Lypsykarjan DNA-määritykset

Lypsykarjalle on saatavissa alla olevat DNA-määritykset. Tutkimus kestää 4 – 5 viikkoa. Tulokset ilmoitetaan kirjallisesti tilaajan valinnan mukaan joko sähköpostilla tai kirjeenä. Näytteenottotarvikkeet sisältävän määrityspaketin voi tilata Fabalabista sähköpostilla tai puhelimitse.

Tältä sivulta löydät oirekuvaukset ja tietoa DNA-testauksesta. Lisätietoja testattavien sairauksien ja ominaisuuksien taustoista, sekä periytymisen perusteista voit lukea täältä.

Lisätietoja ja tarkemmat tautikuvaukset löydät NAV:n kotisivuilta.

  • AMC (Ayrshire)
  • Beta-kaseiini (Kaikki rodut, myös risteytykset)
  • BLAD (Holstein)
  • BH2 (Ayrshire)
  • BTA12 (Ayrshire)
  • BTA23 (Ayrshire)
  • BY (Holstein)
  • CVM (Holstein)
  • FMO3 eli nk. katka-geeni (Ayrshire)
  • Kappakaseiini (Kaikki rodut, myös risteytykset)
  • Nupous (Kaikki rodut, myös risteytykset)
  • PIRM eli AH1 (Ayrshire)
  • Punavärigeenit: RC-geeni ja Telstar (Holstein)
  • RP1 (Kaikki rodut, myös risteytykset)

AMC (Arthrogryposis Multiplex Congenita)

AMC on resessiivisesti periytyvä geenivirhe. Sairautta esiintyy pohjoismaisella punaisella rodulla, mutta sitä voidaan havaita muillakin roduilla. AMC aiheuttaa vakavia epämuodostumia. Tyypillisesti poikimiset ovat vaikeita ja vasikat syntyvät kuolleena. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä.

Beta-kaseiini

Beta-kaseiinitestissä selvitetään kantaako eläin perimässään A1- vai A2-proteiiniryhmän proteiineja koodaavia alleeleja. Eläin kantaa perimässään kahta beta-kaseiinialleelia, joista toinen on peritty isältä ja toinen emältä. Lehmät ilmentävät molempia perimiään alleeleja. Tutkimuksen tulos voi olla A1/A1, A1/A2 tai A2/A2. Beta-kaseiinitesti onnistuu kaikilla näytetyypeillä ja se voidaan tehdä kaikille naudoille rodusta riippumatta. Beta-kaseiini tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti.

BLAD (Bovine Leucocyte Adhesion Deficiency)

BLAD on holsteinilla esiintyvä resessiivisesti periytyvä sairaus, jossa eläimen valkosolujen pintarakenne muuttuu niin, että valkosolut eivät pääse verenkierrosta torjumaan taudinaiheuttajia. Sairaan eläimen vastustuskyky heikkenee ja useimmiten eläin kuolee ensimmäiseen voimakkaaseen infektioon. Kaikki VikingGeneticsin ostamat holstein-rotuiset sonnit ja hiehot testataan tautigeenin suhteen eikä kantajia oteta käyttöön. Tautigeeni tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä. 

BH2 (Brown Swiss Haplotype 2)

BH2 on brown swiss, ayrshire ja simmental roduilla esiintyvä resessiivisesti periytyvä geenivirhe, joka aiheuttaa pieniä ja alikehittyneitä vasikoita. Suurin osa vasikoista syntyy kuolleena tai kuolee pian syntymän jälkeen. Elossa syntyneet vasikat kärsivät tyypillisesti kroonisesta keuhkokuumeesta, mikä hidastaa kasvua ja johtaa usein kuolemaan. Suurin osa näistä vasikoista joudutaan lopettamaan ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tautigeeni tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä. 

BTA12 (Bos Taurus Autosome 12)

BTA12 on ayrshirella esiintyvä resessiivisesti periytyvä geenivirhe, joka aiheuttaa alkiokuolemia tiineyskuukausien 1-5 aikana. Tautigeeni tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä. 

