<p>Mietintä, suunnittelu, pienet askeleet ja liian velan välttäminen korostuvat Kantoniemen tila oy:n kasvussa. Lähes kaksikymmentä vuotta sitten tehty suunnitelma 400 lypsävän karjasta on edennyt 320 päähän ja kasvu jatkuu.</p>
<p>Kantoniemen tila sijaitsee kauniilla Peränne-järven niemellä. Juha Kantoniemen isoisä osti tilan 1907 ja Juhasta tuli isäntä 39 vuotta sitten. ”Olin vasta 17-vuotias, joten vähän liian nuorena jouduin ottamaan vastuun. Peltoa oli 20 hehtaaria ja lypsäviä 24, eikä talous ollut välttämättä parhaassa mallissa”, Juha kertoo.</p>
<h3>Pieniä askelia</h3>
<p>Karu alku opetti keskittymään oleelliseen. Ensimmäiset 20 vuotta kuluivat peltoalan ja eläinmäärän kasvattamiseen sekä rakennustöihin. ”Pieniä askelia halvalla”, Juha kuvailee aikaa. Jälkimmäisellä vuosikymmenellä Juhan ja hänen vaimonsa Kirsin, 53, perhe kasvoi vauhdilla. Vanhin, Jenni-Kaisa, syntyi 1990, nuorin Henni-Liina 2000 ja heidän välissään Joonas, Anni-Mari, Sanni-Maiju ja Enni-Maria.</p>
<p>Vuosituhannen vaihteessa Kantoniemet alkoivat miettiä pihaton rakentamista. ”Laadimme Jouni Pitkärannan kanssa askelkartan 400 lehmän karjaan. Lypsyasemapihatto valmistui 2004 ja rinnalle tuli toinen halli 2011. Näin lehmämäärä nousi 250 päähän”, Juha kertoo.</p>
<h3>Kolmeen lypsykertaan</h3>
<p>Maidon hinnan notkahduksen jälkeen 2014 hiehot siirrettiin pihatoista muihin tiloihin ja osin rahtikasvatukseen. Näin lypsyyn saatiin 320 lehmää. Samalla siirryttiin kolmeen lypsykertaan. ”Mahdollisuus on vielä nostaa määrää alkuperäisen suunnitelman mukaan 80 tai jopa 150 päällä”, Juha toteaa. Tulevaisuuden suunnitelmissa jatkajan, Viikissä maatalousekonomiaa opiskelevan Joonaksen, sana painaa tietenkin paljon.</p>
<p>Juha vastaa tilan johtamisesta, kasvinviljelystä, peltotöistä ja koneista. Kirsin vastuulla on navetta ja hänen oikeana kätenään toimii karjanhoitaja Oleksandra ”Sasha” Kapichuk. Sasha vetää muun muassa kuuden hengen lypsytiimiä.</p>
<h3>Keskisiteestä kokonaisuuteen</h3>
<p>Jalostusasiantuntija käy tilalla neljä kertaa vuodessa ja hän myös tilaa annokset. Kirsi tai Sasha osallistuvat suunnitteluun. Lupaavimmat hiehot genomitestataan ja niille käytetään X-Vik-siementä.</p>
<p>Jalostustavoite on tuottava, hyvin liikkuva ja helppo lehmä. ”Aiemmin olin hyvinkin tiiviisti mukana jalostusasioissa. Sain jopa nimen keskiside Kantoniemi. Silloin tuli kiinnitettyä huomiota yksityiskohtiin”, Juha muistelee hymyillen.</p>
<p>Faban tilatiimi on hoitanut siemennykset jo viiden vuoden ajan. ”Aiemmin vaadittiin kaksi siemennystä tiineyttä kohden, mutta nyt määrä on 1,6. Poikimaväli on 368 päivää ja hiehojen poikimaikä on 23,5 kuukautta. Näin selvät taloudelliset hyödyt nostavat tilasiemennykseen siirtymisen kynnystä hyvin korkealle”, Juha toteaa.</p>
<h3>Kelpaa esitellä</h3>
<p>Tilalla on selvä strategia. Toiminnalla tarjotaan mahdollisimman hyvä ja turvallinen elämä omistajille sekä työntekijöille perheineen. Kaikissa toimissa korostuu laatu, järjestelmällisyys, eettisyys, luonto ja yhteisön kunnioitus.</p>
<p>”Viljelytoimet tehdään vimpan päälle ja eläinten tarpeet toteutetaan vuorokauden ympäri. Lypsikit Livenä -tapahtuma sopii meille oikein hyvin. On mukavaa esitellä töitään ja olla vähän ylpeäkin”, Juha toteaa.</p>
<p><em>Teksti Mikko Säynäjärvi, k</em><em>uvat Timo Aalto</em></p>


<h2>Kantoniemen tila Oy, Ähtäri</h2>
<ul>
<li>Omistajat Juha, Kirsi ja Joonas Kantoniemi</li>
<li>Lypsäviä 320, joista 75 % holsteineja ja 25 % ayrshirejä</li>
<li>Keskituotos 11 930 kg EKM</li>
<li>Osa hiehoista rahtikasvatuksessa, sonnivasikat lähtevät ternivasikkoina</li>
<li>Navetat vuosilta 2004 ja 20011, yhdistetty käytävällä</li>
<li>Strangko 2 x 10 takalypsyasema, kolme lypsykertaa vuorokaudessa</li>
<li>Peltoa käytössä 468 ha, josta nurmella 280 ha</li>
<li>Peltotöistä vastaa kolmen tilan omistama Nuivain Oy</li>
<li>Lypsytiimissä kuusi henkeä ja ruokintatiimissä puolitoista</li>
<li>FabaJASU, tilatiimi, hedelmällisyysraportit kuukausittain</li>
</ul>


