<p>Jalostusinto sekä kaikkien jalostustyökalujen tehokas käyttö näkyy Marko ja Sanna Savusen holstein-karjassa. Pihatossa on lukuisia tiineitä HI-naaraita ja kovatasoisia nuoria hiehoja. Kaksi hiehoa on päätynyt VikingGeneticsille Hollolaan huuhdeltavaksi. Tärkeimmäksi työvälineeksi Sanna mainitsee genomitestauksen.</p>
<p>Tuomikylätien varrella sijaitseva Yli-Savusen tila on ollut Marko Savusen suvun hallussa jo vuodesta 1546. Ja varmaan säilyy edelleen, sillä Markon ja Sannan nuorimmainen, lukiota käyvä Mikko, on jo päättänyt jatkaa tilanpitoa.</p>
<p>Tilalla on selvä työnjako. Marko, 50, hoitaa rehut ja Sanna, 49, vastaa jalostuksesta ja navettatöistä. Mikko on ollut aina mukana töissä, ja vanhemmat kuuntelevat Mikon mielipiteitä tulevaisuudensuunnitelmia pohtiessaan.</p>
<h3>Kiinnostavat indeksit</h3>
<p>Sanna on hyvin kiinnostunut jalostuksesta ja siksi hän valitsee sonnit tilasäiliöön. Jalostusasiantuntija Jenna Lampinen käyttää FabaJASUssa säiliön valikoimaa. ”Kyllä minä melko paljon aikaa verkkokaupassa vietän. Kiinnostavien indeksien tutkiminen on hauskaa”, Sanna toteaa.</p>
<p>Kaikki lehmävasikat genomitestataan, ja käytössä ovat DNA-korvamerkit. ”Genomitestillä saan nopeasti selville eläimen tason. Jos joltakin tieto puuttuu, niin olen ihan kuutamolla”, Sanna kertoo. Hän korostaa myös rakennearvostelun tärkeyttä.</p>
<h3>Kovatasoista nuorisoa</h3>
<p>Puolet lehmistä siemennetään liharotusonneilla ja kaikki hiehot omalla rodulla. Osalle parhaista käytetään X-Vik-siementä. Hiehojen taso on tällä hetkellä niin hyvä, että ylimääräiset saa myytyä helposti.</p>
<p>Hollolaan on myyty kaksi hiehoa. Onnelix (VH Gizmo x VH Bostrup) on Faban X-alkio-tuotannossa ja VG Paula (Declic x VH Liftoff) aloittaa jalostusalkiotuotannon syksyllä. VG Paulan emä on Nina ja Hannu Hokkasen kasvatti Ala-Rantalan Nelli, josta kerrottiin edellisessä Faba-lehdessä. Sanna osti kaksi Nellin alkioita ja sai niistä VG Paulan lisäksi Bellan. ”Paulan myynti oli helppo ratkaisu. Toinen jäi kotiin ja toisesta sain hyvät rahat. Aion tietenkin ostaa Paulan alkioita”, Sanna toteaa.</p>
<h3>Ihmesonni VH Miracle</h3>
<p>VH Miracle on Sannan ykkössuosikkisonni tyttärien perusteella. Niitä oli yhdeksän ja viisi on edelleen lypsyssä. Yli 12 000 kiloa toisella kaudellaan lypsänyt Lily on mieluisin. Tyylikkäin on puolestaan Lisbeth, EX-90. Myös VH Suarezilla on monta hyvää ja huoletonta jälkeläistä.</p>
<p>Tämän hetken sonneista VH Perth P saa paljon kehuja. ”Pertin utare sopii hienosti robotille ja etenkin kiinnitykset ovat hyvät. Pieni tiukkuus ei haittaa. Ja onhan se väritykseltäänkin hieno”, Sanna naurahtaa.</p>
<p>Viime vuonna VikingGenetics osti tilalta VH Mondial (VH Murano x VH Gant) -nimisen sonnin, mutta se valitettavasti karsiutui. Uusia on onneksi tulossa, sillä HI-tiineyksiä on parhaillaan viisi ja kovatasoisia hiehoja on kasvamassa.</p>
<h3>Innolla mukaan</h3>
<p>Lehmien lisäksi pihapiirissä on hevosia, joilla lähinnä tyttäret ratsastavat. Marko on harrastanut raviurheilua ja Sanna on toiminut kouluratsastustuomarina sekä kasvattanut hevosia. Nyt harrastukset ovat vaihtuneet Markolla metsästykseen ja Sannalla sonnishoppailuun. ”En minä oikeasti sonneja liikaa shoppaile, mutta seuraan tarjontaa tiiviisti”, Sanna naurahtaa.</p>
<p>Lypsikit Livenä -tapahtumaan Savuset suhtautuvat rennosti. ”Ihan innolla mukaan”, Marko tokaisee. ”Toivottavasti ihmiset lähtisivät joukolla liikkeelle. Näkisivät sitten, minkälaisia lehmiä meillä on”, Sanna jatkaa.</p>
<p><em>Teksti Mikko Säynäjärvi, k</em><em>uvat Timo Aalto</em></p>
<p>Juttu on julkaistu Faba-lehdessä</p>
<h2>Yli-Savunen, Ilmajoki</h2>
<ul>
<li>Omistajat Marko ja Sanna Savunen</li>
<li>Lapset Mikko, 16, ja Johanna, 18</li>
<li>Sannan aikuiset lapset aiemmasta liitosta, Sonja ja Silja, ovat muuttaneet jo omilleen</li>
<li>Pääosin holsteineja, lypsyssä viisi ayrshireä</li>
<li>Keskituotos 64: 11 020 kg EKM</li>
<li>Vanha navetta vuodelta 1969</li>
<li>Pihatto ja asema valmistuivat 1998 ja laajennus 2005</li>
<li>Lely-robotti 2015</li>
<li>Hiehopihatto rehulatoon kesällä 2019</li>
<li>Peltoa 70 ha, kaikki nurmella</li>
<li>Metsää 35 ha</li>
<li>Oman väen lisäksi harjoittelijoita kasvukaudella</li>
<li>Säilörehun teko ja lietteenlevitys ulkoistettu</li>
<li>Marko tekee pienimuotoisesti kaivuriurakointia</li>
</ul>
<div class="blog-share text-center"></div>


