Nautalehti

Nupojen lehmien määrä kasvaa

Kuvassa nupoutta periyttävä sonni VR Facit P.

Vain muutamia vuosia sitten ainoastaan parissa lihakarjarodussa oli merkittäviä määriä syntymänupoja yksilöitä, tai lähes kaikki yksilöt ovat nupoja, kuten angus-rodussa. Lypsylehmien nupous on ollut harvinaisempaa suomenkarjaa lukuun ottamatta, ja lähes kaikki valtarotujen yksilöt ovat syntyjään sarvellisia. Muutaman viime vuoden aikana lypsylehmien nupouteen on kuitenkin alettu kiinnittää enemmän huomiota ja nupoja sonneja on tarjolla kaikissa roduissa.

Genomitesti antaa vastauksen

Lehmävasikasta voi nähdä tai tuntea, onko sillä sarvet vai ei. Jos kuitenkin haluaa tietää, onko lehmävasikka saanut nupousgeenin molemmilta tai vain toiselta vanhemmalta, vastauksen saa genomitestillä. Tämän tiedon saa genomitestatuille eläimille nykyisin automaattisesti.

Jos haluaa selvittää keinosiemennyssonnien genotyypin nupouden suhteen, tieto löytyy helposti NAV Sonnihausta, sonnin omalta sivulta ”DNA-määritykset”-otsikon takaa. Nupouden suhteen homotsygootit merkitään koodilla POS, heterotsygoottikantajat koodilla POC ja nupousgeenistä vapaat (sarvelliset) koodilla POF.

Nupojen määrä kasvaa nopeasti

Genomitestauksen käyttö yleistyy nopeasti lypsyroduilla, ja tämä mahdollistaa heterotsygootti- ja homotsygoottinupojen osuuden seurannan. Alla olevassa kaaviossa on esitetty heterotsygoottinupojen eläinten osuuksien muutokset vuonna 2015-2021 syntyneillä genomitestatuilla holstein-, RDC- ja jerseylehmillä.

Kaaviosta nähdään, että heterotsygoottinupojen osuus on noussut huomattavasti holsteinilla ja punaisella rodulla, mutta jerseyllä kasvu on ollut vähäisempää. Homotsygoottinupojen osuus on vielä alhainen, mutta määrä nousee nupousgeenin yleistyessä populaatiossa.

Kaaviokuva nupojen osuudesta
Heterotsygoottinupojen (POC) osuuden muutos vuosina 2015-2021 syntyneillä genomitestatuilla lehmillä eri roduissa. (HOL=holstein, JER=jersey, RDC=pohjoismainen punainen rotu)

Miten nupous periytyy?

Nupous periytyy dominoivasti eli lehmävasikka on nupo, mikäli se saa toiselta vanhemmaltaan nupousgeenin. Tällöin vasikka itse on heterotsygootti nupouden suhteen eli sillä ei ole sarvia, mutta se periyttää keskimäärin puolelle jälkeläisistään sarvellisuusgeenin ja puolelle nupousgeenin. Jos heterotsygoottinupo paritetaan sarvellisen sonnin kanssa, keskimäärin puolet vasikoista on sarvellisia ja puolet nupoja.

Teksti: Anders Fogh (NAV/Seges), Terhi Vahlsten (NAV/Faba) ja Carolina Markey (NAV/Växa)
Kuva: Alex Arkink/VikingGenetics

Jos nupous kiinnostaa, lue myös Nauta-lehden Nupo – syntyjään sarveton -sarjan jutut:

Artikkeli Nupojen lehmien määrä kasvaa julkaistiin alunperin sivustolla Nauta-lehti.