Marraskuussa julkaistaan NAVissa rehunsäästöindeksin kolmas vaihe. Siinä elopainoon perustuvaan indeksiosioon lisätään metabolinen osuus. Tällä tarkoitetaan lehmän kykyä hyödyntää rehun ravintoaineet tuotannossa. Eli niitä perinnöllisiä eroja, joita lehmissä on suhteessa niiden tehokkuuteen hyödyntää rehua.  Ensimmäsessä vaiheessa julkaisimme elopainoon ja rakenneominaisuuksiin perustuvan erillisen indeksin. Viime elokuussa yhdistimme sen kokonaisjalostusarvoon ja nyt toteutamme kolmannen vaiheen.
Monet muistavat, kun toimme genomisen jalostuksen VikingGeneticsin omistajamaihin vuonna 2009.  Se alkoi holsteinilla ja pian perässä tuli ayrshire. Aluksi jalostuksellinen keskimääräinen edistyminen kasvoi sonneilla perinteisestä 1.9 pisteen tasosta 2.5 pisteen edistymiseen. Lopulta saavutettiin sonneilla 4.5-5 pisteen kova edistyminen. Samalla tapahtui iso muutos lehmien arvosteluvarmuuden kasvussa. Tämän seurauksena hiehoista/lehmistä voitiin valita parhaat yksilöt genomitestien avulla jatkoon samalla arvosteluvarmuudella kuin sonnitkin. Tämä oli todella radikaali muutos tilatasolla jalostuksen historiassa. 2009 alkanut kiihtyvä jalostuksen vaikutuksen kasvu jatkunee vuoteen 2025 saakka johtuen lehmien melko hitaasta, kolmen vuoden kierrosta. Asiakasomistajistamme eniten ovat hyötyneet ne tilat, jotka lähtivät heti alussa mukaan genomisen jalostuksen muutokseen. Toki ohituskaistalle pääse aina vaikka alkioiden avulla.
Tässä kehityksessä kohtaamme erilaisia vaikutuksia ja kehitys myös haastaa aikaisempia uskomuksia: Hyvänä esimerkkinä on uskomus isokokoisen lehmän etuihin. Aikaisemmin on pohjoismaiseen laajaan tuotosseurantatiloilta kerätyn tutkimusaineiston perusteella selvinnyt, että lehmän sopusuhtainen koko lisää merkittävästi lehmän kestävyyttä. Lehmän rehutehokkuuden kehittäminen tukee samaa huomiota. Eli tulevaisuudessa lehmäpopulaatio muuttuu aikaisempaa sopusuhtaisemmaksi kooltaan.
Karjatilat suosivat myös entistä enemmän tasakokoisuutta eläimissä. Tasakokoisuuden saavuttamisessa auttaa merkittävästi rakennearvostelu ja genomitestien rakennearvostelutiedot ja niiden kautta tasakokoisuusvalinta. Monet esimerkit osoittavat, että sekä holstein että ayrshire voidaan jalostaa täysin tasakokoisiksi. Eli kehityksessä meidän kaikkien täytyy olla valmiita haastamaan omia aikaisempia uskomuksiamme saavuttaaksemme tilatasolla parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen.
Rehunsäästöindeksi antaa meille työvälineen parantaa tilan taloudellista tulosta ja vähentää ilmastopäästöjä. Merkittävä matka on alkanut ja jatkuu marraskuussa. Tulevina vuosina laajennamme ns. cfit kameroihin perustuvaa rehunsyöntitiedon keruuta. Tämän avulla rehunsäästöindeksi tuo yhä parempaa valintaa ja vaikutuksia karjatilan taloudelliseen tulokseen. Tervetuloa matkalle.
Kirjoittajana Antti Latva-Rasku, Faban toimitusjohtaja

robots

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

Aihe: rehunsaasto

Artikkelit