Uutiset

Rehunsäästöindeksi nyt mukana NTM:ssä

Elokuun arvostelun yhteydessä pohjoismaiseen kokonaisjalostusarvoon (NTM) on lisätty rehunsäästöindeksi. Indeksi näkyy kaikilla kolmella päärodulla; holsteinilla, punaisilla roduilla sekä jerseyllä.

Rehunsäästöindeksin lisäämisellä kokonaisjalostusarvoon halutaan rajoittaa lehmien koon kasvua sekä parantaa lehmien rehunkäyttökykyä entisestään. Tavoitteena on jalostaa lehmiä, jotka tuottavat tehokkaasti maitoa pienemmällä rehumäärällä. Energiatehokkaiden lehmien kasvatus mahdollistaa karjanomistajalle pienemmät rehukustannukset  ja samalla lehmäkohtaiset metaanipäästöt vähenevät.

  • Luomuviljelijänä minulle on tärkeää, että voin jatkossa jalostaa karjaani myös rehunsäästö- ja ilmastonäkökulmasta. NTM:n rehunsäästöindeksin avulla voin lisätä sekä taloudellista että ekologista tehokkuutta käyttämällä näitä arvoja tukevia keinosiemennyssonneja karjassani, kertoo Heli Ahonen, Muumaa, Juva.

Lehmien koon kasvu, silloin kun se ei johda maidon kuiva-aineen määrän lisääntymiseen, on paitsi taloudellisesti negatiivista lisääntyneiden rehukustannusten kautta, mutta myös eläimen kestävyyden kannalta huono asia. Tutkimuksissa on selvästi osoitettu eläimen koon kasvun ja eläimen kestävyyden välillä olevan negatiivinen perinnöllinen yhteys.

Rehunsäästöindeksi koostuu kahdesta osasta; eläimen perinnöllisestä ylläpitotarpeen määrästä sekä perinnöllisestä rehunkäyttökyvystä eli kyvystä muuntaa syödyn rehun sisältämä energia maidoksi ja maidon kuiva-aineiksi.

Eläimen ylläpitoenergian tarve riippuu sen elopainosta. Mitä painavampi lehmä, sitä suurempi energian tarve sillä on.

Tämän vuoden marraskuun arvostelun yhteydessä on tarkoitus julkaista ensimmäinen versio myös rehunkäyttökykyindeksistä. Sen arvostelun kehittämistä on haitannut lehmäkohtaisten syöntitietojen määrän vähäisyys. Ensimmäinen versio tulee olemaan vain genominen arvostelu, joka pohjautuu niihin genomitestattujen eläinten syönti- ja tuotostietoihin, joita tällä hetkellä on käytettävissä. Nämä tiedot ovat holsteinin osalta tanskalaisilta koetiloilta sekä punaisten rotujen osalta Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Minkiön tutkimusnavetasta. Jerseylle käytetään CFIT-dataa muutamasta tanskalaisesta karjasta.