Nautalehti

Hyvinvointiongelmien ratkaisu kannattaa

Kokeneellekin karjasilmälle voi olla haaste tunnistaa navetan hyvinvointiongelmia, sillä yksilöt ovat hyvin erilaisia. Laumassa kaikki eläimet eivät välttämättä kärsi yhtä paljon puutteellisista oloista: osa voi reagoida herkemmin, riippuen kyvystä sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Hyvinvointiongelmien ratkominen kannattaa, sillä se näkyy esimerkiksi pienempinä lääkitys- ja siemennyskustannuksina sekä pitkäikäisempinä lehminä.

 

Tuotantoeläinten hyvinvointineuvoston (FAWC) mukaan eläimillä on viisi perusvapautta, joiden tulee toteutua tuotantoeläinten kasvatuksessa: 1. Vapaus nälästä ja janosta. 2. Vapaus epämukavuudesta 3. Vapaus kivusta, loukkaantumisesta ja sairauksista 4. Vapaus normaaliin käyttäytymiseen 5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta.

Nämä ovat monille itsestäänselvyyksiä, mutta kun niitä pohtii tarkemmin, ne ovat melko moniselitteisiä määritelmiä. Esimerkiksi imeekö vasikka muiden napoja ruuanpuutteesta? Tuskin, mutta tämäkin häiriökäyttäytyminen on seurausta naudan perustarpeiden puutteista.

Eläinten heikentynyt hyvinvointi voi ilmentyä muun muassa fysiologisina tai käytöksellisinä ongelmina tai tuotosongelmina. Ne voivat näkyä nopeasti tai vasta paljon myöhemmin. Hyvinvointiongelmat ja niistä aiheutuva stressi pudottavat usein eläimen tuotosta. Myös käytöksen muutokset kertovat usein ongelmista. Mikäli eläin ei sopeudu vallitsevaan ympäristöön tai tilanteeseen, se alkaa oireilla.

Nautojen hyvinvoinnista huolehtimalla voi parantaa eläinten terveyttä, tuotosta ja kestävyyttä. Hyvinvointiongelmista seuraa usein ylimääräisiä kustannuksia, muun muassa lääkinnästä tai useammista siemennyksistä.

Seuraa asioita, kirjaa havainnot ylös!

Osaava ja motivoitunut hoitaja pystyy katsomaan omaa navettaansa kriittisesti ja tarkkailemaan muutoksia. Hyvä tapa on kirjata muutoksia ja poikkeamia ylös, jolloin muutkin tilalla työskentelevät osaavat seurata tilannetta ja reagoida tarpeen mukaan.

ETT ry on listannut nautojen hyvinvointiohjeita, joissa tarkastellaan eläinten hyvinvointia kattavasti ja nautojen lajityypilliset tarpeet huomioiden. Ohjeistosta löytyy myös esimerkiksi makuuparsien koolle asetettuja hyvinvointivaatimuksia.

 

Hyvinvointiongelmat ja niistä aiheutuva stressi pudottavat usein eläimen tuotosta.

Kolme ongelmaa – kolme ratkaisuehdotusta

Monia yleisiä nautojen sairauksia ja käytöshäiriöitä voi kitkeä helposti pois hyvinvointia kohentamalla. Esimerkkinä kolme yleistä hyvinvointiongelmaa ja ratkaisuehdotuksia niihin:

1. Vasikat imevät toistensa napoja

Vasikalla on tarve imeä juottokaudella. Kun vasikka pääsee juomaan tuttisangosta, imemisentarve tyydyttyy. Vasikan näläntunne kuitenkin riippuu maidon laktoosin saannista. Jos vasikka juo maitonsa nopeasti, laktoosi ei ehdi imeytyä tarpeeksi nopeasti eikä näläntunne katoa heti.

Kun maidon tulo loppuu, vasikka alkaa etsiä uutta kohdetta, josta se voisi saada lisää maitoa. Usein se yrittääkin imeä toisen vasikan napaa maidon toivossa. Tästä voi seurata vaarallinen napatulehdus. Vasikkana muita imemään päässyt herkästi harrastaa sitä myös aikuisena.

Ratkaisu:

Ratkaisuna voi toimia se, että tuttisanko jätetään 10-15 minuutiksi paikoilleen, jotta vasikka voi imeä tuttia riittävän kauan. Lisäksi tutin reiän kokoa kannattaa pienentää niin, että maito virtaa hitaammin ja siten imeminen on riittävän pitkäkestoista.

