kirjoittaja toimii Fabassa Eläinaineksen kehittäminen -tuotteiden tuoteryhmäpäällikkönä. Kirjoitus on julkaistu Faba-lehdessä 1/2023

Faba » Vasikalla on väliä Comments Feed

Sukusiitos on monelle karjankasvattajalle jossain määrin tuttu asia. Jollekin se on tärkein kriteeri parituskumppanin valinnassa ja jotain toista asia ei voisi vähempää kiinnostaa. Yksinkertaisuudessaan sukusiitos tarkoittaa sukulaisten parittamista. Yksilö on sukusiitetty, mikäli sen vanhemmat ovat sukua toisilleen eli niillä on yhteisiä esivanhempia. Sukusiitoksen suuruus eli yksilön sukusiitosaste riippuu siitä kuinka läheistä sukua paritettavat ovat toisilleen. Jos paritetaan täyssisaret, joiden sukulaisuusaste on 50 %, niin tällaisesta parituksesta syntyvän jälkeläisen sukusiitosaste on 25 %. Yksilön sukusiitosaste on siis puolet vanhempien välisestä sukulaisuusasteesta. Jos vanhemmat eivät ole sukua toisilleen eli niillä ei ole yhteisiä esivanhempia, niin jälkeläinen ei ole sukusiitetty. 
<h2>Miksi sukusiitoksesta pitäisi olla kiinnostunut?  </h2>
Sukusiitos aiheuttaa sukusiitosdepressiota eli sukusiitostaantumaa, joka näkyy herkimmin heikkenemisenä elinvoimaominaisuuksissa kuten hedelmällisyydessä, terveydessä ja vasikkakuolleisuudessa. Sukusiitostaantuma vaikuttaa myös tuotosominaisuuksiin negatiivisesti. Monesti myös epämuodostumat lisääntyvät. Sukusiitoksesta saatavien hyötyjen lista on siis hyvin lyhyt, joten yksinkertainen johtopäätös on helppo: Sukusiitosta kannattaa välttää. 
<h2>Miten välttää sukusiitosta? </h2>
Sukusiitoksen välttäminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista eli ei pariteta sukulaisia. Käytännössä tämä ei aina ole helppoa eikä varsinkaan, jos paritettavia lehmiä ja hiehoja on paljon ja niille pitäisi löytää suvultaan sopiva sulhanen. Toisaalta vaikka parittaisi vain yhden eläimen, niin sen ja parituskumppanin tai useamman ehdokkaan polveutumistietojen selaaminen taaksepäin on työlästä ja hidasta ja silti saattaa jäädä jokin yhteinen isovanhempi huomaamatta. 
Helpointa sukusiitoksen välttäminen on siihen tarkoitetun ohjelman avulla. Faba Sukusiitoslaskenta-ohjelma löytyy Minun Maatilastani ja sillä voi laskea sukusiitosasteet, kun parittaa oman karjan lehmiä ja hiehoja oman karjan sonnien kanssa tai keinosiemennyssonnien kanssa. Ohjelma laskee sukusiitosasteet kuuden vanhempaispolven perusteella, mutta ohjelma ei varoita korkeasta sukusiitosasteesta. Käyttäjän vastuulle siis jää sukusiitosasteiden tulkinta. 
Faba Sukusiitoslaskenta-ohjelmaa voi käyttää lypsy- ja liharotuisille eläimille. Eläimen rodulla tai käyttötarkoituksella ei ole väliä, kun mietitään sukusiitosasteen rajoja. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sukusiitosasteen arvoa 6,25 %. Tuon arvon alle kannattaa pyrkiä ja ainakin alkuperäisrotujen kasvatustuen (APR-tuki) osalta tuo raja on ehdoton. Vuodesta 2025 alkaen APR-tuen ehdoksi olisi tulossa eläimen sukusiitosaste ja asteen pitäisi olla alle 6,25 prosenttia kuudella vanhempaispolvella laskettuna. Faba Sukusiitoslaskenta-ohjelma laskee sukusiitosasteen kuudella vanhempaispolvella, joten ohjelma on kätevä apu SK-eläinten paritusten hallintaan APR-tuen näkökulmasta. 
<h2>Apua uuden sonnin etsintään </h2>
Kun esimerkiksi emolehmäkarjaan etsitään uutta astutussonnia, niin sukusiitosaste kannattaa pitää mielessä sonnia hankittaessa. Faban asiantuntijat voivat tarkistaa minkä tahansa sonnin sopivuuden asiakkaan karjan lehmille Faba Sukusiitoslaskenta-ohjelmalla. Näin toimien tiedetään varmasti sonnikandidaattien sopivuus asiakkaan lehmille ja vältytään korkeilta sukusiitosasteilta ja niiden mahdollisesti aiheuttamilta ongelmilta.   
Terhi Vahlsten 
Kehitysagronomi, sovelluspäällikkö 
Faba

