Vasikat ovat sekä maidon- että lihantuotantoketjun ensimmäinen lenkki. Oikeanlaisilla ja odotusten mukaisilla vasikoilla on maito- ja lihatiloilla suuri merkitys. Jos vasikka ei sovellu suunniteltuun käyttötarkoitukseensa, näkyy ongelma pian koko maito- ja lihantuotantoketjussa.
Suurin osa suomalaisesta lihasta tulee maitotiloilta. Syntyvien vasikoiden tulevaisuus onkin suunniteltava jo siemennysvaiheessa, jotta niistä saadaan paras taloudellinen tulos. Jos vasikan emä on karjan parhaimpia lehmiä, on selvää, että vasikasta toivotaan uudistuseläintä karjaan. Vasikan isäksi kannattaa tällöin valita rodun parhaimpia sonneja. Sukupuolilajiteltua siementä (X-Vik) käyttämällä saadaan todennäköisimmin suunniteltu lehmävasikka.
Lehmistä, joista ei haluta jättää jälkeläisiä karjaan, on kannattavinta tuottaa mahdollisimman laadukkaita eläimiä lihantuotantoketjuun. Liharotuisen sonnin Y-lajitellun siemenen käyttö on tällä hetkellä entistäkin kannattavampaa, sillä lihantuotantoketjuun toivotaan lisää liharoturisteytysvasikoita. Liharotusonnia valitessa tärkeitä ominaisuuksia ovat helpot syntymiset, alhainen vasikkakuolleisuus sekä vasikan säilyminen hengissä syntymän jälkeen. Sonnivalinnassa voi apuna käyttää esimerkiksi NAV:in Pihvihaun lihalypsyristeytys -osiota, josta voi hakea parhaita mahdollisia isävaihtoehtoja. Hausta saa tietoa myös siitä, minkälainen lihantuottaja tuleva vasikka todennäköisesti on.
Suunnitelmallisella vasikoiden kasvatuksella on tulevaisuudessa entistä enemmän merkitystä. Maidon- ja lihantuotannon yhteinen suunnittelu ja tehostaminen on jatkossa yhä tärkeämpää, jotta maito- ja lihatilat pärjäävät myös tulevaisuudessa.
Pirkko Taurén
Kirjoittaja toimii Fabassa Eläinaineksen kehittäminen -tuotteiden tuoteryhmäpäällikkönä. Kirjoitus on julkaistu Faba-lehdessä 1/2023

Aihe: vasikka

Artikkelit