Kun tutteja on riittävästi jokaiselle vasikalle, tai jopa useampia per vasikka, varmistetaan etteivät vasikat ala imeä maidon toivossa muita vasikoita, vaan muita tutteja. Vieroitus tulee tehdä asteittain ja siten, että vasikat oppivat syömään karkearehua ajoissa. Huono vieroitus ja vääränlaiset juottotavat lisäävät riskiä, että naudat imevät toisiaan aikuisina.

Mikäli vasikat imevät toisiaan, voi kokeilla jättää tuttisangon paikoilleen pidemmäksi aikaa, jotta vasikka saa imemistarpeensa tyydytettyä.

2. Lehmät ontuvat navetassa

Kuiva ja puhdas lattia on paras suoja sorkkasairauksia vastaan. Erityisesti pihatoissa näiden olosuhteiden ylläpitäminen on haastavaa. Sorkkasairauksia puhkeaa useista eri syistä, muun muassa bakteeriperäisistä tulehduksista, sorkan liikakasvusta tai ruokinnallisista ongelmista. Sorkkasairaudet ja sorkkaongelmat saavat lehmät ontumaan ja lisäävät kustannuksia karjassa. Sorkkasairaudet aiheuttavat merkittävästi ongelmia esimerkiksi nautojen tiinehtyvyyteen.

Maailmalla yleinen sorkka-alueen ihotulehdus (DD eli Digital Dermatitis) aiheuttaa paljon sorkkasairauksia karjoissa. Sorkka-alueen ihotulehdus on bakteeritulehdus, joka leviää helposti. Leviämisen uhka on myös Suomessa.

Ratkaisu:

Ota käyttöön sorkkakylvyt. Päivittäinen sorkkien puhdistus on yksi kustannustehokkaimmista tavoista edistää sorkkaterveyttä ja kemialliset puhdistusaineet desinfioivat sorkkia. Parhaiten sorkkakylpy tehoaa puhtaisiin sorkkiin, joten ennen sorkkakylpyä kannattaa asentaa vesiallas, jossa enimmät liat sorkista puhdistuvat.

Jotta sorkat pysyvät terveinä, tulee myös ruokinnan olla tasapainoista. Äkilliset muutokset ruokinnassa aiheuttavat helposti jalka- ja sorkkaongelmia.  Lisäksi säännöllinen sorkkahoito on tärkeää, sillä tarkastuksissa huomataan helposti, mikäli tilalla esiintyy sorkkaongelmia. Puhtaiden lattioiden lisäksi myös ulkoilu laitumella on lehmien sorkille parasta lääkettä!

Erityisesti pihatoissa olosuhteet voivat altistaa ontumiselle.

3. Naudat jonottavat syömään rehua

Ylempiarvoiset lehmät valtaavat rehunjakotilanteessa ruokintapöydän ensimmäisenä. Arat ja nuoremmat tulevat paikalle vasta, kun vahvimmat ovat siirtyneet pois. Ne naudat, jotka pääsevät syömään rehua muiden jälkeen, joutuvat tyytymään mahdollisesti lajittuneeseen ja huonompaan rehuun.

Jotta kaikki eläimet saavat syödä tuotoksensa mukaan, tulee rehun olla tasaisesti laadukasta ja ravitsevaa. Jos lehmät lajittelevat rehua, se on valmistettu virheellisesti. Mikäli jonottajat eivät halua mennä tyhjille ruokintapaikoille, on rehu mahdollisesti huonoa niillä paikoilla.

Ratkaisu:

Kaikkien lehmien tulisi päästä syömään yhtäaikaisesti, joten ruokintapöydällä täytyy olla yhtä monta paikkaa kuin on lehmiäkin. Mielellään paikkoja tulisi olla muutamia ylimääräisiäkin, ettei synny turhaa kilpailua. Ruokintatilassa tulee olla vapaa rehunsaanti kaikille eläimille, eli pöydällä ei saa olla esteitä tai rehu ei saa olla liian kaukana. Jonottaminen rehun ääreen lisää stressiä ja vähentää tärkeää makuuaikaa.

Kannattaa myös varmistaa, että rehu on laadukasta ja komponentit jakautuvat tasaisesti seokseen. Rehu tulee jakaa tasaisesti koko ruokintapöydälle. Myös ruokintalaitteiden puhtaus ja toimivuus kannatta tarkistaa, jottei rehun laatu ja tasaisuus kärsi. Tasainen ja laadukas rehu mahdollistaa kaikille lehmille tuotannonmukaisen energian, valkuaisen, kivennäis- ja hivenainesaannin.

 

Jutun voit lukea myös tulevasta lokakuun Nauta-lehdestä 4/2020!

Teksti: Laura Havukainen
Kuvat: Laura Havukainen ja Sanna Lohenoja

Artikkeli Hyvinvointiongelmien ratkaisu kannattaa julkaistu alunperin sivulla Nauta-lehti