Faba » Faba Sukusiitoslaskenta auttaa paritusten suunnittelussa  Comments Feed

<div class="x1e56ztr">
Faba on yhteistyökumppanina Helsingin yliopiston AGRI-021 projektikurssilla aiheella &#8220;RP1-tautigeenin ilmeneminen charolais-rodulla&#8221;.
Työn tavoitteena on kartoittaa RP1-tautigeenin (nk. Blind) sekä erilaisten näkökykyyn liittyvien oireiden ilmentymistä charolais-rodulla. Aikaisemmin aihetta on tutkittu LSK-rodulla. Lisäksi työssä selvitetään tilallisten mielipiteitä ja ajatuksia naudan näkökyvyn merkitykseen ja DNA-testaukseen liittyen. Selvitys koostuu kahdesta osasta, sähköisestä kyselytutkimuksesta ja puhelimitse tehtävästä haastattelututkimuksesta.
Kyselytutkimus on avattu 20.2.2023 ja se on avoinna sunnuntaihin 5.3.2023 asti. Kyselytutkimukseen pääsee alla olevasta linkistä. Lisäksi kutsu kyselytutkimukseen on toimitettu sähköpostilla niille tiloille, joilla rekisteritietojen mukaan on tällä hetkellä / on ollut useita charolais-rotuisia eläimiä (emän ja isän rotu CHA) karjassaan.
</div>
<div></div>
<div class="x1e56ztr">Linkki kyselyyn: 
<a class="x1i10hfl xjbqb8w x6umtig x1b1mbwd xaqea5y xav7gou x9f619 x1ypdohk xt0psk2 xe8uvvx xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r xexx8yu x4uap5 x18d9i69 xkhd6sd x16tdsg8 x1hl2dhg xggy1nq x1a2a7pz xt0b8zv x1fey0fg" tabindex="0" role="link" href="https://q.surveypal.com/RP1-kysely?fbclid=IwAR2l3GBG-L9DPEJPnbyW2UjF2XPw-QwYszgLSNdMe2kAUyYTg8ClDf5zvis" target="_blank" rel="nofollow noopener">https://q.surveypal.com/RP1-kysely</a></div>
<div></div>
<div class="x1e56ztr"> 
Kyselytutkimuksen teknisestä toteutuksesta vastaa Faba osk. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 3 genomitestilahjakorttia!</div>
<div class="x1e56ztr"> 
Puhelinhaastattelujen puitteissa tullaan ottamaan yhteyttä tiloihin, joilla on tällä hetkellä / on ollut karjassaan eläimiä, jotka on DNA-testillä todettu RP1-tautigeenin suhteen homotsygootti kantajiksi eli sairaiksi (tuloskoodi RP1S). Haastattelussa kartoitetaan tarkemmin tunnettujen sairaiden mahdollista oirekuvaa ja oireiden etenemistä.</div>
<div class="x1e56ztr"> 
Kiitos vastauksistanne jo etukäteen!Lisätiedot ja kysymykset: 
Sonja Närkki / sonja.narkki@faba.fi
<a href="http://www.faba.fi/fi/lihakarjan-dna-maaritykset">Lisätietoja RP1-tautigeenistä.</a>
</div>