robots

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

<p>Pertteliläisten <strong>Jari ja Hanna Laineen</strong> jalostustavoite on mahdollisimman korkea elinikäistuotos. Hyvä hoito, kärsivällisyys ja pitkä jalostustyö ovat tuottaneet hienoja tuloksia. Neljännes elossa olevista lehmistä on ylittänyt 60 000 kilon rajan, useita hiehoja on valittu VikingGeneticsin jalostusohjelmiin. Näistä yksi on ayrshire-hieho Korvenpään Oilikki.</p>
<p>Korvenpään tila siirtyi Jarin, 55, ja Hannan, 58, haltuun 1995. Siitä alkaen Jari on tehnyt yhteistyötä jalostusasiantuntija Päivi Huhtisen kanssa. ”Viime vuosina ollaan oltu yhä enemmän Päivin varassa. Sonnit tulevat ja menevät, joten ei niiden perässä pysy”, Jari kertoo. Hanna ei juurikaan osallistu jalostusasioihin. ”Osallistun jalostusasioihin ominaisuuksista keskusteltaessa, mutta muuten jalostus on Jarin juttu”, Hanna naurahtaa.</p>


<h3>Elinikäistuotos arvossaan</h3>
<p>Korkea elinikäistuotos on karjan selvä tavoite. Keskipoikimakerta on 3,78 ja liharotusonnien osuus siemennyksistä on käynyt jo 60 prosentissa. Vuodesta 2005 alkaen 100-tonnareita on kertynyt viisi ja uusia on luvassa. Aste (D Brandy x Boliver), 90 500 kiloa, ja Asta (Record x Peterslund), 88 000 kiloa, ovat lähimpänä. Lisäksi neljä lähestyy 80 000 kiloa ja kolme on ohittanut 60 000 kilon rajapyykin.<br />
”Kärsivällisyyttä tarvitaan ja sairaskarsina pelastaa”, Hanna kertoo kestävyyden saloista. Kolmesti vuodessa tehdyt sorkkahoidot ovat myös Jarin ja Hannan mielestä yksi oleellinen tekijä.</p>
<h3>Perustus genomitestistä</h3>
<p>Karja on ollut mukana <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/genvik-projekti/">GenVik-projektissa</a> (ent. LD-projekti) pitkään, joten kaikki lehmävasikat genomitestataan ja <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/rakennearvostelu/">FabaRANE</a> on ahkerassa käytössä. ”Jos genomitestiä ei olisi, niin kyllä oltaisiin tyhjän päällä.<a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/"> Genomitesti</a> on luja perusta”, Jari toteaa.<br />
Pitoisuuksiin on kiinnitetty huomiota jo pitkään. Nyt painotetaan tuotosindeksiä ja utareterveyttä sekä luonnetta. ”Olimme aikoinaan siirtymässä kokonaan holsteiniin, mutta pitoisuudet alenivat, joten ayrshiret saivat jäädä”, Jari kertoo.</p>
<h3>Alkioita, hiehoja ja valopilkku</h3>
<p>Alkiota on huuhdeltu ja siirretty jo pitkään. Viime aikoina on kuitenkin siirretty vain omien hiehojen sopimushuuhteluista saatuja alkioita. Hyvien tulosten ansiosta alkioita on riittänyt myyntiin.</p>
