Nautalehti

VikingGenetics Herd of the Year 2021:Kotirinteen tilalla jalostus on selkäytimessä

VikingGenetics Herd of the Year 2021 -tilaksi on valittu sysmäläinen Kotirinteen tila, jonka omistavat Miina Kuusimo-Rinne ja Pasi Rinne. Valintaan vaikuttivat hyvä tuotostaso, innostus jalostukseen ja jalostuseläinten tuottaminen. Erityisesti innostus jalostukseen ilmenee lukuisten alkiohuuhtelujen ja -siirtojen kautta. Tila toimii VikingGeneticsin alkioiden vastaanottajakarjana. ”Jalostus, alkiohuuhtelut ja alkionsiirrot ovat kuin ainaista joululahjojen avaamista”, kuvailee Miina Kuusimo-Rinne.

Kotirinteen tila siirtyi Pasille sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1990. Pasin vanhemmilla oli alkujaan 12 lehmää, mutta pian Pasi osti naapuritilan, jonka navettaan mahtui 22 lypsävää. Vuonna 1998 Miina saapui tilalle, ja yhdessä pariskunta alkoi laajennuspuuhiin. Ensin rakennettiin 1999 uusi pihatto, jota vuonna 2009 jatkettiin nykyiseen kokoonsa. Peltoa tilalla on yhteensä 120 hehtaaria.

Miinalla ja Pasilla on navetassaan 120 lypsylehmää ja 60 pään nuorkarjajoukko. Ayrshireja on vähän enemmän kuin holsteineja, mutta rotujakauman tavoite on suunnilleen puolet ja puolet. Yksi jersey-lehmäkin löytyy.

Miina liputtaa ehkä eniten holsteinin puolesta.

– Holsteinit ovat mukavan rauhallisia, niillä on hyvä tuotos, eivätkä ne meidän karjassamme häviä punaisille terveydessäkään.

Yksinkertaista ja toimivaa

Karjan ruokinnasta Miina ja Pasi eivät halua tehdä monimutkaista, vaan haluavat pitää sen yksinkertaisena ja helppona.

– Koko peltoala on nurmella, josta tehdään esikuivatettua säilörehua. Sen lisäksi eläimille annetaan täysrehua ja kivennäistä. Suolakiviä on aina saatavilla. Täysrehu on samaa kaikenikäisille, määrä vain vaihtelee tarpeen mukaan, isäntäväki kertoo.

Rinteet pitävät erittäin tärkeänä, että tulevat lypsylehmät eli vasikat ja hiehot saavat terveellistä ravintoa, ja tarpeeksi.

Kotirinteen lehmät lypsetään 16-paikkaisella kalanruoto-lypsyasemalla. 305 päivän tuotos on 10048 kiloa maitoa, rasvatuotos 447 kiloa ja valkuaistuotos 356 kiloa. Rasvaprosentti on 4,45 ja valkuaisprosentti 3,54. Kestävyys on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Poistettujen lehmien keskipoikimakerta on neljä.

Säyseitä ja kestäviä lehmiä

Kestävyyttä Kotirinteen tilalla tavoitellaan, tuotoksen ohella, utareterveyden ja -rakenteen kautta. Utarerakenteessa Miina ja Pasi kiinnittävät erityisesti huomiota utareen muotoon.

– Kun muoto on alunperinkin hyvä, utareella on lehmän vanhetessa ja tuotoksen kasvaessa varaa tulla hieman alaspäinkin ilman lypsyvaikeuksia, he toteavat.

Myös luonnetta jalostetaan aktiivisesti. Miina ja Pasi haluavat säyseitä työkavereita jokapäiväiseen arkeen navetassa.

Tilalla genomitestataan kaikki syntyneet lehmävasikat. Muutama vuosi sitten VG:n punaisten rotujen rotukoordinaattori Auli Himanen vakuutti Rinteet genomitestauksen hyödyistä, ja Miina toteaakin, että vasikoista otetut genomiarvot ennustavat todella hyvin tulevaa tasoa lehmänä.

Faban jalostusasiantuntija Merja Valkonen laatii karjalle jalostussuunnitelman kolmesti vuodessa. Valittujen sonnien annokset tilataan kotiinkuljetuksella omaan säiliöön, mutta siemennykset tilataan Fabalta.

Miinalle ja Pasille tilanpito on elämäntapa. Miinan sydäntä lähellä on myös kauniin puutarhan ylläpito.

Jalostus innostaa

Alkuun Miina ja Pasi siirrättivät karjaansa ostoalkioita, mutta vuonna 2016 tilalla tehtiin ensimmäinen alkiohuuhtelu. Alkioiden luovuttajana oli holstein Maahanmuuttaja, jonka he ostivat alkiona VG:n kautta Tanskasta. Maahanmuuttajan jälkeläisiä onkin kertynyt runsaasti lypsyyn sekä itselle että muille. Maahanmuuttajasta on ostettu VG:lle sonni VH Oonsun.

Sittemmin huuhteluja on kertynyt lisää, yhteensä 18 huuhtelua viiden vuoden aikana. Saanto on ollut erinomainen – peräti 10,5 siirtokelpoista alkiota huuhtelua kohden. Nykyään huuhteluja tehdään muutamia vuodessa, esimerkiksi tänä vuonna kaksi VG-sopimushuuhtelua ja neljä omakustanteista. Alkioita siirretään muutenkin paljon, sillä Kotirinteen tila on mukana VG-alkioiden vastaanottajasopimuksessa, jossa Hollolassa tuotettuja alkioita siirretään vähintään 40 vuodessa.

– Jalostus, alkiohuuhtelut ja alkionsiirrot ovat kuin ainaista joululahjojen avaamista, Miina kuvailee.

– Omat huuhtelutkaan eivät ole yhtään rasite, päinvastoin, ne ovat arjen ilostuttajia, antavat energiaa. Aina saa odottaa mielenkiinnolla, että mitkä genomit tuli vasikoille, mistä tuotetaan alkioita, koska hiehot ovat kiimassa, montako alkiota tuli, tuliko tiineyksiä. Entä alkiopoikimisten odottaminen! Tuleeko vasikoista sonneja vai lehmäsiä, ostaako VG sonnit vai millaisia lehmiä saadaan karjaan, Miina kertoo.

Yksi hienoimpia hetkiä Kotirinteen tilalle oli, kun viime vuonna samana päivänä VG osti sekä holstein- että ayrshire-sonnin: VH Bellinon ja VR Beanin. Toinen kultainen muisto liittyy lehmä Palpakan huuhteluun, jossa käytettiin kahta eri sonnia ja VG osti jälkeläisen sonniasemalle kummastakin huuhtelusonnista. Sonnit olivat VR Allez sekä VR Forza, joka oli käyttölistalla viime vuonna.

Tilanpito on elämäntapa

Miina ja Pasi hoitavat kahdestaan tilaa, eikä töissä ole ulkopuolisia työntekijöitä. Tilanpito on elämäntapa ja harrastuskin, eikä aikaa jää juurikaan muuhun. Miinan sydäntä lähellä on kauniin puutarhan hoito. Perheessä on seitsemän lasta, jotka osallistuvat muun muassa peltotöihin kiireisinä kesinä. Lehmien jalostus on niin verissä pariskunnalla, että he olivat erityisen otettuja Vuoden VG tilaksi valitsemisesta.


Teksti ja kuvat: Johanna Aro, breeding specialist, VikingGenetics

Artikkeli VikingGenetics Herd of the Year 2021:Kotirinteen tilalla jalostus on selkäytimessä julkaistiin alunperin sivustolla Nauta-lehti.