Mielessä astutussonnin hankinta emokarjaan? Katso ja tai kuuntele tallenne 16.2.2023 järjestetystä webinaarista, jossa käydään läpi monipuolisesti emolehmäkarjan astutussonnin valintaan liittyviä asioita eri näkökulmista.
Webinaarissa kerrotaan mitä tarkastuksia eläinlääkäri suosittelee sonnille tehtäväksi sekä kuullaan missä, milloin ja miten teet onnistuneet sonnikaupat ja mihin asioihin sonnikaupoilla tulee kiinnittää huomiota. Saat vinkkejä miten hyödyntää jalostusarvoja ja sukutaulua sonnivalinnassa ja mihin rakenneominaisuuksiin pitää erityisesti kiinnittää huomiota. Kuulet myös, miten polveutumisen varmistaminen ja perinnöllisten sairauksien selvittäminen onnistuu.
Alustajina webinaarissa ovat terveydenhuoltoeläinlääkäri, Iris Kaimio Emovetistä, tutkija Maiju Pesonen Lukesta, tuotepäällikkö Kaisa Sirkko, Fabalab-palveluvastaava Sonja Närkki ja eläinaineksen asiantuntija Tero Mustonen Fabasta. Tallenteen kesto on: 1h 50 min
Alustusten aiheet:
<ul>
<li>Hyvä astutussonni saa naaraat tiineeksi – Iris Kaimio, Emovet oy</li>
<li>Siitossonnin indeksit ja sukutaulu – Kaisa Sirkko, Faba osk</li>
<li>Mitä DNA-tulosten suhteen on hyvä huomioida? – Sonja Närkki, Faba osk</li>
<li>Astutussonnin rakenne – Tero Mustonen, Faba osk</li>
<li>Siitossonni – mitä, missä, milloin? – Maiju Pesonen, Luke</li>
</ul>

Faba » Hyvän astutussonnin valinta emokarjaan Comments Feed

Tammikuun arvosteluissa holsteinilla kärkipaikka säilyy VH Newyearilla (VH Nader x VH Bahrain), upealla gNTM + 43. VH Newyear nousee myös käyttölistalle ja saadaan näin laajempaan käyttöön. VH Newyearin perässä on toinen VH Naderin poika, suomalainen VH Nuoska (ei.VH Prada) gNTM +41, joka ei ole vielä aloittanut siementuotantoaan. Kärkipäästä löytyvät myös verkkokauppasonnit VH Nurval (VH Nader x VH Bahrain) gNTM +39, VH Aladdin (Altazazzle x Topnotch) gNTM +38, VH Nalegro (VH Newstar x VH Hotman) gNTM +38 ja VH Stinger (VH Solado x Barkeeper) gNTM +38.

VH Nalegro

Nupoissa sonneissa nousee uusi kärkinimi VH Selly P (VH SunrayP x VH Deco RC) gNTM +40, jonka siementuotannon aloitusta vielä odotellaan. Muita kärjestä löytyviä nupoja ovat uudet verkkokauppasonnit VH SimsPRC (Sale P RDC x VH Raggat) ja VH NiraPRC (Nippon P x Dream P RC), molemmilla gNTM +36 ja VH Dewalt P (VH Dino P x VH Badger) gNTM +34. Homotsygoottinupoissa kärkipaikka menee uudelle sonnille, VH SanPPRC (Sauna PRC x Builder P) gNTM +30.