robots

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

<p>Luopajärven tila on tuttu VR Freakin kotitilana. Karjasta on valittu jalostusohjelmaan useita muitakin ayrshire-sonneja ja -hiehoja. Nyt hienot ayrshiret ovat saaneet rinnalleen uuteen pihattoon myös muutamia lupaavia jersey-eläimiä.</p>
<p>Kyösti ja Katri Anttilan sekä heidän tyttärensä Annen tila sijaitsee Luopajärven rannalla. Tila ja karja pyörivät oman väen voimin. Katri, 53, ja Kyösti, 59, sekä Annen, 30, puoliso Jarno Rajala hoitavat arkityöt. Anne on ProAgrian palveluksessa ja parhaillaan hän vetää Maidosta Maitoon (MaMa) -hanketta, jossa keskitytään etenkin poikimisen jälkeiseen piilevään ketoosin.</p>
<p>Kyöstin ajasta osansa vie Osuuskunta Maitosuomen hallituksen ja Valion hallintoneuvoston jäsenyydet. Katri puolestaan on ollut jo toistakymmentä vuotta Faban edustajistossa. ”Jalostuksesta kiinnostunutta väkeä on koolla ja se on poikinut mielenkiintoisia keskusteluja. Lisäksi olen saanut vaikuttaa asioihin”, Katri kertoo jäsenyyden annista.</p>
<h3>Houkutteleva jersey</h3>
<p>Karja on lähes täysin ayrshire-karja. Joukossa on yksi holstein ja kolme jersey-risteytyslehmää ja näiden jo melko puhtaita jälkeläisiä. ”Nyt uudessa navetassa olisi mitoituksen puolesta tilaa holsteineille, mutta niitä tuskin tulee. Jerseytä olisi enemmänkin, jos se olisi minusta kiinni”, Anne toteaa.</p>
<p>Lehmät ovat hyvin tasakokoista ja tyylikkäitä. Korkeat pitoisuudet ja hyvä rakenne ovat olleet jo pitkään karjan jalostustavoitteita. Nyt on korostettu robotille sopivaa rakennetta ja lypsettävyyttä. Suuria yksilöitä ei juuri ole, ja siksi jerseyt sopivat mainiosti joukkoon.</p>
<p>Katri on ollut aina kiinnostunut jalostuksesta. Hän teki suunnitelmat itse vuoteen 2000 asti, mutta sen jälkeen työ on tehty yhdessä Faban jalostusasiantuntijan kanssa. Jalostusasiantuntija käy kaksi kertaa vuodessa ja hoitaa päivitykset sekä tilaa annokset säiliöön. ”Miia suosittelee sonneja, mutta kyllä minä niitä itsekin etsin”, Katri toteaa.</p>
<h3>Huipuilla on hinta kohdillaan</h3>
<p>Karja on ollut mukana GenVik-projektissa alusta alkaen. Myös alkiot kuuluvat tilan arkeen. ”Silloin tällöin ostan alkiota ja meillä on ollut myös VG:n sopimushuuhteluja ja muutama hieho on myös myyty Hollolaan. Niistä on saanut heti rahat ja hinta on ollut kohdillaan”, Katri perustellee myyntiä.</p>
<p>Alkio-ostot ja sonnien myynnit ovat tuottaneet komeaa tulosta. ”Parhaan oston tein, kun poikkesimme karjakerhon retkellä Hollolassa. Ostin kolmen alkion paketin ja alkioista syntyivät VR Vario (VR Viljar x VR Faber) ja hieho Viking Puolukka”, Katri kertoo. Sonneja on jo aiemmin myyty VG:lle viisi. Näistä ehdottomasti tunnetuin on VR Freak (Facet x Lindero), jonka poikia ostettiin peräti 13.</p>
<p>Anttiloiden tilalla eletään nyt uudessa vaiheessa ja töitä on paljon. Pihatto ja robotti ovat olleet käytössä vasta puoli vuotta ja vanhan navetan remontti on juuri valmistunut. Silti Lypsikit Livenä -tapahtumaa odotetaan innolla. ”Yli vuoden kestänyt rakennusprojekti saa nyt sopivan päätöksen. Samalla hoidetaan navetan avajaiset ja tuleehan tässä markkikin siivottua”, Anne toteaa.</p>
<p><em>Teksti Mikko Säynäjärvi, kuvat Timo Aalto ja Tuomas Anttila</em></p>
<p>&nbsp;</p>
<h2>Luopajärvi, Mty Anttila, Jalasjärvi</h2>
<ul>
<li>Omistajat Kyösti, Katri ja Anne Anttila</li>
<li>Annen puoliso Jarno Rajala on tilalla töissä</li>
<li>Uusi navetta ja Gean robotti käyttöön joulukuussa 2018</li>
<li>Vanhan navetan muutostyöt valmistuvat kesällä 2019</li>
<li>Robotti ja takakierto vanhan navetan puolella</li>
<li>Gean separaattori, jolla tuotetaan kuivike syväparsiin</li>
<li>Ayrshire-karja, yksi holstein ja muutamia jersey-eläimiä</li>
<li>Keskituotos 50: 10 300 kg EKM</li>
<li>Lehmistä puolet ensikoita.</li>
<li>GenVik-projektissa. DNA-korvamerkit</li>
<li>Remontin valmistuttua lypsävien määrä nousee noin 60 päähän</li>
</ul>


Aihe: lypsikit-livena

Artikkelit