<p>Hyvä esimerkki on Nuoska (VH Bolus x Delta Alonso), GP-84. Se tuotti ensimmäisellä (VH Python) huuhtelussa 10 siirtokelpoista alkiota ja toisella (VH Motown) peräti 14. Nuoska huuhdeltiin kotona, mutta sen emä Lauha myytiin aikoinaan VikingGeneticsille.</p>
<p>VH Motownilla tehdystä huuhtelusta VG osti VH Molli -nimisen sonnin, gNTM +21, mutta valitettavasti se karsiutui asemalla saadessaan ensimmäisen virallisen arvostelun. Tieto VH Mollin ostosta hämmästytti ja ilahdutti. ”Useita on testattu ja hylkyihin on totuttu, mutta nyt yhtäkkiä tuli varsinainen valopilkku. Tosin sitten alkoi stressi. Ettei vain mitään sattuisi. Kuuntelin sen jokaista yskäisyä, kunnes eläinlääkäri totesi, että kyllä toisetkin joskus yskähtelevät”, Jari kertoo.</p>
<p>VH Mollin karsiutumiseen kalkkiviivoilla Jari suhtautuu rauhallisesti. ”Tällaista tämä on. Ilon hetkistä pettymyksiin, joskaan tämä ei nyt maailmaa kaada”, Jari toteaa.</p>
<p>Tällä hetkellä vuoden ikäinen Oilikki (VR Freeze x VR Sahara), +25, edustaa Korvenpään hiehoja Hollolassa. Oilikki kuuluu parhaimpaan joukkoon ja sille on asetettu vähintään 40 alkion tavoite. Loka- ja marraskuussa kuudesta OPUsta saatiin 11 siirtokelpoista alkiota. Huuhtelut aloitettiin nyt tammikuun lopussa ja huuhtelukertoja on vähintään kolme. OPUissa saadut tulokset ennakoivat hyvää alkiosaalista.</p>
<h3>Täysillä loppuun asti</h3>
<p>Jari toimi seminologina aina vuoteen 1995 asti. Hän ei kuitenkaan siemennä itse, vaan käyttää <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/siemennys/siemennyspalvelu/">Faban seminologipalveluja</a>. ”Tekosyynä voisin pitää värisokeuttani. Olkien erottaminen saattaa olla hankalaa. Varsinainen syy käyttää seminologipalvelua on halu tavata ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia ammattilaisen kanssa”, Jari toteaa.</p>
<p>Lapset Pekka, Anni ja Aino ovat jo muuttaneet omilleen. ”Jos lähdemme lomalle, niin he ovat kuitenkin aina valmiita auttamaan”, Hanna kertoo. Tilan peltopinta-ala ei mahdollista laajennusta ja lapsilla on omat ammattinsa ja opinnot. Jossakin vaiheessa karjasta luovutaan, mutta jalostustyö jatkuu siihen asti täysillä ja karja tuottaa varmasti vielä monta uutta tähteä.</p>
<p><em>Teksti ja kuvat Mikko Säynäjärvi</em></p>
<h2>Korvenpää, Pertteli</h2>


<ul>
<li>Omistajat Jari ja Hanna Laine</li>
<li>Pihatto vuodelta 2002, lypsyasema 2 x 3</li>
<li>Keskituotos 10 921 kg EKM</li>
<li>Lypsäviä 35, joista 2/3 holsteineja ja loput ayrshirejä</li>
<li>Keskipoikimakerta 3,78</li>
<li>Siemennysten liharotuosuus 60 %</li>
<li>FabaJASU ja siemennyspalvelut</li>
<li>Mukana LD-projektissa</li>
</ul>