VH SimsPRC

Jälkeläisarvosteltujen sonnien kärjestä löytyy VH Deco RC (VH Dent RC x Commander), 5000 tyttären tuotostiedoilla ja NTM-arvolla +33. Myös VH Crown (Charley x Silver) pitää hyvän arvostelunsa 6300 tyttären tuotostietoihin perustuen NTM-arvolla +25.

Punaisilla VR Vinston (VR Vesty x VR Foreca) on uusin kärkinimi gNTM +38. VR Vinston on vielä nuori, eikä ole aloittanut siementuotantoaan. Käyttölistasonni VR Ferman (VR Fairway x VR Hopla) löytyy edelleen kärjen tuntumasta yhdessä VR Vestyn (VR Vimo x VR Froberg) kanssa. Molemmilla sonneilla gNTM on +36.

VR Ferman

Nupoissa sonneissa korkeimmalta paikalta löytyy suomalainen VR Vinci P (VR Vesty x VR Frigg) gNTM+34, joka ei ole vielä aloittanut siementuotantoaan. Käytössä olevista nupoista korkeimmalta löytyy käyttölistasonni VR Frape P (VR Fuzzy P x VR Happy) gNTM +34. Myös VR Hamze P (VR Huvitus x VR Fanof P) ja VR Vaccin P (VR Ventura x VR Fanof P) pitävät arvostelunsa, molemmilla gNTM +27.  Homotsygoottinupoista korkeimmalla paikalla on VR Frit PP (VR Fuzzy P x VR Luke P) gNTM +29 ja toisena verkkokaupasta löytyvä VR Fosu PP (VR Fin PP x VR Luke P) gNTM +25.

VR Hamze P

VR Fosu PP

Jälkeläisarvostelluissa sonneissa kärkeen nousee VR Ture (VR Tequila x VR Wand) 590 tyttären tuotostiedoilla, NTM +30. Heti perässä tutut jälkeläisarvostellut VR Froerup (VR Faber x R Fanfare) ja VR Thiago (VR Tuomi x R Haslev), molemmilla NTM +29.

VR Froerupin tytär

Faba » VH Naderin pojat kärjessä Comments Feed

Genomitestin yhteydessä automaattisesti julkaistaviin tuloksiin on joulukuussa 2022 lisätty herefordin MD (Mandibulofacial Dysostosis) ja tammikuussa 2023 herefordin MSUD (Maple Syrup Urine Disease). Tulokset julkaistaan automaattisesti genomitestauksen yhteydessä. Tulokset ovat nähtävissä Minun Maatilani –palvelun tai kantakirjatodistuksen kautta.
<a href="http://www.faba.fi/fi/genomitestaus">Genomitestin</a> pääset tilaamaan MinunMaatilani.fi -palvelun kautta.
Tuloksia on tallennettu takautuvasti myös aikaisemmin testatuille eläimille. MSUD on ollut genomitestisirulla pitkään, joten tuloksia on saatu lähes kaikille tähän mennessä genomitestatuille hereford-eläimille. MD saatiin uutena ominaisuutena nykyiselle genomitestisirulle. Nykyinen genomitestisiru on otettu käyttöön joulukuussa 2021, joten käytännössä takautuva tuloksia saatiin vain vuoden 2022 aikana genomitestatuille eläimille.
Lisätietoja oireista löytyy <a href="http://www.faba.fi/fi/lihakarjan-dna-maaritykset">Lihakarjan DNA-määritykset -sivulta.</a>
&nbsp;
Tulokset tallennetaan tietokantaan seuraavasti:
MD (Mandibulofacial Dysostosis) 
MDF = vapaa      MDC = heterotsygootti kantaja      MDS = homotsygootti kantaja eli sairas
MSUD (Maple Syrup Urine Disease) 
MSU1F = vapaa      MSU1C = heterotsygootti kantaja      MSU1S = homotsygootti kantaja eli sairas
<div>
<div></div>
<div>HUOM! MSUD:n tuloskoodit on päivitetty vuodenvaihteessa 2022-2023.</div>
<div>Sairautta tavataan myös shorthorn-rodulla, joten tuloskoodit on eroteltu seuraavasti:</div>
<div>1 = Hereford</div>
<div>2 = Shorthorn</div>
</div>
&nbsp;
Hyödylliset linkit:
<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/">Genomitestaus, MM.fin näyteseuranta</a>
<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/dna-maaritykset/lihakarjan-dna-maaritykset/">Oirekuvaukset, testaustiedot</a>
<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-hyvinvointi/dna-maaritykset/nautojen-perinnolliset-sairaudet/">Lisätiedot, tuloskoodit</a>
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/08/Genomitestitilauksen-tekeminen-MM.fissä_Asiakasohje.pdf" target="_blank" rel="noopener">Genomitestitilauksen tekeminen MM.fi </a>
<a href="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/08/Tilausohjelman-käyttöönotto-MM.fissä_Asiakasohje.pdf" target="_blank" rel="noopener">Genomitestitialusohjelman käyttöönotto</a>
Lisätietoja 
Fabalab, <a href="mailto:fabalab@faba.fi">fabalab@faba.fi</a>

