Nautalehti

Genomitesti ennustaa hyvin tulevaa lypsyuraa

Nauta-lehdessä on aiemmin ollut juttusarja, jossa tutkittiin miten tarkoin vasikan genomitestitulos ennustaa eläimen tulevaa lypsyuraa. Sarjassa seurattiin vuonna 2012 syntyneitä vasikoita, ja tutkimuksen tulokset on nyt päivitetty 2021 tammikuun tasolle. Mitä näille eläimille kuuluu, ja lunastivatko ne genomitestien antamat lupaukset?

 

Tutkimuksen aineisto pohjautui tietoihin kaikista Suomessa vuonna 2012 syntyneistä lehmävasikoista, jotka oli genomitestattu joko vasikkana tai hiehona ennen ensimmäistä poikimista. Eläimille muodostettiin genomi-NTM, jonka perusteella ne jaettiin roduittain kolmeen tasoryhmään: matala, keskitaso tai korkea.

Parhaat ehtivät poikia useammin

Tammikuuhun 2021 mennessä suurin osa tutkimusaineiston eläimistä oli jo tullut poistetuksi kaikissa kolmessa tasoryhmässä. Parhaimmillaan poikimisia oli ehtinyt tulla jo 8, heikoimmillaan poikimisten määrä oli jäänyt vain yhteen.

Se, että matalan genomi-NTM-ryhmän eläimet tulivat aiemmin karsituiksi, näkyi nimenomaan niiden poikimakertojen ja sitä kautta elinikäistuotoksen määrässä. Korkean NTM-tason eläimillä oli keskimäärin yli yksi poikiminen enemmän kuin alhaisen NTM-tason eläimillä.

Elinikäistuotoksissa isot ryhmien väliset erot

Erot poikimakertojen määrissä näkyvät myös eroissa keskimääräisissä elinikäistuotoksissa. Tämänhetkisten tulosten perusteella voi ennustaa, että sekä ayrshirellä että holsteinilla korkean genomi-NTM:n omaavat eläimet tulevat lypsämään elinaikanaan noin kaksi kertaa enemmän energiakorjattua maitoa, kuin alhaisen genomi-NTM:n omaavat lehmät.

Korkean genomi-NTM:n omaavilla eläimilllä oli keskimäärin myös paremmat maidon pitoisuudet, mikä näkyy siinä, että energiakorjatun maidon määrät kiloina olivat huomattavasti korkeammat kuin pelkkä maitokilojen määrä. Tämä on hyvin positiivinen asia nykyisen maidonhinnoittelun ja sopimustuotannon aikana.

Tutkimuksen perusteella genomitestaus yhdistettynä kokonaisjalostusarvo NTM:ään antaa hyvän ennusteen siitä, tuleeko vasikasta kestävä lypsylehmä. Kun lehmät kestävät pitempään, vähenee uudistuseläinten kasvatuksen tarve ja siihen liittyvät kustannukset. Samalla pystytään käyttämään enemmän liharotusiemennyksiä, jolloin välitysvasikoista saatavat tulot lisääntyvät.

Genomitesti antaa myös tarkempaa tietoa eläimen yksittäisistä ominaisuuksista, mikä puolestaan helpottaa siemennyssonnin valintaa sille.

 

Kaikkien vuonna 2012 Suomessa syntyneiden ja vasikkana tai hiehona genomitestattujen ayrshirelehmien kestävyys tammikuuhun 2021 mennessä eri genomi-NTM-tasoilla.

AyrshireNTM_G: 0 tai heikompiNTM_G: yli 0, korkeintaan +15NTM_G: yli +15
Eläinten lkm3961398190
NTM-keskiarvo-4,37,618,5
Yhä lypsyssä, %5815
Poikimisia2,93,34,0
EKM, kg26 13931 68041 397
EKM kg/elinpäivä12,714,717,4

Kaikkien vuonna 2012 Suomessa syntyneiden ja vasikkana tai hiehona genomitestattujen holstein-lehmien kestävyys tammikuuhun 2021 mennessä eri genomi-NTM-tasoilla.

HolsteinNTM_G: 0 tai heikompiNTM_G: yli 0, korkeintaan +15NTM_G: yli +15
Eläinten lkm69484286
NTM-keskiarvo-3,58,721,0
Yhä lypsyssä, %41117
Poikimisia2,63,33,8
EKM, kg24 35233 84239 991
EKM kg/elinpäivä12,615,417,4

Sekä ayrshire- että holsteinrodussa korkean genomi-NTM:n omaavilla eläimillä oli paremmat tulokset kaikissa tarkastelluissa ominaisuuksissa.

Laajemman jutun aiheesta voit lukea helmikuun Nauta-lehdestä 1/2021!

Artikkeli Genomitesti ennustaa hyvin tulevaa lypsyuraa julkaistu alunperin sivulla Nauta-lehti