Lihakarjan genomihanke

Lihakarjan genomihanke eli nk. GenoPihvi-hanke on teurastamoiden (Atria, HKScan ja Snellman) käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on genomiarvostelun rakentaminen Suomen yleisimmille liharoduille. GenoPihvi-hankkeessa kerätään näytteitä ns. vertailuryhmää varten. Vertailuryhmään sopivat parhaiten sellaiset eläimet, joilla on jo jälkeläisiä. GenoPihvi-hankkeessa mukana olevat tilat saavat ohjeet ja materiaalit genomitestausta varten erikseen hankkeen kautta. Tilat, jotka eivät ole mukana GenoPihvi-hankkeessa, voivat osallistua vertailuryhmän keräämiseen ja genomitestaukseen tilaamalla omakustanteiset genomitestit Minun Maatilani -palvelun kautta. Lisätietoa omakustanteisen genomitestin tilaamisesta löytyy täältä.

Kun genomiarvostelu on saatu rakennettua, yhdellä näytteenotolla saa:

  • Genomiset jalostusarvot (teuras-, kasvu- ja poikimaominaisuudet)
  • Polveutumisen varmistuksen, jos isä ja/tai emä on genomitestattu (lisätietoja)
  • DNA-tuloksia perinnöllisistä, yhden geenin aiheuttamista, sairauksista (blind ja tulossa myös muita)

Hankkeen eteneminen

  • Nykyisen liharotujen jalostusarvojen laskennan uudistus, mm. risteystyseläinten mukaanotto (LUKE)
  • Vertailuryhmän rakentaminen
    • Genomitestinäytteiden kerääminen, vähintään 2000 näytettä / rotu (kasvattajat, GenoPihvi-hanke)
    • Genotyypitysnäytteiden genotyypittäminen (Eurofins Genomics)
    • Genomiarvostelumallien rakentaminen (LUKE)

Seuraa roduittain näytemäärää.

Hankkeen tavoite

Tavoitteena on rakentaa genomiarvostelu Suomen viidelle yleisimmälle liharodulle (AAN, CHA, HER, LIM ja SIM) sekä näiden rotujen risteytyksille. Genomiarvostelun avulla eläimille saadaan työkalu, jolla on mahdollista valita parhaat eläimet jatkamaan sukua riippumatta siitä, ovatko ne puhdasrotuisia vai risteytyseläimiä. Genomiarvostelun avulla eläimen jalostusarvo voidaan määrittää jo vastasyntyneestä vasikasta. Genomiarvostelu lisää nuorten eläinten jalostusarvojen arvosteluvarmuutta.

Vertailuryhmän muodostamiseen tarvitaan näytteitä

Ensimmäiseksi muodostetaan nk. vertailuryhmä. Siihen tarvitaan paljon näytteitä niistä emotilojen eläimistä, joille on ehtinyt kertyä omia ja vähintään yhden jälkeläisen tuloksia. Kun jokaisesta rodusta on genotyypitetty 2000 eläintä, voidaan kyseiselle rodulle alkaa laskea suomalaisia genomisia jalostusarvoja yhdistämällä genomitieto tuotantotietoihin. Vertailuryhmät muodostetaan viidestä rodusta: angus, charolais, hereford, limousin ja simmental.

Mitä suurempi määrä tarkkailukarjoja lähtee heti näytteenottoihin mukaan, sitä nopeammin saamme luotettavat arvostelut, joilla voimme ennustaa jo vasikasta, minkälainen siitä on tulossa. Tarkkailukarjoja tarvitaan monien mitattavien ominaisuuksien laskentaan, kun taas tuotantokarjojen genominäytteet auttavat esim. poikimavälin ja teurasominaisuuksien jalostusarvojen ennustamisessa.

Kudosnäytekorvamerkit syntyville vasikoille

Tilaa vasikoille vapaiksi korvamerkeiksi joko Faban Allflex DNA-merkki tai A-Rehun AgroTag GenoMerkit, jonka parina on eMerkki. Myös kiinnityspihdit on muistettava hankkia ajoissa. Kun käytössäsi on DNA-korvamerkit, saat korvamerkinnän yhteydessä vasikan korvasta kudosnäytteen genomitestausta varten ilman erillistä näytteenottoa. Vanhempien eläinten ja eläinten, joilla on tavallinen korvamerkki, näytetyypiksi suosittelemme karvanäytettä. 

Koko elinkeino mukana

Genomiarvostelun luominen liharoduille tuli mahdolliseksi, kun Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kolmivuotisen MAKERA-rahoituksen hankkeelle, jossa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Faba Osk, Atria, HKScan, Snellman, Nordic Cattle Genetic Evaluation (NAV), Viking Genetics ja Irish Cattle Breeding Federation (ICBF). Genomihanke käynnistyy maaliskuussa.