Elvytyspumppu on edullinen henkivakuutus vastasyntyneelle vasikalle, silloin kun sillä on ongelmia hengityksen kanssa. Helppokäyttöinen pumppu pelastaa vasikan.
Henri Hentilän ja Laura Perttulin tilalle on hankittu jokin aika sitten CalfVital elvytyspumppu. Laura kertoi heti pumpun ostettuaan innoissaan ja tyytyväisenä, että: ”Pumppu on pakattu siistiin säilytyspussiin. Pumpun käyttö on helppoa ja näppärää, pumpun kyljessä olevia ohjekuvia hyödyntäen. Pumppu on edullinen hankinta hyötyynsä nähden. Sillä pelastaa helposti vasikan hengen.”
Vasikat, jotka syntyvät virheasennossa tai erityisesti joilta on istukka irronnut ehtivät monesti vetää keuhkoihinsa nestettä. Tällainen vasikka on myös suuressa vaarassa menehtyä muutaman päivän sisällä syntymästä. &#8220;Erään tuollaisen tilanteen päätyttyä kaikesta yrittämisestä ja hoitamisesta huolimatta ikävästi, päädyimme hankkimaan Fabalta vasikan elvytyspumpun kuultuamme siitä positiivisia käyttäjäkokemuksia&#8221; kertoo Laura.

“Pumpun tultua en ollut vielä ehtinyt perehtyä itse laitteeseen tai ohjeisiin sen kummemmin. Onneksi laite oli todella helppokäyttöinen, koska tarve sen käytölle tulikin nopeammin kuin olin arvannutkaan” hän jatkaa.
Tilalla syntyi vasikka, jolla oli istukka irronnut ja vasikka oli vetänyt nestettä keuhkoihinsa ja hengitti todella heikosti ja selkeästi rohisten. Laura haki elvytyspumpun, liitti mukana tulevien ohjekuvien mukaisesti kaksi osaa hyvin helposti ja yksinkertaisesti toisiinsa ja asensin maskin vasikalle. “Kolmella-neljällä vedolla sain imettyä vasikalta  ylimääräistä nestettä pois ja lehmävasikka virkosi. Pumpun toiseen päähän asennettuna maski työntäisi ilmaa vasikan keuhkoihin”, Laura kertoo. Pumppu pelasti vasikan hengen ja maksoi itsensä takaisin.
Pumppu on nopeasti koottava ja sen käyttö sujui helposti yhdeltä ihmiseltä. <a href="https://faba.fi/tarvikkeet/vasikan-hoito/vasikoiden-hoitotuotteet/calfvital-elvytyspumppu">CalfVital elvytyspumpun ostat kätevästi Faban verkkokaupasta</a>
Katso lyhyt video elvytyspumpun käytöstä tositilanteessa:

