Uutiset

Marraskuun arvostelussa mukana rehunkäyttökyky

Marraskuun arvostelun yhteydessä julkaistaan ensimmäinen versio rehunkäyttökykyarvostelusta. Sen kehittämistä on hidastanut tarvittavien lehmäkohtaisten syöntitietojen määrän vähäisyys. Ensimmäinen versio on genominen arvostelu, joka pohjautuu niihin genomitestattujen eläinten syönti- ja tuotostietohin, joita tällä hetkellä on käytettävissä. Suurin osa tiedoista ovat holsteinin osalta tanskalaisilta koetiloilta sekä punaisten rotujen osalta Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Minkiön tutkimusnavetasta. Jerseylle käytetään CFIT-dataa muutamasta tanskalaisesta karjasta. Rehunkäyttökyky on osa rehunsäästöindeksiä, joka on mukana kokonaisjalostusarvo NTM:ssä. Toinen osuus rehunsäästöindeksistä on arvostelu eläimen ylläpitotarpeen määrästä.

Rehunsäästöindeksi koostuu kahdesta osasta; eläimen perinnöllisestä ylläpitotarpeen määrästä sekä perinnöllisestä rehunkäyttökyvystä eli kyvystä muuntaa syödyn rehun sisältämä energia maidoksi ja maidon kuiva-aineiksi. Rehunsäästöindeksin lisäämisellä kokonaisjalostusarvoon halutaan rajoittaa lehmien koon kasvua sekä parantaa lehmien rehunkäyttökykyä entisestään. Tavoitteena on jalostaa lehmiä, jotka tuottavat tehokkaasti maitoa pienemmällä rehumäärällä. Energiatehokkaiden lehmien kasvatus mahdollistaa karjanomistajalle pienemmät rehukustannukset  ja samalla lehmäkohtaiset metaanipäästöt vähenevät.

Lehmien koon kasvu, silloin kun se ei johda maidon kuiva-aineen määrän lisääntymiseen, on paitsi taloudellisesti negatiivista lisääntyneiden rehukustannusten kautta, mutta myös eläimen kestävyyden kannalta huono asia. Tutkimuksissa on selvästi osoitettu eläimen koon kasvun ja eläimen kestävyyden välillä olevan negatiivinen perinnöllinen yhteys.