Nautalehti

Kansallisaarrekarja muutti Pelsolta Tervolaan

Elokuun lopussa toteutettiin Pelson vankilassa sijainneen geenipankin siirto Tervolan Louelle Ammattiopisto Lappian tiloihin. Kapulan vaihto Pelson ja Tervolan kesken tapahtui 29.8.2022.

Siirrettävään geenipankkiin kuuluu lapinlehmiä, kainuunharmaslampaita sekä suomenlampaita. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä valitsi Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian jatkamaan Pelsolla toteutettua arvokasta työtä alkuperäiskarjojen ylläpitäjänä. Lappia on rakennuttanut opetusmaatilalle uuden lampolan ja peruskorjauttanut pihattonavetan.

Tervolan tilaisuudessa puhunut ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoi, että alkuperäiskarja on osa MMMn: ylläpitämää geenivaraohjelmaa, jonka merkitys Suomelle on mittaamaton. Sukupuutolta pelastettu lapinlehmä on historiansa ja ominaisuuksiensa vuoksi suuri aarre.

Husu-Kallio ja Kantanen sekä lapinlehmät
MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Luken tutkimusprofessori Juha Kantanen tervehtivät lehmiä.

Pelson vankila teki merkittävän teon pelastamalla lapinlehmän sukupuutolta. Lapinlehmiä oli noin 30 siinä vaiheessa, kun aktiivinen rodun pelastaminen sukupuutolta aloitettiin 1980-luvun alussa. Nykyisin lapinlehmiä on noin 850, joista suurin osa elää yksityisillä maatiloilla. Ammattiopisto Lappiassa Tervolan Louella on noin nyt 65 lapinlehmää.

– Maailmanlaajuisen paikallisten rotujen häviämisen myötä menetetään geneettistä vaihtelua. Siksi tarvitaan alkuperäisrotujen geenipankkeja, kertoo tutkimusprofessori Juha Kantanen Lukesta.

Jalostustarve voi tulla esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä, mikäli nykyisistä roduista puuttuu sopeutumisen kannalta tärkeää geneettistä vaihtelua muuttuviin olosuhteisiin.

Toinen tärkeä näkökulma alkuperäisrotujen säilyttämiselle on niiden merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo. Ne ovat vanhoja eläinkantoja, joiden juuret ovat Suomeen esihistoriallisella kaudella levinneissä eläimissä. Varhaisimmat löydöt kotieläimistä Suomessa ajoittuvat myöhäiselle kivikaudelle noin 4000 vuoden päähän.

Juha Kantanen ja lapinlehmät
Muuttuvassa maailmassa tarvitaan alkuperäisrotujen geenipankkeja, toteaa tutkimusprofessori Juha Kantanen.

Alkuperäisrotuisia eläimiä hyödynnetään monipuolisesti tutkimusaineistona biologisessa, maataloustieteellisessä ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksissa selvitetään muun muassa eläinten ominaisuuksia tulevaisuuden käyttöä varten.

Aikaisemmin elokuussa järjestettiin Pelson vankilalla tilaisuus, jossa vankilan navetassa ja lampolassa työskennellyttä henkilökuntaa kiitettiin pohjoissuomenkarjan sekä suomen- ja kainuunharmaslampaiden eteen tehdystä työstä.

Jutun voit lukea myös lokakuun Nauta-lehdestä 4/2022.

Teksti ja kuvat: Harri Marjeta, Faba

Viime talvena kuvatulla videolla kuullaan mm. kokemuksia Pelson lapinlehmien tärkeästä terapiatyöstä vankien parissa. Aiheesta voit lukea myös huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2022. (Video: Lassi Lähteenmäki)

Artikkeli Kansallisaarrekarja muutti Pelsolta Tervolaan julkaistiin alunperin sivustolla Nauta-lehti.