Sekakaksosten hedelmällisyysmääritys

Sekakaksosena syntyneillä vasikoilla tavataan nk. freemartinismia, joka voi aiheuttaa sekakaksosena syntyneille lehmävasikoille lisääntymiseen liittyviä kehityshäiriöitä ja hedelmättömyyttä.

Määrityksestä

Hedelmällisyysmäärityksessä selvitetään löytyykö lehmävasikan näytteestä viitteitä Y-kromosomista. Tutkimukseen tarvitaan lehmävasikalta verinäyte. Verinäyte voidaan ottaa joko TEGO-näytekortille tai EDTA-veriputkeen. 

Määritys kestää 4 – 5 viikkoa ja se voidaan tehdä kaikille sekakaksosille rodusta riippumatta. Tulos ilmoitetaan asiakkaan valinnan mukaan joko sähköpostilla tai kirjeenä ja tallennetaan näkyviin eläimen tietoihin.

Tutkimuksen tilaaminen

Ilmaisen näytteenottopaketin voi tilata Fabalabista sähköpostilla tai puhelimitse.

Tiesitkö?

Freemartinismi-ilmiön taustalla on sikiöiden välinen verenkiertoyhteys tiineyden aikana. Verenkiertoyhteyden kautta esimerkiksi hormonit pääsevät liikkumaan sikiöiden välillä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä ilmiön taustalla onkin sonnivasikan erittämä anti-Müllerin hormoni eli AMH. Tiineyden alussa sikiöiden on mahdollista kehittyä sukupuoleltaan kummaksi vain, sonniksi tai lehmäksi. Kun sonnivasikan kehitys etenee, alkaa AMH ohjaamaan kehitystä sonniksi surkastuttamalla sonnivasikalta naaraspuolisten sukupuolielinten alut. Tässä vaiheessa myös lehmävasikan kehitys naaraaksi on jo alkanut, mutta kehitys häiriintyy, kun sonnin erittämää AMH:ta pääsee lehmävasikan verenkiertoon. Sonnivasikan kehitykseen sekakaksosuus ei vaikuta.

Verenkierto kehittyy hyvin aikaisessa vaiheessa sikiönkehitystä, joten kaksosvasikat ovat yhteydessä toisiinsa lähes koko tiineyden ajan. Poikimisen jälkeen vasikan verenkierrossa tavataan edelleen kaksosvasikan soluja, vaikka tiineyden aikainen yhteys katkeaakin. Muut osat, kuten häntäjouhet ja korvanlehden kudos, erilaistuvat myöhäisemmässä vaiheessa tiineyttä, jolloin ne sisältävät vain yksilön omaa DNA:ta. Tämän vuoksi hedelmällisyysmääritykseen tarvitaan lehmävasikasta aina verinäyte. Ilmiö kuitenkin selittää osaltaan myös sen miksi verinäyte ei kelpaa kaksosena syntyneen eläimen näytetyypiksi esimerkiksi genomimääritystä varten. Genomimääritykseen kaksosena syntyneestä vasikasta tarvitaan aina siis kudos- tai karvanäyte. DNA-korvamerkillä otettu kudosnäyte kannattaakin siis säästää, jos määrityksiä halutaan jatkaa genomitestaukseen lehmävasikan ollessa määrityksen mukaan hedelmällinen.

Verenkiertoyhteydet ovat tavallisia kaksostiineyksissä myös muilla eläinlajeilla. Freemartinismia ei kuitenkaan tavata kaikilla eläinlajeilla. Tutkijat uskovat, että naudoilla istukan rakenne vaikuttaa freemartinismin esiintymiseen.