BTA23 (Bos Taurus Autosome 23)

BTA23 on ayrshirella esiintyvä resessiivisesti periytyvä geenivirhe, joka aiheuttaa luomisia tiineyden loppuvaiheessa ja kuolleena syntyneitä vasikoita. Vasikoilla ei ole epämuodostumia. Tautigeeni tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä. 

BY (Brachyspina)

BY on holsteinilla esiintyvä resessiivisesti periytyvä epämuodostumia aiheuttava geenivirhe. Tyypillisimpiä epämuodostumia ovat lyhentynyt selkäydin, ylipitkät raajat sekä epänormaalisti kehittyneet sisäelimet. Kaikki VikingGeneticsin ostamat holstein-rotuiset sonnit ja hiehot testataan tautigeenin suhteen eikä kantajia oteta käyttöön. Tautigeeni tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä. 

CVM (Complex Vertebral Malformation)

CVM on holsteinilla esiintyvä resessiivisesti periytyvä geenivirhe, joka aiheuttaa tyypillisesti selkärangan ja raajojen epämuodostumia. Lisäksi vasikoilla voi olla lyhyt kaula, epämuodostunut sydän ja alhainen syntymäpaino. Epämuodostuneet vasikat syntyvät kuolleina. Kaikki VikingGeneticsin ostamat holstein-rotuiset sonnit ja hiehot testataan tautigeenin suhteen eikä kantajia oteta käyttöön. Tautigeeni tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä. 

FMO3 eli nk. katka-geeni

FMO3 eli nk. katka-geeni on ayrshirella esiintyvä resessiivisesti periytyvä geenivirhe, joka aiheuttaa kalamaista hajuvirhettä raakamaitoon. Kaikki VikingGeneticsin ostamat ayrshire-rotuiset sonnit ja hiehot testataan ominaisuuden suhteen. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä.

Kappakaseiini

Kappakaseiinitesti onnistuu kaikilla näytetyypeillä ja se voidaan tehdä kaikille naudoille rodusta riippumatta. Kappakaseiini tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti.

Nupous

Nupous-määrityksessä selvitetään onko nupo eli sarveton eläin nupouden suhteen homo- vai heterotsygootti. Nupous periytyy dominoivasti. Nupous tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Nupous-määritys onnistuu kaikilla näytetyypeillä ja se voidaan tehdä kaikille naudoille rodusta riippumatta.

PIRM eli AH1 (Ptosis, Intellectual disability, Retarded growth and Mortality/ Ayrshire Haplotype 1)

PIRM eli AH1 on ayrshirella esiintyvä resessiivisesti periytyvä geenivirhe, joka aiheuttaa pääasiassa varhaisluomisia ensimmäisen sadan tiineyspäivän aikana. Jos homotsygootteja vasikoita syntyy, ne ovat epämuodostuneita ja niiden kasvu on hidasta. Lisäksi vasikoilla voi olla oppimisvaikeuksia, kuten esimerkiksi vaikeuksia oppia juomaan. PIRM ja AH1 sijaitsevat geneettisesti hyvin lähellä toisiaan, jonka vuoksi niiden oletetaan olevan yksi ja sama tautigeeni. Tautigeeni tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä. 

Punavärigeenit: RC-geeni ja Telstar

Kuvaus tulossa.

RP1 (Retinitis Pigmentosa 1)

RP1 on resessiivisesti periytyvä sairaus. Sairaus aiheuttaa etenevää verkkokalvon rappeumaa ja sokeutumista, mikäli eläin on tautigeenin suhteen homotsygootti. Sairaus ilmenee usein vasta eläimen ollessa 4-5 -vuotias. Tämä vaikeuttaa myös kantajien tunnistamista. Sairautta esiintyy useilla eri roduilla, mutta sairauden yleisyys rotujen sisällä vaihtelee. Rotuja, joilla sairautta tavataan yleisimmin ovat mm. CHA ja HOL. RP1 tutkitaan genomitestauksen yhteydessä automaattisesti. Tutkimus onnistuu kaikilla näytetyypeillä.