Faba » Elvytyspumppu pelastaa vasikan Comments Feed

Eräs karjan kannattavuuden tärkeimmistä osa-alueista on karjan hedelmällisyys. Karjanomistajalla ei ole paljoa vaikutusvaltaa maidon tai tuotantokustannusten hintaan, minkä takia huomio kannattaakin kiinnittää tuotannon kaikkien osa-alueiden kuntoon hiomiseen, jottei turhia kuluja synny ja lehmät tuottavat parhaimpansa. Huono hedelmällisyys aiheuttaa tuotoksen alenemista ja ylimääräisiä kustannuksia. Tutkitusti lehmien vuosituotokset ovat parempia, kun niiden poikimaväli on lähellä vuotta.
Faba DigiHelmi antaakin edellytykset hedelmällisyyden parantamiselle, koska sen avulla saadaan selville karjan hedelmällisyyden tilanne ja oikeiden korjausliikkeiden tekeminen ajoissa on mahdollista. DigiHelmessä data on työstetty valmiiksi helposti luettavaan ja tulkittavaan muotoon, josta hedelmällisyyden tila on helppo selvittää. Esimerkiksi Excelissä valtavan siemennysdatan pyörittely on haastavaa, se voi viedä paljon aikaa, eikä välttämättä ehkä onnistu laisinkaan. Minä en ainakaan viitsisi sitä tehdä, koska navetan johtamisessa on muutakin tekemistä.
<a href="https://www.minunmaatilani.fi/faba-digihelmi/" target="_blank" rel="noopener">DigiHelmi</a> on jaettu erillisiin taulukoihin, joista käyttäjä voi valita karjaansa tärkeimmät: Luo uusi näkymä -nappulan kautta on mahdollista luoda oma näkymä. Oletusnäkymässä kaikki mahdolliset taulukot ovat esillä. Ja mikä parasta, DigiHelmi raporttia voi katsella silloin kuin itselle parhaiten sopii.
Kunkin taulukon oikeasta yläkulmasta löytyy myös kysymysmerkkinappula, josta löytyy tietoja taulukkoon liittyen. Kun hiiren vie hedelmällisyystunnusluvun kohdalle, aukeaa ikkuna, jossa kerrotaan kyseisestä tunnusluvusta ja näytetään mikä olisi suositeltu arvo tunnusluvulle.
<h2>Poiminta DigiHelmestä</h2>
Alle on otettu poiminta ehkäpä DigiHelmen tärkeimmistä taulukoista (kuva 1).
<img decoding="async" loading="lazy" class="alignnone size-full wp-image-382899" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2023/01/DigiHelmi_kollaasi.jpg" alt="" width="1791" height="1871" />
Kuva 1.DigiHelmen tärkeimpiä taulukoita
Sekä lehmien että hiehojen hedelmällisyyden tunnusluvut -taulukoista löytyvät hedelmällisyyden perustiedot, jotka jokaisen karjanomistajan pitäisi tietää. Kuukausittaisten poikimisten määrän tai syntyvien lehmävasikoiden määrän ennusteista löytyy apua vaikkapa työmäärien suunnitteluun. Siemennysvälitaulukoista saadaan tietoa muun muassa siitä, miten kiimojen havainnoinnissa on onnistuttu. Tiineet eri siemennyksiin -taulukosta nähdään nopeasti, joudutaanko karjassa siementämään samoja lehmiä useaan kertaan. Jos janadiagrammissa on paljon harmaata ja sinistä väriä ja miksei oranssiakin, niin on syytä huolestua. Hedelmällisyyden talous -taulukko kertoo karjan poikimavälin ja hiehojen poikimaiän taloudelliset vaikutukset. Esimerkkikarjassa hedelmällisyys on hyvällä mallilla ja tilalle jää paljon rahaa, kun hiehot poikivat ajoissa ja ns. tyhjiä ruokintapäiviä tulee vähemmän. Samoin poikimavälin ollessa optimaalinen, pienen maidon päiviä on vähemmän.
<h2>DigiHelmi ja Helmi-palvelu ne yhteen soppii</h2>
Vaikka DigiHelmestä selviää näppärästi hedelmällisyyden tila, ei hedelmällisyys parane tai pysy hyvänä ilman säännöllisiä tarkastuksia ja toimenpiteitä. Siksi niihin pitääkin panostaa, mikä maksaa kyllä itsensä takaisin, kuten taloustaulukko kuvassa 1 osoittaa. Säännöllinen Helmi-palvelu on toimiva pari DigiHelmen kanssa – sen avulla saadaan tärkeää tietoa eläinten tilanteesta tiineyden tai munasarjatoiminnan suhteen. Vain tiedon perusteella voidaan tehdä ratkaisuja eri toimenpiteistä; hoidetaanko vai poistetaanko eläin, onko eläin tiine tai vaatiiko se tarkempaa seurantaa. Näin hedelmällisyys pysyy aisoissa, ongelmatapaukset saadaan kiinni ajoissa, lehmät tiinehtyvät ja ne saadaan poikimaan noin vuoden välein. Tilan väeltä myös säästyy aikaa, kun tarkkailu voidaan keskittää tiettyihin eläimiin. Faban Helmi-palveluun on syytä yhdistää myös säännölliset eläinlääkärikäynnit, jolloin eläinlääkärin hoitoa tarvitseville eläimille voidaan aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti.
<h2>DigiHelmi päätöksenteon tukena tulevaisuudessa</h2>
Eihän DigiHelmikään ihan täydellinen ole, aina on parantamisen varaa. Kivan lisän raporttiin toisivatkin muun muassa tiedot, joiden avulla  viikoittaisessa/kuukausittaisessa elämässä tehdään päätöksiä. Tavoitteiden asettaminen ja seurannan mittarit olisivat myös tärkeitä. Mutta katsotaan, kaikki tapahtuu yleensä aikanaan.
&nbsp;
Anna Oksa-Pulliainen
Kirjoittaja on Faban terveyspalveluiden tuotepäällikkö

