Aihe:

Lihakarja

Artikkelit

Puhdasrotukasvattamot – mitä sonneja ja minne?

Mitkä ovat liharotujen siitossonnikasvatuksen tavoitteet? Mitä hyötyä on liharotuisten siitossonnien kasvukokeesta sonnin kasvattajalle ja ostajalle? Mitä kasvukokeesta hyötyy liharotujen pohjoismainen jalostus? Miten toimii genotyypitys uutena työkaluna osana kasvukoetta? Millainen on kasvukoeohjelma kaudelle 2020-2021? Miten kasvukokeeseen saa oman sonninsa mukaan? Näihin kysymyksiin saat vastauksen katsomalla tämän 20.8.2020 pidetyn webinaarin tallenteen. Puhujina ovat AtriaNaudan kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja…

Herefordin perinnöllistä karvattomuutta ja karvanlähtöä tutkitaan Helsingin yliopistossa

Herefordin perinnöllistä karvattomuutta ja karvanlähtöä tutkitaan Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopistossa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on meneillään tutkimus, jossa tutkitaan perinnöllistä karvattomuutta ja karvanlähtöä aiheuttavaa tautia hereford-rodulla. Oireet muistuttavat herefordilla jo tunnettua perinnöllistä hypotrikosiaa, mutta sairaiden yksilöiden vanhemmat ovat tutkittu hypotrikosiaa aiheuttavan geenivariantin suhteen vapaiksi, jolloin kyse ei voi olla samasta sairaudesta.   Sairailla yksilöillä karvapeite on lyhyt, tummahko ja kiharainen sekä osa karvoista irtoaa aiheuttaen…

Lihakarjan genomiarvostelun rakentamiseksi kerätään näytteitä vertailuryhmää varten

Luken ja yhteistyökumppaneiden (teurastamot ja  Faba/VikingGenetics) BeefGeno-hankkeen tavoitteena on rakentaa genomiarvostelu seuraaville roduille: aberdeen angus, hereford, charolais, limousin ja simmental. A-Tuottajien, HKScan Finlandin ja Snellmanin yhteinen GenoPihvi-hankeessa pilotoidaan genomisen valinnan käyttöön ottoa lihakarjalla Suomessa. Pilottihanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. GenoPihvi-hankeessa mukana olevat tilat saavat erillisen näytteenotto-ohjeistuksen hankkeen kautta. Fabalab tekee automaattisesti genomitestitilaukset kaikille…

GenoPihvi-hanke starttaa – emolehmätuottaja liity mukaan!

 Tule mukaan GenoPihvi-hankkeeseen! Teurastamot (Atria, HK, Snellman) käynnistävät GenoPihvi-hankkeen, jossa pilotoidaan genomisen valinnan käyttöön ottoa lihakarjalla Suomessa. Pilottihanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Hanketoiminta tapahtuu yhteensä kymmenessä 12 tilan pienryhmässä. Jokainen pienryhmä kokoontuu kaksi kertaa: Ensimmäisen kerran marras-joulukuussa 2019 ja toisen kerran marras-joulukuussa 2020. Hanke tukee liharotuisten eläinten genotyypitystä. Lue lisää GenoPihvi-hankeesta ja ilmoittaudu…

Ajankohtaista emolehmätiloille, jotka lähettävät sonneja siitossonnikasvattamoihin

Syksyn siitossonnikasvattamoiden täyttö on pian käsillä. Liharoduilla esiintyy joitain perinnöllisiä sairauksia rodusta riippuen. Mikäli vain mahdollista on tärkeää lähettää kasvattamoihin vain sellaisia sonneja, jotka on tutkitusti vapaita näistä tunnetuista sairauksista. Ota yhteyttä joko omaan Faban emoasiantuntijaasi tai Fabalabiin (fabalab@faba.fi, p. 0438251003) tarvittavien tutkimusten suhteen. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto roduittain mahdollista sairauksista ja tutkimuksista. Perinnöllinen…

Uusi perinnöllinen sairaus herefordeilla?

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on meneillään tutkimus, jossa tutkitaan mahdollisesti uutta, perinnöllistä karvattomuutta ja karvanlähtöä aiheuttavaa tautia hereford-rodulla (hypotrikosia tai alopesia). Sairailla yksilöillä karvapeite on lyhyt, tummahko ja kiharainen sekä osa karvoista irtoaa aiheuttaen kaljuja laikkuja. Oireisiin voi kuulua myös normaalia paksumpi iho, pienikasvuisuus tai kehitysvammaisuus, jolloin vasikka käyttäytyy poikkeavasti. Lisäksi sairaiden eläinten kokonaislämmönsäätely ei…

Ajankohtaista lihakarjan genomihankkeessa

Missä vaiheessa mennään lihakarjan genomihankkeessa toukokuussa 2019 Genotyypitysten logistisen kuvion rakentamisen loppusuora alkaa pikkuhiljaa häämöttää. Koska genotyypitysjärjestelmää pystytetään rutiiniarvostelua silmällä pitäen, mukana on ulkomaisia yhteistyökumppaneita ja lisäksi pyrimme saamaan käyttöön kaksi eri DNA-sirua (pohjoismainen ja irlantilainen), aikaa järjestelmän pystytykseen menee enemmän kuin pelkän yksittäisen tutkimuksen tekemiseen.   Lisäksi pohjoismaissa käytetty DNA-siruista on juuri päivittymässä uuteen…