<p><strong>Timo ja Kati Mankki</strong> aloittivat vuosi sitten järjestelmällisen genomitestauksen. Kaikkien lehmävasikoiden testaus on tehostanut sonnivalintoja ja poikinut jo yhden sopimushuuhtelun. Robottimaisuutta ja kestävyyttä parantamalla sekä tiukalla karsinnalla keskituotostavoite on asetettu 11 000 kiloon.</p>
<p>Karja on 80-prosenttisesti ayrshireä. ”Jossakin vaiheessa aiottiin siirtyä holsteiniin, mutta sitten pakitettiin. Ayrshiret ovat kestävämpiä ja etenkin utareterveys on parempi, vaikka onhan holstein edistynyt huomattavasti”, Kati ja Timo kertovat.</p>
<h3>Jerseyt yllättivät</h3>
<p>Karjan muutamasta jersey-risteytyksestä on hyviä kokemuksia. ”Ne ovat terveitä, aktiivisia ja hyväluonteisia. Tuotoksessakaan ole valittamista. Jatsin (DJ Zuma x Record) neljän kauden keskituotos on yli 10 000 kiloa ja paras kausi 11 600 kiloa”, Timo kertoo.</p>
<p>Asiakaspäällikkö Kateriina Sjöblom käy tilalla neljä kertaa vuodessa tekemässä <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/jalostus/lypsykarja/jalostussuunnittelu/"><strong>FabaJASUn</strong></a> ja <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/rakennearvostelu/"><strong>FabaRANE</strong>–</a>arvostelut. ”Kateriina kertoo ja kirjaa lehmäkommentteja perusteellisesti, joten pysymme hyvin ajan tasalla”, Kati sanoo. Jalostustavoite on robottimaisuus ja karsintaa kiristetään edelleen.</p>


<h3>Genomiarvot ohjaavat</h3>
<p>Liharotusiemennysten osuus on noussut 40 prosenttiin. Vuosi sitten aloitettu systemaattinen <strong><a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/">genomitestaus</a></strong> ohjaa sonnivalintoja. Heikoimmille hiehoille käytetään angus-sonneja, parhaimmille oman rodun lajiteltua ja muille tavallista siementä. Lehmien liharotu on puolestaan blondi.</p>
<p><strong><a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/alkiot/alkiosiirto/">Alkionsiirto</a></strong> ja huuhtelut ovat uusia juttuja. Ne olivat käyneet Katin ja Timon mielessä, mutta OOI Suomen (VH McGraph x VH Desota), +27, genomitulos ja VikingGeneticsin tarjoama huuhtelusopimus saivat heidät tuumasta toimeen. ”Sopimus pienensi aloituskynnystä. Saimme Kemalilla tehdystä huuhtelusta tosin vain kolme siirtokelpoista alkioita, mutta kokemus oli hyvä harjoitus jatkoa ajatellen”, Kati kertoo.</p>
<h3>Hyvin toimiva systeemi</h3>
<p>Seminologit hoitavat karjan <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/siemennys/siemennyspalvelu/"><strong>siemennykset</strong></a>. Hedelmällisyysasiantuntija Anna-Marja Tuominen vastaa joka toinen kuukausi tehtävistä <strong>FabaHELMI</strong>-käynneistä. ”Anna-Marja tarkastaa poikineet, tekee tiineystarkastukset, katsoo ongelmatapaukset ja ohjaa ne tarvittaessa eläinlääkärin hoitoon. Tämä on kyllä hyvin toimiva systeemi”, Kati toteaa.</p>
<p>Laajennus ei ole Timon mielessä. Vanhemmilla tyttärillä on tuskin haluja jatkaa, eikä nuorimpien ajatuksista vielä tiedä. ”Nyt on menossa vaakalentovaihe. Nykyisen navetan seinistä otetaan irti mitä saadaan. Keskituotos nostetaan 11 000 kiloon karsimalla hieman lehmämäärää ja parantamalla kestävyyttä,” Timo kuvaa tämän hetken tilannetta.</p>
<p><em>Teksti ja kuvat Mikko Säynäjärvi</em></p>


<h2>Rauhala, Kouvola</h2>
<ul>
<li>Kati ja Timo Mankki sekä lapset Iida, 18, Elina, 17, Hanna, 14, ja Sanni 11</li>
<li>Vuonna 2001 rakennettu ja 2010 laajennettu navetta</li>
<li>Ensimmäinen DeLaval-robotti 2012 ja toinen 2013</li>
<li>Lypsyssä 100 lehmää, joista 80 % ayrshireä, 20 % holsteinia. Lisäksi pari jersey-risteytystä</li>
<li>Keskituotos 10 073 kg EKM</li>
<li>Jalostustavoite robottimaisuus</li>
<li>Nuorkarja ja ummessa olevat ulkoilevat vuoden ympäri</li>
<li>Peltoa 150 ha, jossa mukana Katin kotitilan pellot Miehikkälässä</li>
<li>Pinta-alasta puolet nurmella ja puolet viljalla</li>
<li>Niittosopimuksia naapureiden kanssa</li>
</ul>


Aihe: fabarane

Artikkelit