Faba » Seuraa karjasi hedelmällisyyttä Faba DigiHelmen avulla Comments Feed

Alkuperäisrotujen kasvatustuen ehtona on puhdasrotuisen jälkeläisen tuottaminen kahden vuoden aikana ennen tukikauden alkua. Tieto jälkeläisen puhdasrotuisuudesta on nyt saatavilla MinunMaatilani eläinkortilla sekä kantakirjatodistuksessa. Lehmillä tieto jälkeläisten puhdasrotuisuudesta esitetään MM.fin eläinkortin sekä kantakirjatodistuksen Poikimiset-osiolla. Sonneilla tieto esitetään vain kantakirjatodistuksessa. Jälkeläisen puhdasrotuisuus päätellään vanhempien rotu- ja kantakirjaustietojen perusteella ja lisäksi isyystieto varmistetaan siemennys-, astutus- tai astumismahdollisuustiedoista. Puhdasrotuiseksi katsotaan jälkeläinen, joka on kantakirjattavissa ko. rodun kantakirjan pääosastoon.
Lisätietoa APR-tuen ehdoista löytyy täältä: <a href="https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/uutiset/alkuperaisrotuelainten-kasvattamissopimuksen-ehdot-julkaistu/">https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/uutiset/alkuperaisrotuelainten-kasvattamissopimuksen-ehdot-julkaistu/</a> .
Lisätietoa: Terhi Vahlsten, Faba, <a href="mailto:terhi.vahlsten@faba.fi">terhi.vahlsten@faba.fi, </a>040 8330588

BirdAlert karkottaa linnut pellolta ja rehuvarastoista

BirdAlert on helppo käyttää

Lisälaitteet

BirdAlert lisätiedot ja myynti

Toiminnot