Nautalehti

Lihasonnin valinta on nyt helppoa

Lypsykarjoissa käytetään yhä enemmän liharotusiementä, mikä on positiivinen asia niin lihantuotantoketjun kuin maitotilan taloudenkin kannalta, koska risteytysvasikoista maksetaan rotulisää. Mutta mistä tietää, millaista siementä tulisi valita juuri omille lehmilleen, kun tarjontaa on paljon? Avuksi kannattaa ottaa NBD-indeksi.

 

Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV julkaisee pohjoismaista liha-lypsyristeytysindeksiä eli NBD-indeksiä (Nordic Beef x Dairy Index), jonka avulla voidaan valita parhaat liharotuiset sonnit lypsylehmille. NBDI:n perusteella on helppo valita sonneja, joiden risteytysvasikat syntyvät helposti, kasvavat hyvin ja niillä on hyvät teurasominaisuudet.

Risteytysjalostusarvot julkaistiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2018, ja vuodesta 2019 ne on julkaistu neljä kertaa vuodessa lypsykarjan NAV-arvostelujen yhteydessä.

– Jalostusarvot lasketaan niille liharotuisille keinosiemennyssonneille, joita on käytetty lypsykarjoissa. Laskenta perustuu risteytysjälkeläisten tuloksiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Arvostelussa mukana olevien risteytysvasikoiden emien rotuina ovat holstein, pohjoismaiset punaiset rodut ja jersey, kertoo tutkimusagronomi Jukka Pösö Fabasta. Pösön erityisaluetta on jalostusarvojen laskenta ja hän toimii myös NAVin teknisessä ryhmässä.

NBDI:n perusteella on helppo valita sonneja, joiden risteytysvasikat syntyvät helposti, kasvavat hyvin ja niillä on hyvät teurasominaisuudet.

NBDI koostuu seitsemästä ominaisuudesta

Mikäli etukäteen asetetut julkaisuvaatimukset täyttyvät, liharotusonneille voidaan julkaista seitsemän eri ominaisuuden jalostusarvot. Yksittäisistä jalostusarvoista muodostetaan taloudellisten painokertoimien avulla yhdistelmäindeksit syntymä ja kasvu, ja ne puolestaan ovat mukana NBD-indeksissä.

Syntymäindeksi lasketaan neljän poikimaominaisuuksien pohjalta: vasikkakuolleisuus ensimmäisellä ja myöhemmillä lypsykausilla, sekä poikimavaikeus ensimmäisellä ja myöhemmillä lypsykausilla. Kasvuindeksin muodostaa kolme teurasominaisuutta: nettokasvu, ruhon laatuluokka ja ruhon rasvaluokka.

Kasvatuskauden pituus ja intensiteetti vaikuttaa kasvuominaisuuksien taloudelliseen arvoon. Jokainen sonni saa erilaiset arvot kasvuindeksille ja NBD-indeksille riippuen siitä onko kasvatuskausi lyhyt, alle 550 päivää, vai pitkä eli yli 550 päivää. Pitkä kasvatuskausi on käytössä Suomessa ja Ruotsissa ja lyhyt Tanskassa. Indeksin laskelmissa on huomioitu tulevaisuuden tuotanto-olosuhteita ja odotuksia sekä hintasuhteita.

– Sonnin risteytysarvostelun indeksin julkaisuun vaaditaan, että ominaisuusryhmän jalostusarvojen arvosteluvarmuus on yli 50 prosenttia, Pösö kertoo.

Avuksi käyttölista tai NAV Pihvihaku

Tuoreimmat NBD-indeksit löytyvät esimerkiksi risteytyskäyttöön suositeltujen sonnien käyttölistalta tai NAV Pihvihausta, joka on näppärä ja havainnollinen työkalu sonnien valintaan. NBDI:ssä mukana olevien osaindeksien esitystapa on samanlainen kuin NAVin lypsyrotujen arvostelussa, eli populaation keskiarvo on 100 ja hajonta 10 indeksipistettä. NBDI:n keskiarvo puolestaan on 0 ja hajonta 10 indeksipistettä.

NAV Pihvihaulla voi hakea sonneja, joilla on joko puhdasrotu- tai risteytysjälkeläisiä. Aluksi haku sisältää vain liha-lypsyristeytysarvostelun tulokset. Haulla on monia samoja ominaisuuksia kuin NAV Sonnihaulla ja Interbull-haulla ja sitä on helppo käyttää.

Hakusivu sisältää kaikki julkaistavat ominaisuudet ja muuta oleellista tietoa keinosiemennyskäytössä olevista lihasonneista. Aluksi pitää valita kasvatuskauden pituus (lyhyt tai pitkä), jotta saa listattua sonneja. Sonneja voi hakea rodun, syntymämaan tai -vuoden sekä nimen perusteella. Lisää tietoa löytyy sonnin omalta sivulta.

Teksti: Sanna Lohenoja

Lue aiheesta lisää huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2021!

Artikkeli Lihasonnin valinta on nyt helppoa julkaistu alunperin sivulla Nauta-lehti