Nautalehti

NRF-rodussa havaittu uusi perinnöllinen sairaus

(Kuvan vasikka ei liity juttuun)

Norjalaisen Genon tutkijat tunnistivat lokakuussa 2021 uuden nautojen perinnöllisen sairauden, joka on ilmennyt Norjan punaisen eli NRF-rodun vasikoilla, kertoo tuore Boskap-lehti. Sairauden aiheuttava geenivirhe paikannettiin yhteen sonniin, ja Geno on jo ryhtynyt toimenpiteisiin geenivirheen leviämisen estämiseksi populaatiossa.

Eläinlääkärit raportoivat viime lokakuussa törmänneensä tiloilla kolmeen vasikkaan, joilla epäiltiin harvinaista ihosairautta, iktyoosia. Sairautta ei ole aiemmin rekisteröity NRF-rodussa. Sairaus saatiin paikannettua tiettyyn geeniin naudan perimässä.

Iktyoosia sairastavan vasikan iho on karhea, paksuuntunut ja hilseilevä, ja se halkeilee helposti haavoille asti. Vaurioitunut iho voi kosketettaessa tuntua pergamentilta. Lisäksi karvanlähtö on yleistä.

Genon ensimmäisissä selvityksissä iktyoosi-vasikoita löytyi yhteensä yhdeksän. Toistaiseksi näyttää siltä, että sairaus vaikuttaa eri yksilöihin vaihtelevasti. Kaikilla vasikoilla yhteistä on paksuuntunut iho, jossa on monia ihopoimuja sekä karvanlähtöä joillakin alueilla. Tähän mennessä kuusi yhdeksästä vasikasta on lopetettu.

Laajasti käytetty sonni taustalla

Nopeasti huomattiin, että kaikkien vasikoiden sukutaulusta löytyi sonni 11078 Gopollen sekä isän että emän puolelta. Alkupäätelmä oli, että geneettinen vika on levinnyt populaatioon kyseisestä sonnista.

Viime vuosina Geno on systemaattisesti genotyypittänyt kaikki sonnit normaalia tarkemmalla 777 000 SNP-sirulla (normaaliin genomitestaukseen Norjassa käytetään 45 000 SNP-sirua). Lisäksi monien NRF-populaatiolle tärkeiden sonnien perimä on sekvensoitu kokonaan. Koko genomin sekvensoinnissa kaikki yksilön geneettinen variaatio kartoitetaan.

Tämän ansiosta jo lokakuun lopussa kyettiin tunnistamaan geenivirhe, joka todennäköisesti aiheuttaa iktyoosin rodun vasikoilla. Geenivirhe näyttää alun perin tapahtuneen juuri edellä mainitussa Gopollen-sonnissa. Geenivirhe aiheuttaa sairastumisen vain, jos jälkeläinen on perinyt sen sekä isältä että emältä.

Geenivirhettä kantavien sonnien annokset on Norjassa vedetty pois. Verinäytteitä on otettu kaikista jalostusohjelmaan ostetuista eläimistä, joiden sukutaulussa Gopollen esiintyy, jotta saadaan selville mitkä eläimet ovat geenivirheen kantajia. Myös geenitesti on valmisteilla.

11078 Gopollenia on käytetty paljon, joten NRF-populaatiossa on useita eläimiä, jotka kantavat geenivirhettä. Yleensä riski, että eläin on geenivirheen kantaja, puolittuu jokaisen sukupolven myötä. Tämä tarkoittaa, että puolet kantajana olevan sonnin jälkeläisistä perii geenivirheen. Eläimistä, joiden isoisä on kantaja, neljäsosa on perinyt geenivirheen.

Nyt on tärkeää estää geenivirhettä kantavien sonnien käyttö. Genon jalostussuunnitelmissa on jo tiukennettu sukusiitoksen rajoja parituksissa. Kun saadaan käyttöön nyt löydetyn geenivirheen tunnistava testi, se sisällytetään jalostussuunnitelmiin. Geenivirhettä kantavia sonneja ei saa käyttää kantajalehmille. Mikäli lehmää ei ole genomitestattu, ei kantajasonneja saa käyttää, jos lehmän isä on kantaja.

Boskap-lehden alkuperäinen juttu kuvineen löytyy täältä.

Käännös: Sanna Lohenoja

Artikkeli NRF-rodussa havaittu uusi perinnöllinen sairaus julkaistiin alunperin sivustolla Nauta-lehti.